KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Näkökulma: Vasemmiston tulevaisuus on rakennettava vaikeilla kysymyksillä

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra, SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo eduskuntavaalien tulosillassa 2.4.2023.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra, SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo eduskuntavaalien tulosillassa 2.4.2023. Kuva: Lehtikuva/Antti Hämäläinen

Vaalitulosta voi tulkita myös historian ja vasemmiston nykyisten haasteiden näkökulmista, kirjoittaa Suomen EU-politiikkaan perehtynyt Johan Ekman.

Johan Ekman
5.4.2023 13.01

Lähipiirissäni heräsi vaaleja edeltävänä viikkona usean henkilön kohdalla tunne, että kokoomus ei onnistuisi loppukirissään. Perussuomalaisten menestystä osattiin odottaa, mutta johtavan oikeistopuolueen kampanja vaikutti sen verran epärehelliseltä – ”leikataan, mutta se ei ole keneltäkään pois” – että ajateltiin liikkuvien äänten valuvan vasemmistopuolueille ja keskustalle. Näin ei tietenkään käynyt ja kokoomus voitti perussuomalaisten tullessa toiseksi.

Miksi niin kävi? Taktisella äänestämisellä on selitetty paljon ja tämä varmasti on osasyy lopputulokseen. Mutta tulosta voi myös yrittää tulkita sekä historiaan pohjautuvalla lähestymistavalla että vasemmiston omilla tämänhetkisillä haasteilla.

Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomi on konservatiivinen maa, ja Sanna Marinin hallitus edustaa pitkässä linjassa poikkeusta. Vasta toinen maailmansota pakotti valtion luopumaan laissez-faire-politiikasta, ja syntyivät mahdollisuudet rakentaa hyvinvointivaltiota. Sekään ei toteutunut nopeasti.

Maailmansodan jälkeen kuitenkin globaalit taloudelliset edellytykset, Yhdysvaltain johtama Bretton-Woods-pohjainen politiikka länsimaissa, sekä geopoliittinen asetelma toivat pikkuhiljaa Keynesin ja hyvinvointivaltion Suomeen.

Suomesta ”Pohjoismaan” teki myös historiallinen jatkumo aikaan, jolloin Suomi oli osa Ruotsia. Siitä perinnöstä kumpusivat nimittäin kansalaisyhteiskuntaan pohjautuva sosiaalinen korporatismi, valtion instituutiot ja perustuslait.

Tämän jatkumon takia myös Suomen agraariyhteiskunnan sosiaaliliberaalit voimat liittoutuivat sosiaalidemokratian kanssa oikeistoa vastaan historiamme kriittisinä aikoina. Ei tullut Suomesta vasallivaltiota eikä diktatuuria, mitä vaihtoehtoja oikeisto kannatti.

Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomi on konservatiivinen maa.

Joka tapauksessa konservatismin perintö on vahva. Sodan jälkeen, kun vasemmistovoimat saavuttivat vahvan aseman politiikassa ja johtivat maan hallitusta, mihinkään radikaaleihin reformeihin ei ryhdytty. Valtion talouden strategiseen suuntaan ei oikeastaan puututtu, sillä esimerkiksi Suomen Pankin ja valtiovarainministeriön asemaan ei kajottu.

Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että Marinin hallitus jo olemassaolollaan edusti tietynlaista provokaatiota konservatiivisessa Suomessa. Kun naisten johtama, poikkeuksellisen vasemmistolainen hallitus onnistui menestyksekkäästi luotsaamaan maata olosuhteissa, joita harva hallitus on joutunut kohtaamaan, luotiin laajempaa uskottavuutta edistykselliselle poliittiselle vaihtoehdolle Suomessa.

Hallituksen politiikka ei suuressa kuvassa varmastikaan poikennut siitä, mitä kokoomus tai perussuomalaiset olisivat tehneet kriisien sattuessa. Velanotto yritysten pelastamiseksi tai Natoon liittyminen Venäjän hyökätessä Ukrainaan ovat tästä esimerkkejä. Investoinnit vihreään siirtymään ovat niin ikään olleet pääoman intressien mukaisia.

Tietysti hallitus myös vei läpi asioita, jotka eivät olisi olleet oikeistopohjaisen hallituksen asialistalla. Erityisesti opetuksen puolella esimerkkejä on, mainittakoon niistä oppivelvollisuusiän korottaminen.

Mutta suuressa kuvassa politiikka ei ole ollut poikkeuksellisen ”radikaalia”. Hallituksen merkitys on kuitenkin korostunut symbolisella tasolla, ja jo se oli omiaan mobilisoimaan oikeistolaisia äänestäjiä riippumatta tehdyn politiikan sisällöstä.

Vasemmiston on kuitenkin myös kriittisesti arvioitava omaa suoritustaan sekä vaalitappion että historian valossa. Tämä mahdollistaa tulevaisuuden rakentamisen.

Ei riitä, että vasemmiston olemassaoloa perustellaan sillä, että ”se ei ole oikeisto”. Sen sijaan on kysyttävä, mikä on se ideaalityyppi valtiosta, jonka vasemmisto haluaa rakentaa? Miten vihreä siirtymä tehdään oikeudenmukaisella tavalla, ja mistä luopumista se itse asiassa tarkoittaa?

Kuinka paljon kansallisesta suvereniteetista on luovuttava esimerkiksi EU:lle, jotta sosiaaliset- ja taloudelliset erot maanosassamme saataisiin kavennettua? Onko pääoman vapaa liikkuvuus pysäytettävissä, vai voiko sen tuottaman kasvun valjastaa paremman yhteiskunnan rakentamiseen?

Onko yksityisen velan lisääminen todella hyvä tapa tukea kysyntää? Pitääkö myös keskiluokan maksaa enemmän veroja hoitopuolen työntekijöiden palkkojen nostamiseksi julkisella sektorilla? Miten tasoitamme ne erot, jotka johtavat siihen, että ihmisiä hukkuu Välimereen, kun he yrittävät saada osan siitä hyvinvoinnista, jota tällä puolen rajaa on?

Kiteytettynä kysymys on siitä, millä tavalla globaalia pääomaa haastetaan, ja miten tälle tavoitteelle saadaan ihmisiltä laajaa tukea.

Suuressa kuvassa politiikka ei ole ollut ”radikaalia”.

Suomen EU-politiikka, jota tutkin, on esimerkki siitä, miten vaikeaa tämä kaikki on. Hallituksesta riippumatta esitettyihin ylikansallisiin ratkaisuihin asennoidutaan kansallinen etu edellä. Solidaarisuus jää taka-alalle.

Marinin hallituksen suhtautuminen EU:n ylikansalliseen taloudelliseen pandemiapaketti NextGeneration EU:hun oli tästä paljonpuhuva esimerkki. Siinäkin lopputulos oli, että mentiin lopulta Saksan ja vientiteollisuuden mukana, ja kuten tavallista, vasemmistolta kaikkineen puuttui proaktiivinen ote kriisin hetkellä.

Myönnettäköön, että vasemmistoliitto on tässä mielessä huomattavasti edistyksellisempi kuin esimerkiksi ruotsalainen sisarpuolueensa, mutta tämä jäi taka-alalle Marinin matkustaessa Brysseliin läksyttämään Espanjan sosialistista pääministeriä. Tämä siis vain esimerkkinä.

On tietysti käytännön tasolla vaikeaa tehdä näille suurille kysymyksille mitään. Valtarakenteet ja yhteiskunnan dominoivat keskustelut eivät jätä paljoa tilaa edes keskustella vaihtoehdoista. Tämän vaalituloksen jälkeen voi tuntua entistä raskaammalta jatkaa kamppailua.

Voimme kuitenkin löytää inspiraatiota kahdesta hyvin erilaisesta vasemmistolaisesta. Ensimmäinen on Bernie Sanders, joka kampanjoissaan on puhunut tarpeesta nojautua ”meihin” ”minän” sijasta. Toinen on Antonio Gramsci, joka tunnetusti lausui ”hengen pessimismistä ja tahdon optimismista”.

