KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Katja Syvärinen: Vahvakaan ay-liike ei pärjää yksin

Katja Syvärinen.

Katja Syvärinen. Kuva: Antti Yrjönen

Katja Syvärinen
4.3.2023 16.00
Fediverse-instanssi:

Työelämää ja työntekijöiden toimeentuloa voidaan parhaiten parantaa, kun vahvan ay-liikkeen kumppanina on eduskunnassa ja hallituksessa työelämäkysymyksiin paneutuneita, työntekijän puolella olevia kansanedustajia. Voi jopa olla, että tulevaisuudessa yhä useampi asia siirtyy politiikan piiriin, jos ja kun ammatillinen järjestäytyminen vähenee. Silloin ei todellakaan ole sama, kuka asioista on päättämässä.

Ammattiliitot ja niiden muodostamat ammatilliset keskusjärjestöt ovat vahvoja yhteiskunnallisia toimijoita – joidenkin mielestä jopa liian vahvoja. Liitot, toimitsijat ja luottamushenkilöt neuvottelevat jäsentensä puolesta työehdoista ja palkoista sekä auttavat ja tukevat lukuisissa työelämän karikoissa. Työnantajien ja poliittisen oikeiston taholta esitetään tuon tuosta ammattiliittojen roolin supistamista ja yritysten sisällä tapahtuvan päätöksenteon lisäämistä. Suurin osa yrityksistä kuitenkin edelleen ymmärtää, että paikallinen sopiminenkin on paljon sujuvampaa, kun sitä tukee hyvä lainsäädäntö ja liittojen sopimat epätervettä kilpailua suitsivat pelisäännöt.

Aiemmin oli tapana, että ammatilliset keskusjärjestöt ja kulloinenkin hallitus neuvottelivat niin sanotun tulopoliittisen kokonaisratkaisun, jonka pohjalta liitot neuvottelivat omat sopimuksensa. Samalla saatettiin sopia yleisen palkankorotustason lisäksi monista työlainsäädännön ja sosiaaliturvan kysymyksistä. Laittamalla yhtä aikaa pöydälle paljon asioita pystyttiin sopimaan monista laajoistakin yhteiskunnallisista uudistuksista. Sillä oli valtava merkitys luotaessa suomalaista hyvinvointivaltiota.

Talven työmarkkinakierroksella ammattiliitot ovat taas neuvotelleet palkoista ja työehdoista. SAK:laiset liitot ovat neuvotteluja vauhdittaakseen koordinoineet tavoitteitaan ja myös niin sanottuja järjestöllisiä toimia. Yhden liiton oman voiman sijasta on voitu näyttää yhteistä voimaa ja solidaarisuutta yli liittorajojen, ja sillä on ollut oma vaikutuksensa siihen, että sopimuksia on syntynyt.

Vaikka tulopoliittisia ratkaisuja ei enää tehdäkään, on edelleen paljon sellaisia työelämäkysymyksiä, joita päätetään eduskunnassa kolmikantaisen eli työntekijöiden, työnantajien ja hallituksen valmistelun pohjalta tai niin, että työmarkkinajärjestöiltä pyydetään pelkästään lausunto. Kuuluuko työntekijän ääni?

Nyt ei ole näköpiirissä samanlaisia koko yhteiskuntaa tai yhteiskuntaluokkia koskevia mullistavia uudistuksia kuin aiempina vuosikymmeninä. Se on saattanut osaltaan vaikuttaa myös järjestäytymisasteeseen. Yleissitovat sopimukset ovat taanneet palkankorotukset ja muut liiton neuvottelemat edut myös liittoon kuulumattomille. Monet suuret työelämää koskevat viimeaikaiset mullistukset ovat olleet itse asiassa työntekijöiden asemaan kohdistuneita takapakkeja, joita on saatu joukkovoimalla torjuttua tai ainakin lievennettyä.

Seuraavat isosti mullistavat asiat voisivat olla esimerkiksi molempien vasemmistopuolueiden esittämä visio kuusituntisesta työpäivästä tai perustulo osana sosiaaliturvaa. Paljon lähempänä toteutumista on yleinen työttömyysturva, joka saattaa panna työttömyyskassajärjestelmämme remonttiin ja vaatia ammattiliitoilta järjestäytymisen varmistamiseksi tanakkaa argumentaatiota. Onneksi liitot ovat tässä työssä jo hyvässä vauhdissa. Mutta entä, jos tuleva mullistus onkin lakko-oikeuden rajoittaminen tai työttömyysturvan raju heikentäminen? Näitäkin on väläytelty eräiden puolueiden ja elinkeinoelämän tavoitteissa ja vaaliohjelmissa.

Osa muistaa vielä karvaasti Sipilän hallituksen luomukset: kilpailukykysopimuksen (kiky), jota vasemmistoliitto aikanaan ainoana puolueena eduskunnassa vastusti, ja aktiivimallin, jonka sosiaali- ja terveysministerinä toiminut Aino-Kaisa Pekonen (vas.) lähes ensi töikseen esitteli poistettavaksi. Kikykin on sittemmin neuvoteltu työntekijöiden niskoilta lähes kokonaan pois, mutta edelleen työnantajilta työntekijöiden kannettavaksi siirretyt sosiaaliturvamaksut rassaavat työntekijöiden toimeentuloa keskimäärin 60 eurolla kuukaudessa. Jotta siirto voitaisiin tehdä takaisin työnantajalle, tarvitaan hallitus, joka sen on valmis toteuttamaan. Politiikalla on siis väliä.

Suomessa on kansainvälisesti katsottuna hyvä työelämälainsäädäntö ja sosiaaliturva, mutta edelleen on monia parannettavia tai korjattavia asioita. Luottamusmiehen asema on turvattava lainsäädännössä. Työmarkkinarikollisuutta on kitkettävä vahvistamalla uhrien asemaa ja oikeuden suojaa. Raskaus- ja perhevapaasyrjintä on saatava kuriin. Perusteettomista palkkaeroista on päästävä eroon. Aikuisten osaamista tukevat palvelut on saatava kuntoon ja ammatillisen koulutuksen laatu ja rahoitus on turvattava. Maahanmuuttajien asemaa työmarkkinoilla on parannettava. Tarvitaan yritysvastuulaki. Veropohjaa on tiivistettävä ja kehysmenettelyssä huomioitava myös tulot ja veromuutokset. Ja paljon muutakin, minkä edistämiseen ay-liike tarvitsee hyviä kumppaneita eduskunnassa ja hallituksessa myös jatkossa.

Suurin haaste tavoitteidemme toteutumiselle on työntekijöiden alhainen äänestysaktiivisuus. Äänestäminen kulkee tutkimusten mukaan vahvasti kytkyssä koulutustason ja yhteiskunnallisen aseman kanssa. Mitä turvatummassa taloudellisessa asemassa ihminen on, sitä varmemmin hän äänestää.

Sillä, että työpaikoilla puhutaan vaaleista ja ehdokkaista, on valtava merkitys vaalien lopputulokseen.

Kun ihmisiltä kysytään, mikä on vaikuttanut äänestämispäätökseen, väestöryhmät eroavat toisistaan paljon. Monille äänestäminen on itsestäänselvyys, eikä se kaipaa erityisiä kannusteita. Duunariammateissa työskentelevillä äänestysprosentti on muita matalampi, mutta lähes 30 prosenttia kyselytutkimukseen vastanneista duunareista kertoo, että päätökseen lähteä äänestämään vaikutti työtovereiden tai tuttavien kannustus.

Sillä, että työpaikoilla puhutaan vaaleista ja ehdokkaista, on siis valtava merkitys vaalien lopputulokseen. Siksi SAK tekee vahvaa vaikuttamistyötä eduskuntavaaleissa. Kerromme tavoitteistamme eri sidosryhmille ja kampanjoimme Vaalistaja-tunnuksen alla verkossa, vaalikentillä ja työpaikoilla. Tavoitteisiimme sitoutuneet eduskuntavaaliehdokkaat löydät eduskuntavaaligalleria.fi-sivustoltamme. Seuraa myös vaalistaja.fi-sivustoa ja tilaa itsellesi uutiskirje. Ja liity oman alasi ammattiliittoon!

ILMOITUS
ILMOITUS

Kirjoittaja on SAK:n varapuheenjohtaja ja entinen vasemmistoliiton kansanedustaja.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Laura Meriluoto.

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

Kokousväki työsti Jani Fromin laatimaa kannanottoa, jossa Pohjois-Savon hyvinvointialuetta vaaditaan turvaamaan lähipalvelut.

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

Nykyinen osinkoverohuojennus suosii varakkaimpien yhtiöiden omistajia ja kannustaa suurituloisia muuntamaan ansiotuloja osingoiksi.

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

Työttömyys alenee seuraavan kahden vuoden aikana vain marginaalisesti, ennustaa ministeriö.

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

17.11.2026

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

17.11.2026

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

16.11.2026

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

15.11.2026

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset