Alkujaan luonnonkaunis Piratiningan laguuni kaakkoisbrasilialaisen Niteróin kaupungin eteläosassa muuttui useiden vuosikymmenten hallitsemattoman kaupungistumisen seurauksena. Laguunin rannalle nousi 16 000 asukkaan kaupunginosa, joka lupasi hyvää elämänlaatua, mutta tuhosi sen suosiollaan.
Laguunin laskettiin roskia, saastunutta vettä ja rakennusjätettä. Vedestä alkoi nousta kauhea löyhkä ja laguunin pohjaan kerääntyi keskimäärin yli puolentoista metrin lietekerros saasteiden ja luonnollisen sedimentaation seurauksena.
– Laguunin rannalle rakennetut talot joutuivat kääntämään selkänsä laguunille, Dionê Castro toteaa.
Lippulaivaprojektina laguunin elvyttäminen
Castro on Oceânican hallintoalueen kestävän kehityksen ohjelman (PRO Sostenible) koordinaattori. Luonnonkauneudellaan erottuvalla alueella on kaksi laguunia ja yhä jäljellä iso osa atlanttista sademetsää. Vuonna 2014 perustettu PRO Sostenible pyrkii ennallistamaan ympäristöjä ja takaamaan alueen entistä kestävämmän kaupungistumisen.
Ohjelman lippulaivaprojekti on Orla Piratininga Alfredo Sirkis -puisto. Projektin ensimmäinen alue, Haciendita Cafubá, vihittiin käyttöön kesäkuussa.
Puistoprojekti tähtää Piratiningan laguunin ekosysteemien toipumiseen ja suojelemiseen sekä ympäristön ja siinä elävien ihmisten yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistamiseen. Paikalliset asukkaat ovat osallistuneet projektin kaikkiin vaiheisiin, ja heidän osallisuutensa on hankkeen perusperiaate.
Laguuniprojekti kattaa 680 000 neliömetriä ja siihen sisältyy runsas 10 kilometriä pyöräteitä, 17 vapaa-ajan aluetta ja 2 800 neliömetrin ekokulttuurikeskus. Alueella on myös erityinen aidattu vastasyntyneiden krokotiilien lastentarha.
Jotta asukkaat ja vierailijat pääsisivät lähemmäs paikallista luontoa, laguunin reunoille on jo rakennettu kaksi kolmekerroksista näkötornia – kolmas on tekeillä – sekä laitureita, joilta voi kalastaa. Vuosikymmeniä kestäneestä saastumisesta huolimatta laguunissa ui yhä kaloja.
Hyttyset vähenivät
– Menin etsimään krokotiilejä poikani kanssa, hän rakastaa eläimiä. Kävelimme Hacienditan alkuun, enkä ollut uskoa silmiäni. Näin kaloja siellä, mistä ne olivat kuolleet. Näin kukkia siellä, missä ennen oli vain liejua ja näin elämää siellä, missä sillä ei ennen ollut mitään toivoa, lukee PRO Sosteniblen johdolle osoitetussa paikallisen asukkaan viestissä.
Laguunin vesiä on puhdistettu suodattamalla niitä vesipuutarhojen ja sedimenttilampien lävitse. Mitään kemikaaleja ei ole tarvittu.
Suodatuksessa käytetään brasilialaisia vesikasvilajeja, kuten vesisalaattia ja oranssikukkaisia vesililjoja.
– Yksi vesien suodatuksen sivuvaituksista on hyttysten väheneminen, sillä vesipuutarhat houkuttelevat sudenkorentoja, jotka syövät hyttysiä. Ennen paikalliset asukkaat polttivat kasvillisuutta häätääkseen hyönteiset, mutta enää he eivät iltaisin sytyttele nuotioita, PRO Sosteniblen biologi Heloisa Osanai kertoo.
lehti 