Tällä hetkellä hyvinvointialueiden virkahenkilöt ja luottamushenkilöt tuskailevat kautta maan samojen haasteiden äärellä. Kuinka saada raha riittämään kansalaisten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihin samaan aikaan kun ihmisten palvelutarpeet kasvavat, inflaatio nostaa kustannuksia ja ennen hajallaan olleita sovitetaan yhteisten hyvinvointialueiden hartioiden alle.
Itse muutos on pitkään toivottu ja tarpeellinen. Ongelmaksi näyttää nyt muodostuvan hyvinvointialueiden riittämätön rahoitus ja kestämätön aikataulu, jolla valtio edellyttää hyvinvointialueita saamaan taloutensa tasapainoon. Valistuneet arviot kertovat hyvinvointialueiden tekevän kaikkiaan noin 1,3 miljardin euron alijäämän vuonna 2023. Tämä kaikki syntynyt alijäämä tulisi kattaa kolmessa vuodessa vuoteen 2026 mennessä.
Mikäli hyvinvointialueet todella toimisivat valtion ohjauksen mukaan, vaarantaisivat hyvinvointialueet kestämättömällä tavalla alueensa asukkaiden hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden. Osa hyvinvointialueista päätynee valtiovarainministeriön mustasalkkuisia herrasmiehiä peläten tekemään älyllisesti epärehellisiä säästötoimenpiteitä talouden tasapainoa lyhyellä aikavälillä hakiessaan. Tällaiset säästöt kostautuvat pahimmillaan pitkällä tähtäimellä hallitsemattomasti kasvavina kustannuksina.
Sen sijaan, että alamme kilvoittelemaan kurjuudessa keskenämme, tulee meidän vaatia valtiolta riittävää rahoitusta sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluille. Jos tahdomme tehdä aidosti vastuullista talouspolitiikkaa sekä kestävää sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, tulee meidän antaa riittävä rauha muutoksen tekemiselle, organisaatiokulttuureiden yhteensovittamiselle ja henkilöstön sopeutumiselle uuteen tilanteeseen. Meidän on myös aidosti siirrettävä painoa ennaltaehkäiseviin palveluihin kautta linjan ja saatava työhön mukaan kunnat ja järjestöt. Kestävä tähtäin talouden tasapainoon saattamiselle hyvinvointialueilla voisi olla tämän vuosikymmenen loppu, mutta sekin vaatii selkeää tasonostoa nykyrahoitukseen.
Muutostarve on selvä, mutta maalin pitää olla realistinen, jotta päätökset ovat kestäviä.
Miikka Kortelainen, Kainuun aluehallituksen jäsen (vas.)
Merja Kyllönen, Kainuun aluehallituksen jäsen (vas.)
Aki Räisänen , Kainuun aluehallituksen jäsen (vas.)
Pertti Hemminki, Lapin aluehallituksen jäsen (vas.)
Piia Kilpeläinen-Tuoma, Lapin aluehallituksen jäsen (vas.)
Reijo Viitala, Lapin aluevaltuuston II-varapuheenjohtaja (vas.)
Olli Kohonen, Pohjois- Pohjanmaan aluevaltuuston III-varapuheenjohtaja (vas.)
Tarja Ollanketo, Pohjois-Pohjanmaan aluehallituksen jäsen (vas.)
uutiskirje 
