Perussuomalaisten ja ammattiyhdistysliikkeen välillä kuohuu taas. Tällä kertaa kyseessä on perussuomalaisten työmies Matti Putkosen ay-johtajille lähettämästä niin kutsutusta myllykirjeestä. Kirjeestä on kertonut muun muassa Demokraatti-lehti.
Teollisuusliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoo KU:lle, ettei halua ottaa kantaa kirjeen saaneisiin henkilöihin. Mutta kirjeen sisältöön hän ottaa, siinä esitetyistä näkemyksistä nimittäin vallitsee ay-väen ja Putkosen välillä iso ero.
– Erityisesti siitä, että heikentääkö tuleva hallitus radikaalisti suomalaisia työelämän pelisääntöjä. Vapauttaako se työnantajapuolelle sanelua ja sen lisäksi helpottaako se irtisanomista ja lakkauttaako se käytännössä yleissitovuuden, Lehtonen kysyy.
”Pidän käsittämättömänä perussuomalaisten linjausta työtaisteluoikeudesta”
– Meidän näkemyksemme näihin kaikkiin on kyllä, mutta Matti Putkonen ei tunnu ymmärtävän, mitä lainsäädännön tulevat sisällöt mahtavat tarkoittaa.
Tiistaina virkaan astuvan hallituksen ohjelmassa palataan Lehtosen mukaan monessa asiassa 1970-luvulle. Hän ottaa esimerkiksi hallituksen aikeen poistaa alle 50 työntekijän yritykset yhteistoimintalain piiristä.
– Tiedämme, että suurin osa työsuhderiidoista ja -rikkomuksista, alipalkkauksesta ja tämän kaltaisista ongelmista tapahtuu alle 50 hengen yrityksissä.
– Nyt maan hallitus – perussuomalaisten avustuksella – tekee siitä käytännössä laillista muun muassa sillä, että ei tarvitse käydä yhteistoimintalain mukaisia neuvotteluita, heikennetään henkilökohtaista irtisanomissuojaa, käytännössä suoja poistetaan.
Lehtonen nostaa esiin ensimmäisen sairauspäivän karenssin palauttamisen. Hallitus aikoo siis tehdä ensimmäisestä sairauslomapäivästä jälleen palkattoman. Lehtonen huomauttaa, että karenssi poistettiin aikoinaan.
– Sen jälkeen yrityksissä on tehty paljon sen eteen, että suurimmassa osassa yrityksiä työntekijä voi olla kolme päivää omalla ilmoituksella. Tämä on tuonut työnantajalle ison määrän säästöjä, kun ei ole tarvinnut mennä joka flunssan takia lääkäriin.
– Nyt tämä tarkoittaa, että palataan takaisin sinänsä kauhean kauniille 70-luvulle, mutta se ei ole millään tavalla nykytyöelämän juttujen mukaista eikä myöskään työnantajan kannalta edullinen asia.
Käsittämätön linjaus
Vanhaa mainosta mukaillen, tässä ei todellakaan ole vielä kaikki. Lehtonen lyttää perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purran puheet siitä, kuinka hallitus ei puutu yleissitovuuteen. Sinänsä se tulee sanana säilymään laissa, Lehtonen arvelee.
– Mutta nämä lakimuutokset, joilla sitä kaiverretaan – paikallinen sopiminen, yt-lain heikentäminen ja muut toimenpiteet. Käytännössä yleissitovuudelta viedään pohja pois, eikä sitä tarvitse noudattaa. Pidän käsittämättömänä perussuomalaisten linjausta työtaisteluoikeudesta.
Ylipäätään hallitus käy Lehtosen mukaan mielipiteen ilmaisun vapauden kimppuun.
– Tullaan pelottelemaan ihmisiä 200 euron henkilökohtaisilla sakoilla. Samalla muutetaan koko työtuomioistuinjärjestelmä niin, että se muuttuu käytännössä entistä enemmän luokkatuomio- ja työnantajaistuimeksi.
Ei Ruotsin malli
Pääministeripuolue kokoomuksesta on sanottu, että hallitus on viemässä Suomen työmarkkinoita samanlaisiksi Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kanssa. Ei pidä paikkaansa, vastaa Lehtonen.
– Pitää muistaa, että Ruotsissa on myötämäärämisoikeus. Siellä ei tarvitse järjestää työtaisteluita johtuen siitä, että koko mekanismi on toisenlainen.
Myötämäärämisoikeus tarkoittaa sitä, että riitatilanteissa asiaa tulkitaan työntekijän edun mukaan siihen saakka, kunnes riidan käsittely on saatu tuomioistuimessa päätökseen.
Hallitusohjelmassa halutaan myös puuttua työmarkkinaosapuolten autonomiaan. Ohjelmassa on linjaus, jonka mukaan sovittelujärjestelmän kautta ei voisi enää saada kuin tietyn suuruisia palkankorotuksia.
– Vielä en ole sellaista lainsäädäntöä nähnyt, missä pystyttäisiin lailla rajaamaan, mitä osapuolet sopivat keskenään. Nyt näyttää siltä, että hallitus pyrkii siihenkin. Sopimusosapuolten autonomia oltaisiin tässä yhteydessä murtamassa, Lehtonen toteaa.
Sinänsä Lehtonen sanoo pitävänsä sovittelujärjestämisen kehittämistä hyvänä.
– Mutta puuttuminen sopimusosapuolten autonomiaan, se ei ole tätä päivää. Epäilen suuresti sen juridista kestävyyttä.
Pohdinta edessä
Ammattiyhdistysliikkeellä on nyt edessään pohdinta, mitä se hallituksen aikeisiin vastaa. Lehtonen on jo blogissaan väläyttänyt, että yksi vaihtoehto on luopua työehtosopimusten tekemisestä. Syynä on se, että jos ammattiyhdistysliike myy sopimuksen myötä työrauhan saamatta mitään vastineeksi, on vaihtokauppa jokseenkin kehno.
– Mikä on meidän intressi myydä työrauha, kun emme saa sille mitään vastinetta.
Hallituksen linjaukset eivät todellakaan saa Turja Lehtoselta ymmärrystä osakseen. Puhelimessa hän pahoittelee toimittajalle kiihtymistään.
– Koko uudistuksessa näkyy kilometrin päähän se, että ideologinen ajatusmaailma on mennyt kaiken järjen edelle. On vain nähty paha ay-liike, paha työehtosopimus, paha työlainsäädäntö, miettimättä yhtään sen enempää, mitkä vaikutukset tällä työelämään on.
Tässä palataan uudestaan perussuomalaisten Putkosen kirjeeseen, jossa hallituksen esityksiä yritettiin esittää parhain päin.
– Perussuomalaiset sanovat, että he ovat olleet tässä jarruna. En tiedä, kuinka kevyt jarrupoljin heillä sitten on ollut tai kuin pahat asiat ovat olleet, mutta ainakaan jarrupaloja ei ole ollut.
Muutamia vaihtoehtoja
Ay-liikkeen vastausten aika on myöhemmin. Yksi vaihtoehto on kokoontua toreille, mutta ennen sitä Lehtonen haluaa analyysin kahdesta suunnasta.
– SAK:laisesta kentästä 30 prosenttia äänioikeuttaan käyttäneistä äänesti perussuomalaisia. Kysymys kuuluu, onko äänestäjillä jonkinasteinen vastuu. Jos ajattelemme näin, pitääkö tässä antaa asioiden tapahtua ja katsoa opettaako Siperia.
– Vai tehdäänkö sitten niin, että perinteisemmän mallin mukaisesti julistetaan ”sotatila” hallitusta kohtaan ja syksyllä pistetään vienti seis. Katsotaan sitten, mitä tapahtuu.
Vuoropuheluun hän ei tulevan hallituksen kanssa juuri usko. Neuvottelupöytään ay-liike toki on valmis, sitä Lehtonen haluaa korostaa. Orpon hallituksen kanssa avoin kolmikantakeskustelu tuntuu vain vaikealta, kun työnantajien kanssa samalla puolella istuu hallitus.
Juha Sipilän (kesk.) hallituksen antama opetus on myös muistissa.
– Silloin ammattiyhdistysliike antoi periksi. Nyt siihen ei ole varaa.
lehti 