Valtiovarainministeriö esitteli maanantaina järeän keinovalikoiman eri toimia, joilla valtion menoja voitaisiin pienentää ja tuloja lisätä kahdella seuraavalla vaalikaudella. VM on aikaisemmin arvioinut, että julkista taloutta on tasapainotettava ensi vaalikaudella kuudella miljardilla eurolla ja sitä seuraavalla kolmella miljardilla.
Lähtökohta on ministeriön mukaan se, että Suomen julkisen talouden rakenteet on luotu nykyistä suotuisamman väestö- ja talouskehityksen aikana. Julkisen sektorin rahoituspohja ei riitä enää ylläpitämään kaikkia sen tehtäviä. Valtio on velkaantunut yhtäjaksoisesti vuodesta 2009 asti ja tulevien neljän vuoden aikana velka uhkaa kasvaa 10 miljardia lisää joka vuosi.
Budjettipäällikkö Mika Niemelä sanoi, että mitään toimenpiteitä ei voi sulkea sopeutuksen ulkopuolelle.
VM ei esitä varsinaista leikkauslistaa vaan eri vaihtoehtoja, joista voi rakentaa sopeutuskokonaisuuden. Toimenpiteet ovat tuttuja viime viikkojen poliittisesta keskustelusta. Siellä on vaihtoehtoja, joita eri puolueet ovat esittäneet ja toiset vastustaneet.
Nyt julkaistusta raportista kokoomus saa tukea esitykselleen indeksijarrusta, jolla leikattaisiin sosiaalimenojen kasvua. Yhden prosenttiyksikön suuruinen jarru vahvistaisi julkista taloutta 1,4 miljardilla eurolla.
Julkisissa hankinnoissa ministeriö näkee mahdollisuuden 270–490 miljoonan euron säästöihin, kehitysyhteistyössä 200–300 miljoonan. Raportissa on myös heikennyksiä ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.
VM esittää myös tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoituksen purkamista, joka säästäisi 240 miljoonaa euroa. 0,7-henkilöstömitoitus on tarkoitus saattaa voimaan tämän vuoden lopulla.
Osinkoverotus ohjaa väärään suuntaan
Tulopuolella VM nostaa jälleen esiin osinkoverouudistuksen listaamattomien yhtiöiden osalta. Sitä kannattavat vasemmistopuolueet, keskusta ja kokoomus vastustavat. Kysymys on ministeriön arvion mukaan 430 miljoonan euron lisätuloista valtiolle.
”On arvioitu, että listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotus ohjaa verovelvollisen käyttäytymistä merkittävästi ja että järjestelmä on monimutkainen. Listaamattomien yhtiöiden osinkojen korkea tuottoprosentti tarjoaa mahdollisuuden muuntaa työpanokseen perustuvaa tuloa pääomatuloksi”, VM toteaa.
”Lisäksi listaamattomista yhtiöistä saatujen osinkojen verotus kannustaa kasvattamaan osinkojen matemaattista arvoa ja siten heikentää pääoman kohdentumista tuottavampiin kohteisiin taloudessa”, raportti jatkuu.
Nykyisellään osinkoverotus saattaa siis ohjata yrityksiä investoimaan varoja vähäriskisiin ja vähemmän tuottaviin investointeihin korkeampiriskisten, mutta paremmin tuottavien investointien kustannuksella.
Muita mahdollisia keinoja olisivat alennettujen arvonlisäverokantojen korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä, joka lisäisi valtion tuloja 260 miljoonaa euroa. Alennettujen arvonlisäverokantojen korvaaminen vakioverokannalla tuottaisi sitten jo 2,8 miljardia euroa.
uutiskirje 
