KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Katja Syvärinen: Vahvakaan ay-liike ei pärjää yksin

Katja Syvärinen.

Katja Syvärinen. Kuva: Antti Yrjönen

Katja Syvärinen
4.3.2023 16.00

Työelämää ja työntekijöiden toimeentuloa voidaan parhaiten parantaa, kun vahvan ay-liikkeen kumppanina on eduskunnassa ja hallituksessa työelämäkysymyksiin paneutuneita, työntekijän puolella olevia kansanedustajia. Voi jopa olla, että tulevaisuudessa yhä useampi asia siirtyy politiikan piiriin, jos ja kun ammatillinen järjestäytyminen vähenee. Silloin ei todellakaan ole sama, kuka asioista on päättämässä.

Ammattiliitot ja niiden muodostamat ammatilliset keskusjärjestöt ovat vahvoja yhteiskunnallisia toimijoita – joidenkin mielestä jopa liian vahvoja. Liitot, toimitsijat ja luottamushenkilöt neuvottelevat jäsentensä puolesta työehdoista ja palkoista sekä auttavat ja tukevat lukuisissa työelämän karikoissa. Työnantajien ja poliittisen oikeiston taholta esitetään tuon tuosta ammattiliittojen roolin supistamista ja yritysten sisällä tapahtuvan päätöksenteon lisäämistä. Suurin osa yrityksistä kuitenkin edelleen ymmärtää, että paikallinen sopiminenkin on paljon sujuvampaa, kun sitä tukee hyvä lainsäädäntö ja liittojen sopimat epätervettä kilpailua suitsivat pelisäännöt.

Aiemmin oli tapana, että ammatilliset keskusjärjestöt ja kulloinenkin hallitus neuvottelivat niin sanotun tulopoliittisen kokonaisratkaisun, jonka pohjalta liitot neuvottelivat omat sopimuksensa. Samalla saatettiin sopia yleisen palkankorotustason lisäksi monista työlainsäädännön ja sosiaaliturvan kysymyksistä. Laittamalla yhtä aikaa pöydälle paljon asioita pystyttiin sopimaan monista laajoistakin yhteiskunnallisista uudistuksista. Sillä oli valtava merkitys luotaessa suomalaista hyvinvointivaltiota.

Talven työmarkkinakierroksella ammattiliitot ovat taas neuvotelleet palkoista ja työehdoista. SAK:laiset liitot ovat neuvotteluja vauhdittaakseen koordinoineet tavoitteitaan ja myös niin sanottuja järjestöllisiä toimia. Yhden liiton oman voiman sijasta on voitu näyttää yhteistä voimaa ja solidaarisuutta yli liittorajojen, ja sillä on ollut oma vaikutuksensa siihen, että sopimuksia on syntynyt.

Vaikka tulopoliittisia ratkaisuja ei enää tehdäkään, on edelleen paljon sellaisia työelämäkysymyksiä, joita päätetään eduskunnassa kolmikantaisen eli työntekijöiden, työnantajien ja hallituksen valmistelun pohjalta tai niin, että työmarkkinajärjestöiltä pyydetään pelkästään lausunto. Kuuluuko työntekijän ääni?

Nyt ei ole näköpiirissä samanlaisia koko yhteiskuntaa tai yhteiskuntaluokkia koskevia mullistavia uudistuksia kuin aiempina vuosikymmeninä. Se on saattanut osaltaan vaikuttaa myös järjestäytymisasteeseen. Yleissitovat sopimukset ovat taanneet palkankorotukset ja muut liiton neuvottelemat edut myös liittoon kuulumattomille. Monet suuret työelämää koskevat viimeaikaiset mullistukset ovat olleet itse asiassa työntekijöiden asemaan kohdistuneita takapakkeja, joita on saatu joukkovoimalla torjuttua tai ainakin lievennettyä.

Seuraavat isosti mullistavat asiat voisivat olla esimerkiksi molempien vasemmistopuolueiden esittämä visio kuusituntisesta työpäivästä tai perustulo osana sosiaaliturvaa. Paljon lähempänä toteutumista on yleinen työttömyysturva, joka saattaa panna työttömyyskassajärjestelmämme remonttiin ja vaatia ammattiliitoilta järjestäytymisen varmistamiseksi tanakkaa argumentaatiota. Onneksi liitot ovat tässä työssä jo hyvässä vauhdissa. Mutta entä, jos tuleva mullistus onkin lakko-oikeuden rajoittaminen tai työttömyysturvan raju heikentäminen? Näitäkin on väläytelty eräiden puolueiden ja elinkeinoelämän tavoitteissa ja vaaliohjelmissa.

Osa muistaa vielä karvaasti Sipilän hallituksen luomukset: kilpailukykysopimuksen (kiky), jota vasemmistoliitto aikanaan ainoana puolueena eduskunnassa vastusti, ja aktiivimallin, jonka sosiaali- ja terveysministerinä toiminut Aino-Kaisa Pekonen (vas.) lähes ensi töikseen esitteli poistettavaksi. Kikykin on sittemmin neuvoteltu työntekijöiden niskoilta lähes kokonaan pois, mutta edelleen työnantajilta työntekijöiden kannettavaksi siirretyt sosiaaliturvamaksut rassaavat työntekijöiden toimeentuloa keskimäärin 60 eurolla kuukaudessa. Jotta siirto voitaisiin tehdä takaisin työnantajalle, tarvitaan hallitus, joka sen on valmis toteuttamaan. Politiikalla on siis väliä.

Suomessa on kansainvälisesti katsottuna hyvä työelämälainsäädäntö ja sosiaaliturva, mutta edelleen on monia parannettavia tai korjattavia asioita. Luottamusmiehen asema on turvattava lainsäädännössä. Työmarkkinarikollisuutta on kitkettävä vahvistamalla uhrien asemaa ja oikeuden suojaa. Raskaus- ja perhevapaasyrjintä on saatava kuriin. Perusteettomista palkkaeroista on päästävä eroon. Aikuisten osaamista tukevat palvelut on saatava kuntoon ja ammatillisen koulutuksen laatu ja rahoitus on turvattava. Maahanmuuttajien asemaa työmarkkinoilla on parannettava. Tarvitaan yritysvastuulaki. Veropohjaa on tiivistettävä ja kehysmenettelyssä huomioitava myös tulot ja veromuutokset. Ja paljon muutakin, minkä edistämiseen ay-liike tarvitsee hyviä kumppaneita eduskunnassa ja hallituksessa myös jatkossa.

Suurin haaste tavoitteidemme toteutumiselle on työntekijöiden alhainen äänestysaktiivisuus. Äänestäminen kulkee tutkimusten mukaan vahvasti kytkyssä koulutustason ja yhteiskunnallisen aseman kanssa. Mitä turvatummassa taloudellisessa asemassa ihminen on, sitä varmemmin hän äänestää.

Sillä, että työpaikoilla puhutaan vaaleista ja ehdokkaista, on valtava merkitys vaalien lopputulokseen.

Kun ihmisiltä kysytään, mikä on vaikuttanut äänestämispäätökseen, väestöryhmät eroavat toisistaan paljon. Monille äänestäminen on itsestäänselvyys, eikä se kaipaa erityisiä kannusteita. Duunariammateissa työskentelevillä äänestysprosentti on muita matalampi, mutta lähes 30 prosenttia kyselytutkimukseen vastanneista duunareista kertoo, että päätökseen lähteä äänestämään vaikutti työtovereiden tai tuttavien kannustus.

Sillä, että työpaikoilla puhutaan vaaleista ja ehdokkaista, on siis valtava merkitys vaalien lopputulokseen. Siksi SAK tekee vahvaa vaikuttamistyötä eduskuntavaaleissa. Kerromme tavoitteistamme eri sidosryhmille ja kampanjoimme Vaalistaja-tunnuksen alla verkossa, vaalikentillä ja työpaikoilla. Tavoitteisiimme sitoutuneet eduskuntavaaliehdokkaat löydät eduskuntavaaligalleria.fi-sivustoltamme. Seuraa myös vaalistaja.fi-sivustoa ja tilaa itsellesi uutiskirje. Ja liity oman alasi ammattiliittoon!

ILMOITUS
ILMOITUS

Kirjoittaja on SAK:n varapuheenjohtaja ja entinen vasemmistoliiton kansanedustaja.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Voisiko puutarhanhoidon nähdä myös toivon ja tulevaisuususkon käytännön politiikkana, kysyy tutkija Noora Kotilainen

Emme auta palestiinalaisia kyttäämällä toistemme festivaaliosallistumisia

Itäisen Keski-Euroopan vaaleista tehdään julkisessa keskustelussa EU-vaalit, koska emme osaa tai edes halua syventyä maiden sisäpolitiikkaan

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

Uusimmat

Olivier Nkamhoua keräsi Montenegroa vastaan kymmenen pistettä ja kolme levypalloa.

Suomi puolusti Montenegron kumoon

Useita Venäjää käsitteleviä kirjoja kirjoittaneen professori Mark Galeottin uusin teos on melkoinen järkäle.

Venäjän alueella on sodittu yli tuhat vuotta, mikä vaikuttaa uhattuna olemisen kokemukseen tänäänkin, kirjoittaa Mark Galeotti uudessa suurteoksessaan

Ngorongoron asukkaita rekisteröitymässä näennäisen vapaaehtoisesti muuttoon 600 kilometrin päähän Msomeran kylään. Siellä paimentolaisia odottaa koko joukko ikäviä yllätyksiä, mutta tässä vaiheessa he eivät sitä vielä tiedä.

Luonnonsuojelu muuttui kulttuuriseksi puhdistukseksi Tansaniassa

Tuberkuloosista muistuttava banderolli Bulawayossa, Zimbabwessa.

Lääkkeen kitkerä maku haittaa lasten tuberkuloosin hoitoa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Pahimmillaan perheiden tuloista lähti satoja euroja kuukaudessa – Reilu enemmistö suomalaisista peruisi hallituksen tekemiä leikkauksia

 
02

VM:n laskelmissa Suomeen on syntynyt 90 000 uutta työpaikkaa, todellisuudessa työttömyysaste nousee koko ajan – ”On tämä kamalaa katsottavaa”

 
03

Hyvinvointialueet kituvat, sotebisnes kukoistaa

 
04

Samaan aikaan, kun köyhät pakotetaan kodeistaan: ”Rikkaiden veroalet rahoitetaan velaksi”

 
05

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Talibanilla uusi naisiin kohdistuva moraalikampanja Kabulissa

30.08.2025

Susijengi nuiji britit – Markkanen vedossa

29.08.2025

Agentteja, kaksoisagentteja ja salamurhia talvisodan alla Helsingissä Pauli Jokisen jännärissä Punainen leski

29.08.2025

Li Andersson kertaa viime vuosia: ”Mietin usein, mitä Petterille tapahtui”

29.08.2025

Voisiko puutarhanhoidon nähdä myös toivon ja tulevaisuususkon käytännön politiikkana, kysyy tutkija Noora Kotilainen

29.08.2025

Tapaamme yhä vähemmän kasvokkain – yksinolo voi olla mukavaakin, mutta sillä on hintansa

29.08.2025

Pahimmillaan perheiden tuloista lähti satoja euroja kuukaudessa – Reilu enemmistö suomalaisista peruisi hallituksen tekemiä leikkauksia

28.08.2025

Kustannukset satoja miljoonia: ”Tämä on nuorisotyöttömyyden hätätila”

28.08.2025

Mikä on Orpon vastuu Purran ja Keskisarjan puheista? ”Rasismi normalisoituu pääministerin siunauksella”

28.08.2025

Ainakin kaksi vasemmistoliiton varapuheenjohtajaa vaihtuu

28.08.2025

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

28.08.2025

Susijengi puristi pakkovoiton Ruotsista

27.08.2025

Kuusi vuotta riittää – Minna Minkkinen vetäytyy puoluejohdosta

27.08.2025

PAM: Alipalkkaus on varkautta – kohteena siivoojat, hoitajat, rakennustyöntekijät ja lukuisat muut

27.08.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään