Äärioikeisto on aikamme suurin uhka demokratialle. Puolan ja Unkarin oikeusvaltiot ovat uhattuina, vähemmistöjen ja naisten oikeudet heikentyvät ja abortin vastustus on noussut jälleen poliittiseen keskusteluun. Meppinä olen seurannut, kuinka nämä ihmisoikeuksia uhkaavat voimat nousevat ympäri Euroopan – myös Suomessa.
Voimansa äärioikeisto saa pelosta ja osattomuuden kokemuksista. Kun ihminen pelkää oman pärjäämisensä puolesta, äärioikeisto tarjoaa ahdinkoon helppoja syyllisiä. Yleensä syntipukiksi kelpaa erivärinen ihminen.
Hiljattain näimme hurjan esimerkin siitä, että vihapuhe voi johtaa myös tekoihin. Syyskuussa julki tulleen poliisin esitutkinta-aineiston mukaan lahtelaista äärioikeistotoimijaa epäillään pääministerin murhan suunnittelusta.
Tämä on se uhka, joka äärioikeisto on.
Mitä enemmän annamme tilaa vihalle ja vihapuheelle, sitä todennäköisemmin se johtaa syrjivään käytökseen ja väkivallantekoihin. Väkivalta on kuitenkin vain yksi ääripää. Aivan yhtä vakavasti pitäisi suhtautua siihen, että vihapuhe ruokkii rasismia ja tekee siitä arkipäiväistä. Sitä ei yhdenkään ihmisen pitäisi joutua kokemaan.
Vihapuheen ohella äärioikeiston toimintatapoihin kuuluu kaikenmuotoinen häirintä, jota olen joutunut itsekin kokemaan. Ymmärrän siis hyvin, että hyökkäyksen kohteeksi joutuessaan on helppo olla hiljaa. Näin erityisesti siksi, että äärioikeiston häirinnän uhreiksi joutuvat ennen kaikkea vähemmistöön kuuluvat tai haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset.
Vastuu puuttua vihapuheeseen kuuluu kuitenkin meille kaikille. Äärioikeisto ei saa missään tilanteessa hiljentää meitä. Nyt on se hetki historiassa, jolloin meidän on noustava puolustamaan arvojamme: vapautta, demokratiaa ja jakamatonta ihmisarvoa.
Hiljaa oleminen ei suojaa ketään, vaan se mahdollistaa uhan kasvun. Turvallisempi vaihtoehto on toimia nyt.
Martin Luther Kingin sanoin: ”Pahinta ei ole pahojen ihmisten pahuus, vaan hyvien ihmisten hiljaisuus.”
Europarlamentaarikko
uutiskirje 