Helppoa se ei ole, mutta sitä se ei koskaan ole ollutkaan.

Kirjoittaja on sosiologian väitöskirjatutkija Åbo Akademissa.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kashmeera Lokuge

Sunnuntaivieras: Masennuslääkkeiden pimeä puoli

Veikka Lahtinen.

Sunnuntaivieras: Porvarihallitus voi iskeä kyntensä mielenosoituksiin

Kommentti: Elinkeinoelämä ajoi kansalaiskasvatuksen alas – ja sen kyllä huomaa

Kommentti: Köyhien perheiden lahjakkaat lapset eivät kiinnosta ketään

Uusimmat

Burt Kobbat ei ole riittävästi liekeissä sarjan yhdennessätoista osassa.

Burt Kobbat tekee paluun Staffan Bruunin laimeaksi jäävässä satiirissa

IPS:n toimittaja Mario Osava (edessä) työssään Brasilian Amazonin Xingujoella, tekemässä juttua Belo Monten suurpadon haittavaikutuksista. Tällaiset aiheet altistavat tutkivat journalistit paitsi väkivallalle myös perusteettomille oikeusjutuille.

Maailmanlaajuinen ohjelma tukemaan journalisteja kunnianloukkaussyytteitä vastaan

Soledad Arnedo johtaa vaatteita valmistavaa La Negra del Norte -osuuskuntaa San Isidron kunnassa lähellä Argentiinan pääkaupunkia Buenos Airesia.

Naisten osuuskunnista apua talousahdinkoon Buenos Airesissa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Valtio otti viisi miljardia velkaa korkojärjestelyihin, vaikka valtiovarainministeriön työryhmä oli suositellut tekemään toisin – ”Sitä on aika vaikea ymmärtää”

 
02

Paavo Arhinmäki ei lämpene asiantuntijoiden työaikakirjanpidon lopettamiselle: ”Tämä voi olla lyhytnäköisesti omistajien etu, mutta yhteiskunnan etu tämä ei ole”

 
03

Li Anderssonilta suorat sanat hallitusneuvotteluista: “Tuleva pääministeri yrittää jo nyt väistää omaa vastuutaan niistä päätöksistä, joita hän on tekemässä”

 
04

Vasemmistoliiton Minja Koskela pelkää, että taloudessa tehdään taas samat virheet

 
05

Pölyttäjät kärsivät: Hermomyrkkyjä sisältävät hyönteiskarkotteet kiellettävä?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Vasemmistoliiton Minja Koskela pelkää, että taloudessa tehdään taas samat virheet

27.05.2023

20 vuotta sitten: Arhinmäki jatkokaudelle Vasemmistonuorissa

26.05.2023

Räppäävä sporakuski tarinoi Sörnäisten Shakirasta ja lehmuskujan rohdoista

26.05.2023

Ruokakirjoittelussa näkyy eriarvoisuus: Hyvä ruoka kuuluu keskiluokalle

26.05.2023

Valtio otti viisi miljardia velkaa korkojärjestelyihin, vaikka valtiovarainministeriön työryhmä oli suositellut tekemään toisin – ”Sitä on aika vaikea ymmärtää”

25.05.2023

Pohjois-Irlanti toista vuotta vailla hallitusta eikä parlamentti ole kokoontunut

25.05.2023

Kännyköiden kielto puhuttaa hallitusneuvotteluissa – ”Näin pienen riskin siinä, että nyt pistetään kaikki paukut symbolikysymykseen”, sanoo Li Andersson

24.05.2023

Kansanedustaja huolissaan sotejärjestöjen rahoista: ”Palvelevat niitä, jotka ovat haavoittuvimpia”

24.05.2023

”Verkkokalastuksen kieltoa pidennettävä” – Kivulias kuolema: Kuutti voi kamppailla hengestään kalaverkoissa kymmeniä minuutteja

24.05.2023
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään