Palvelualojen ammattiliitto PAM vaatii pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtamaa hallitusta huomioimaan paremmin työelämän muutokset työttömyysturvassa. Liitto painottaa sitä, että erilaiset työsuhdemuodot olisi huomioitava paremmin oikeudenmukaisemmin.
Liitto arvioi hallituksen nykyisellään vaikeuttavan palvelualojen työvoimansaantia ja heikentävän työnteon kannustimia työttömyysturvaa koskevissa lakiesityksissä.
PAM muistuttaa myös siitä, että työsuhteiden laatu Suomessa on jatkuvasti rapautunut. Tämä on vaikuttanut palvelualojen työntekijöiden toimeentuloon.
Vaikka työttömyyspäivärahan saajien määrä laskee, sovitellun päivärahan saajien määrä jatkaa kasvuaan.
– Hallituksen esityksellä isketään juuri näihin ihmisiin, jotka muutenkin ovat erittäin haavoittuvassa työmarkkina-asemassa ja elävät epävarmuudessa työsuhteen jatkumisesta ja toimeentulon riittävyydestä, PAM luonnehtii.
Oletus vakinaisesta kokoaikatyöstä vanha
PAM pitää käsittämättömänä, että työttömyysturvaan ollaan tekemässä muutoksia oletuksena vakinainen kokoaikainen työ, kun todellisuudessa työmarkkinoiden muutos on tehnyt työstä yhä epävarmempaa.
Palvelualoilla yli puolet työsuhteista on erilaisia epätyypillisiä työsuhteita. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 majoitus- ja ravitsemisalalla alkaneista työsuhteista yli 50 prosenttia oli osa-aikaisia ja vähittäiskaupassa osa-aikaisten työsuhteiden osuus oli yli 60 prosenttia.
Myös palvelualojen ammattiryhmien välillä on myös suuria eroja. Esimerkiksi tarjoilijoiden avoimiksi ilmoitetuista paikoista 79 prosenttia on vuokratyötä, lyhyitä määräaikaisuuksia tai osa-aikaisia työsuhteita.
PAM huomauttaa lisäksi, että palvelualoilla tehdään paljon vastentahtoista osa-aikatyötä, koska kokoaikatyötä ole saatavilla. Tämä näkyy Palvelualojen työttömyyskassan ansiopäivärahan saajissa. Palvelualojen työttömyyskassa maksaa noin 50 prosenttia ansiopäivärahasta soviteltuna päivärahana.
Vaikka työttömyyspäivärahan saajien määrä laskee, sovitellun päivärahan saajien määrä jatkaa kasvuaan. Lisäksi osa-aikatyön tekeminen on selvästi yleisempää naisten kuin miesten keskuudessa. Tilastokeskusksen mukaan joka viides nainen ja joka kymmenes mies tekee osa-aikatyötä.
Työvoiman saanti vaikeutuu
PAM muistuttaa myös siitä, että hallituksen esittämä työttömyysturvan työssäoloehdon pidentäminen kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen vaikeuttaa erityisesti naisvaltaisilla aloilla ja epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien mahdollisuuksia päästä ansioturvan piiriin.
Lisäksi leikkaus vaikuttaa suoraan yksityisten palvelualojen veto- ja pitovoimaan. Liiton mukaan seurauksena voi olla se, että moni palvelualojen työntekijä vaihtaa alaa kasvaneen epävarmuuden ja turvattomuuden vuoksi.
PAM pitää vakavana sitä, että hallitus omalla toiminnallaan pahentaa entisestään palvelualojen työvoimansaantia.
Se vaatii, että osa-aikatyön teettämiselle kirjataan laissa määritellyt perustellut syyt, mikäli hallitus haluaa lisätä kokoaikaisten työsuhteiden määrää. Näin ainakin varmistettaisiin, että yritykset tarjoavat ensisijaisesti kokoaikatyötä ja taataan samalla palkansaajien toimeentuloa.
Paljon huonoa suunnitteilla
PAM vastustaa työttömyysturvan euroistamisessa puolikkaiden kuukausien huomioimista työssäolokuukausina, sillä puolikkaat kuukaudet vaikuttavat epätyypillisissä työsuhteissa olevien sekä tulotasoon että työssäoloehdon kertymisaikaan. Puolikkailla kuukausilla ansio-osa ei kertyisi, joten vakuutetuilla ei olisi hyötyä ansioturvan piiriin pääsystä.
Liitto vastustaa myös suojaosan poistoa sovitellusta päivärahasta. Sen mielestä myöskään lapsikorotuksia ei pidä poistaa. Leikkausten vaikutus olisi niin suuri pienimpien ansiopäivärahojen saajilla, että moni heistä joutuisi tukeutumaan toimeentulotukeen.
Myös omavastuuajan pidentämistä liitto pitää huonona, sillä tämä vaikuttaisi suoraan matalapalkkaisten työttömäksi jääneiden toimeentuloon. Pienituloisille tämä merkitsisi velkaantumista ja toimeentulotukeen turvautumista. Sen sijaan PAM esittää omavastuupäivien poistamista kokonaan.
– Hallitus ajaa leikkauspolitiikallaan naiset yhä enemmän turvautumaan täydentäviin tulonsiirtoihin, liitto sanoo.
– Hallituksen esitysten toteutuessa niiden vaikutukset näkyvät vuosien kuluttua. Naisten eläkeläisköyhyys lisääntyy, kun hallituksen suunnitelmissa on, että ansioturvasta ei jatkossa kerry myöskään eläkettä.