Viimeinen este Suomen Nato-jäsenyydelle poistui torstai-iltana, kun Turkin parlamentti hyväksyi Suomen liittymisen sotilasliittoon äänin 276–0. Näin ollen Suomesta tulee hyvin pian Naton jäsenmaa, koska eduskunta ja tasavallan presidentti hyväksyivät liittymisen jo aiemmin.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson tiivisti Twitterissä syyt Suomen Nato-jäsenyydelle. Hän myös painotti, että Suomi liittyy nyt ja seuraavaksi on Ruotsin vuoro.
– Suomen kansalaismielipiteen ja turvallisuustilanteen merkittävä muutos vei meidät liittouman jäseneksi. Ihmisoikeuksien ja sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen edistäminen ovat myös jatkossa ulkopolitiikkamme painopisteet, Andersson kirjoitti perjantaiaamuna.
Suomen Nato-mantra kulki pitkään niin, että Suomi liittyy samaan aikaan Ruotsin kanssa sotilasliiton jäseneksi. Tätä korosti myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Tämän Turkki esti toiminnallaan. Turkilla oli apunaan viime kesänä solmittu yhteisymmärrysasiakirja, jonka Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat Turkin kanssa. Turkki on moneen otteeseen viitannut asiakirjaan, kun on perustellut, miksi etenkin Ruotsin jäsenyys on sille ongelma.
Lopullisesti Suomen päätös liittyä Natoon ilman Ruotsia varmistui maaliskuun puolivälissä, kun Sauli Niinistö matkusti Turkkiin maan presidentin Recep Tayyip Erdoğanin vieraaksi. Niinistö kertoi ennen vierailua, että Erdoğan halusi kertoa hänelle lunastavansa lupauksensa.
Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen nosti Twitterissä esiin Turkin roolin Nato-prosessissa.
– Natoon ei kuulemma pitänyt mennä ilman Ruotsia. Eikä aluksi etenkään ilman kansanäänestystä. Sitten tuli ilmeiseksi, että sinne ei pääse ilman Turkkia. Käsikynkässä taluttaja määrää joskus tahdin, Teivainen kirjoitti päivityksessään.
Päivityksen yhteyteen hän liitti kuvan, jossa Erdoğan pitää Niinistön käsivarresta kiinni.
Natoon ei kuulemma pitänyt mennä ilman Ruotsia. Eikä aluksi etenkään ilman kansanäänestystä. Sitten tuli ilmeiseksi, että sinne ei pääse ilman Turkkia. Käsikynkässä taluttaja määrää joskus tahdin. #tillsammans #turkki #erdogan #niinistö #finland #nato pic.twitter.com/ytrXlTDGdp
— Teivo Teivainen (@TeivoTeivainen) March 17, 2023
Sauli Niinistö painotti vuosien ajan, että Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys vaatii kansanäänestyksen.
”Ylen Ykkösaamussa lauantaina vierailleen Niinistön mukaan Nato-jäsenyys merkitsisi Suomen ulkopolitiikassa niin isoa kurssikäännöstä, että kansalta pitää kysyä siitä mielipide”, Helsingin Sanomat kirjoitti heinäkuussa 2016.
Viime kesänä Niinistö sanoi Yle Radio Suomen presidentin kyselytunnilla, että kansanäänestys ei olisi muuttanut mitään. Niinistön mukaan mielipidemittaukset toivat kansan mielipiteen selville. Mielipidemittauksissa Nato-jäsenyyden kannattajilla on ollut selvä enemmistö.
Kunniamerkki poliisille?
Suomessa keskustelua on myös herättänyt virkavallan toiminta. Poliisi on herkästi puuttunut mielenosoituksiin, joissa on otettu kantaa Turkin toimiin kurdialueilla.
Viime viikonloppuna poliisi otti mielenosoittajilta Erdoğania esittävän nuken Turkin suurlähetystön edustalla järjestetyssä mielenosoituksessa. Poliisi perusteli nuken ottamista kunnianloukkauksella.
Helsingin Sanomain toimittaja Pekka Mykkänen pohti kirjoituksessaan nuken takavarikoisemisen muistuttavan suomettumisen vaaroista ja sananvapauden taipuisuudesta.
– Voisikohan jokin #turvallisuuspolitiikka-yhdistys myöntää poliisille kunniakirjan siitä, että se on tarmokkaasti ja lainsäädäntöä pragmaattisen joustavasti tulkiten puurtanut Suomen Nato-hakemuksen etenemisen puolesta?, kirjoitti puolestaan Teivo Teivainen tällä viikolla Twitterissä.
Voisikohan jokin #turvallisuuspolitiikka-yhdistys myöntää poliisille kunniakirjan siitä, että se on tarmokkaasti ja lainsäädäntöä pragmaattisen joustavasti tulkiten puurtanut Suomen Nato-hakemuksen etenemisen puolesta?
— Teivo Teivainen (@TeivoTeivainen) March 27, 2023
uutiskirje 
