Mohammad Subhan Dar hoivaa kirkkaan purppuraisina kukkivia kasveja parin hehtaarin maatilallaan Bijbeharan pikkukylässä Intian Kashmirissa. Laajalle levittäytyvien laventelipeltojen keskellä Dar ja toistakymmentä muuta maanviljelijää valmistelee lupaavalta vaikuttavaa sadonkorjuuta.
Kovaan työhön tottuneiden miesten ahavoituneilla kasvoilla loistaa hymy.
Aina ei ole ollut näin. Kylän maanviljelijöitä on syvästi huolettanut säärytmien merkittävä muuttuminen. Sateet tulevat outoina aikoina, helteet kestävät kauan ja vedestä on ankara pula.
Talouden selkäranka taipui
Maatalous on Kashmirin laakson pääelinkeino. Osavaltion väestöstä 80 prosenttia on maanviljelijöitä ja maatalous on sen talouden selkäranka. Himalajan vuoriston juurella ainutlaatuinen ilmasto mahdollistaa muualla Intiassa harvinaisten eksoottisten hedelmien ja kasvisten kasvattamisen.
Arviolta 60 prosenttia Kashmirin maanviljelyksestä on riippuvaista sadevedestä peltojen kasteluvetenä. Viime vuosina Kashmirin laakso on kärsinyt kaikkien aikojen pahimmista kuivista kausista. Vuoristoalueilla keskimääräinen lumentulo on ollut 622 millimetriä talvessa, mutta kolmen viime vuoden aikana on jääty vain 172 milliin. Tämä on suoraan vaikuttanut alueen maataloussektoriin ja johtanut murskaaviin taloudellisiin tappioihin.
Mohammad Subhan Dar on yksi monista kashmirilaisista, jotka päättivät ikiajoiksi hylätä tappiolliseksi muuttuneen maanviljelyn. Hän teki päätöksensä vuonna 2018.
– Minun iso maapalani ei antanut minulle yhtään tuloja. Työskentelin herkeämättä vuoden ympäri eikä käsiin jäänyt mitään. Kuivuus tuhosi toiveikkaana kylvämäni riisin. En saanut edes peruskuluja katettua, saati ansaittua mitään, Dar kertoo.
Laventelille sovelias ilmasto
Samoihin aikoihin kuin Dar päätti luopua maataloudesta, Intian maatalousministeriö alkoi ehdotella maanviljelijöille vaihtoehtoisia viljelykasveja, jotka antaisivat tuloja alueen ilmaston muuttuessakin. Laventelinkasvatus oli yksi ehdotettu vaihtoehto.
Laventelista uutettu öljy on arvokas ainesosa monissa tuotteissa: saippuassa, kosmetiikassa, tuoksuissa, ilmanraikastimissa, lääkkeissä ja niin edelleen. Laventeli tulee toimeen vähällä vedellä ja sietää hyvin tuholaisia. Satoa saadaan kahden vuoden päästä istuttamisesta, ja sen jälkeen se kukkii jopa viisitoista vuotta erittäin vähällä hoidolla.
Laventelinviljely on osa Intian tieteellisen ja teollisen tutkimuksen neuvoston (CSIR) ja Intian Integratiivisen lääketieteen instituutin yhteistä hanketta nimeltä Aroma Mission.
Mohammad Subhan Dar pääsi mukaan hankkeen ykkösvaiheeseen, ja nyt käynnistellään kakkosvaihetta. Laventelinviljelijöiden määrää halutaan kasvattaa yli 45 000:n. Kashmirin ilmasto on erityisen sovelias laventelille, sillä kasvi menestyy yhtä hyvin talvikylmässä kuin kesän lauhkeudessa.
Tällä hetkellä yli 1 000 perhettä viljelee laventelia eri puolilla Kashmiria. Jokainen viljelijä tarjoaa työtä vähintään viidelle perheen ulkopuoliselle työntekijälle, joten Aroma Mission hyödyttää jo nyt yli 6 000 perhettä.
Laventeliin kohdistuu Intiassa suuria toiveita niin terapeuttisena kuin aromaattisenakin yrttinä, jolla on vaikutusta myös valtiontalouteen. Kashmirissa tuotettu laventeli on jo herättänyt huomiota paitsi kotimaan, myös ulkomaiden markkinoilla. Jos toiminta organisoidaan hyvin, viljely voi kysynnän vakauden vuoksi olla viljelijälle erittäin kannattavaa.
Tulevaisuuden turva
Dar kertoo oman laventelinviljelynsä aloituksesta muiden kylänmiesten kanssa:
– Me liitimme kätemme yhteen, saimme valtiolta koulutusta ja aloitimme laventelinviljelyn. Se ei vaadi paljon hoitoa eikä ilmastonmuutos vaikuta tuotantoon mitenkään. Olimme heti alussa hyvin toiveikkaita, ja kun etenimme, ymmärsimme vielä paremmin, miten merkittävä laventeli on.
Imtiyaz Ahmad vahvistaa, että laventelista saa paljon suuremmat voitot kuin riisinviljelystä ja huoletkin ovat paljon vähäisemmät.
– Laventelia eivät haittaa kuivuus eivätkä rankat sateet. Maanviljelijät ovat suurin joukoin vaihtamassa laventelinviljelyyn ja hylkäämässä vanhat viljelykasvinsa, joista ei koitunut muuta kuin ahdistusta ja tappioita, Ahmad sanoo.
Viljelijät kertovat, että yhdestä litrasta laventeliöljyä saa 30 000 rupiaa (343 €) ja hehtaarin laventelipelto antaa vähintään 50 litraa öljyä.
Dar uskoo, että laventeli on turvannut hänen tulevaisuutensa.
– Se on osoittautunut parhaaksi vaihtoehdoksi perinteiselle maanviljelykselle näinä aikoina, kun Kashmirissa tapahtuu jyrkkiä muutoksia kiivaaseen tahtiin.
lehti 