Kati Juva on pettynyt Suomen toimintaan ydinasekiellon suhteen.
Juva on suomalainen lääkäri, joka oli kansalaisjärjestön edustajana seuraamassa runsas viikko sitten päättynyttä Yhdistyneitten kansakuntien eli YK:n ydinasekieltosopimuksen sopijaosapuolten kokousta New Yorkissa. Tämä oli toinen kokous ja Suomi ei osallistunut siihen lainkaan, vaikka oli ensimmäisessä kokouksessa tarkkailijana. Tätä Juva pitää valitettavana.
Juva arvioi, että Suomi on muuttanut suhtautumistaan ydinaseisiin ja aseistariisuntaan viime vuosina.
”On epädemokraattista, että muutama henkilö voi vastata koko ihmiskunnan henkiinjäämisestä.”
– Kanta on muuttunut aiempaa kielteisemmäksi ydinasekiellolle. Nyt piiloudutaan Naton selän taakse ja Naton ydinasesateenvarjon alle, hän sanoo.
Juva on vaikuttanut vuosikymmeniä, 1980-luvun alusta lähtien Lääkärin sosiaalinen vastuu -järjestössä, joka toimii ydinaseita vastaan. Nyt hän on yksi sen kansainvälisen kattojärjestön neljästä puheenjohtajasta. Järjestö on International Physicians for the Prevention of Nuclear War -järjestön (IPPNW). Järjestö oli mukana ydinaseita vastustavassa kampanjassa, joka sai vuonna 2017 Nobelin rauhanpalkinnon .
Juva on entinen SKDL:n ja Vihreiden kuntapoliitikko Helsingistä.
Suomen kanta muuttunut
Poissaoloa ydinasekieltokokouksesta on perusteltu sillä, että Suomi on nyt Nato-maa. Ydinasekieltosopimuksen on allekirjoittanut 93 ja ratifioinut 69 maata, tosin ei yksikään sotilasliitto Naton jäsenmaa.
– Kokouksessa oli kuitenkin kymmeniä maita tarkkailijoina, myös Nato-maat Belgia, Norja ja Saksa, Juva huomauttaa.
Suomen muuttunut suhtautuminen on näkynyt myös YK:n yleiskokouksissa. Aiemmin Suomi on suhtautunut ydinasekieltosopimukseen liittyviin päätöslauselmiin neutraalisti ja äänestänyt tyhjää.
– Nykyisin Suomi äänestää vastaan eli vastustaa sopimusta, Juva toteaa.
Hänestä erityisen harmillinen on Suomen suhtautuminen Yhdistyneitten kansakuntien päätöslauselmaan ydinaseiden humanitäärisestä vaikutuksista. Siinä sanotaan, että ydinaseita ei pidä käyttää missään olosuhteissa.
– Suomi ei tue tätä. Haluaisinkin tietää, missä olosuhteissa Suomen ulkopoliittisen johdon mielestä ydinaseita voisi käyttää, Juva sanoo.
Pelotteeseen ei voi luottaa
Juvan mielestä Nato-jäsenyyden ei kuitenkaan tarvitse olla este sille, että Suomi kannattaisi ydinasekieltoa.
– On täysin tarpeetonta ja haitallista, että ydinasekieltosopimukseen suhtaudutaan kielteisesti. Suomi voisi jäsenyydestä huolimatta suuntautua vähintään entiseen tapaan ydinaseriisuntaan, hän pohtii.
Ydinasekieltosopimus on kuitenkin yksi merkittävä yritys ohittaa ydinsulkusopimuksen täydellinen jumi.
Juva muistuttaa ydinasepelotteen toimivuuden epävarmuudesta.
– Olennaista on se, että pelotteeseen ei voi luottaa. Ydinaseiden käyttö on niin katastrofaalista koko ihmiskunnan henkiinjäämiselle, että sitä ei voi jättää päättäjien päätettäväksi.
Vahinkoja sekä teknisiä tai inhimillisiä erehdyksiä sattuu. Vähältä piti -tilanteita tunnetaan vuosikymmenten varrelta.
– Kuten YK:n pääsihteeri António Guterres, olemme olleet onnekkaita, kun olemme toistaiseksi välttäneet ydinsodan, mutta onni on huono strategia. Pelote ei ole pysyvä toimiva ratkaisu, Juva sanoo.
– Tiedämme, että erityisesti päättäjät voivat joutua tilanteeseen, jossa heidän valtansa on kyseenalaistettu ja ovat paineen alla, Juva sanoo.
– Päättäjät voivat saada psykoosin, sairastua juoppohulluuteen tai olla niin epätoivoisia valtansa suhteen, etteivät välitä onko elämää heidän jälkeensä. On epädemokraattista, että muutama henkilö voi vastata koko ihmiskunnan henkiinjäämisestä.
Hirveät seuraukset
Juva tähdentää ydinasekieltosopimuksen perusviestiä
– Minkä tahansa ydinaseen käytön humanitaariset vaikutukset ovat niin hirveitä, että ainoa keino pelastua on olla koskaan käyttämättä niitä. Ne on purettava, koska aina on vahingon ja päättäjän sekoamisen riski, hän sanoo.
– Jos niitä ei pureta, voi olla, että 50 vuoteen kukaan ei sekoa, mutta 500 vuoden aikana joku käyttää niitä ja se on maapallon loppu.
Juva muistuttaa siitä, että suurin osa maailman maista ja jopa ydinasemaiden kansalaisista tukee kieltoa. Suomessakin ennen Ukrainan sotaa tehty mielipidemittaus osoitti, että 82 prosenttia suomalaisista haluaa Suomen allekirjoittavan ydinasekieltosopimuksen.
– Ydinaseista luopuminen on hidas prosessi ja vaatii luottamusta, mutta se on ihmiskunnan selviämisen elinehto.
Ydinaseriisunnan tulee olla tasapuolista.
– Kukaan ei vaadi, että vain Nato purkaa ydinaseitaan. Kaikkien osapuolten tulee tehdä niin. Prosessissa pitää edetä yhdessä, kuten tehtiin kylmän sodan jälkeen, kun aseita saatiin purettua, mutta sitä prosessia ei ikävä kyllä silloin onnistuttu viemään loppuun asti.
Juva painottaa sitä, että ydinasepelote on kiikkerä rakenneilma. Tällä hetkellä ihmiskunta pitkälti unohtaa tai ainakin ohittaa ydinaseiden aiheuttaman uhkan.
– Ne päättäjät, jotka muistavat Hiroshiman, eivät ole enää elossa, Juva toteaa.
Tuskin ydinaseita Suomeen
Juva ei usko, että Suomen muuttunut suhtautuminen kuitenkaan voisi johtaa esimerkiksi siihen, että Suomen maaperälle tuotaisiin ydinaseita.
– Se ei vaikuta todennäköiseltä. On ilmeistä, että Yhdysvallat, joka ydinaseet pääosin omistaa, ei halua sijoittaa niitä Suomeen, sillä ne olisivat liian lähellä Venäjän rajaa, mikä voisi lisätä jännitteitä, Juva arvioi.
– Puola ja Viro ovat osoittaneet kiinnostusta ydinaseisiin, mutta eivät ole saaneet niitä.
Silti on mahdollista että Suomi osallistuisi sotilasliitto Naton ydinhyökkäysharjoituksiin.
– Sen lisäksi, että näissä harjoituksissa ovat ydinasemaat, siellä on yhä enemmän mukana myös maita, jotka voivat tukea ydinasejoukkoja perinteisellä aseistuksella. Suomen kohdalla se voisi tarkoittaa esimerkiksi ydinasepommittajien ilmatankkausta ja ilmapuolustusta tai vastustajan ilmatorjunnan ja tutkien tuhoamista, Juva pohtii.
Hän muistuttaa siitä, että asiaa on kuitenkin vaikea kommentoida, sillä siihen liittyvä tieto on salaista.
Suomen kohdalla luottamuksen rakentaminen tarkoittaisi, että Itämerellä ei lisätä jännitteitä eikä osallistuta ydinhyökkäysharjoituksiin.
– Toivon, että Suomi ei mene niihin mukaan. Niihin eivät osallistu kaikki muutkaan Nato-maat. Tosin tieto osallistumisesta on salaista. Meille ei kerrota. Se rajoittaa kansalaisyhteiskunnan mahdollisuutta keskustella asiasta, kun emme tiedä mitä siellä tehdään.
Juvan mielestä Suomi on sinisilmäinen Naton ydinaseiden suhteen.
– Suomessa ajatellaan, että hyviksillä voi olla ydinaseita, koska kerran pahiksillakin on. Mutta se ei toimi, hän sanoo ja muistuttaa siitä, että Nato ja Yhdysvallat eivät ole suostuneet hyväksymään edes sitä ajatusta, että ne eivät iske ensimmäisenä ydinaseilla.
– Silti jopa Intia ja Kiina ovat ilmoittaneet, että ne eivät käytä ensimmäisinä ydinaseita.
Hänen mielestään vähimmäisvaatimus olisikin, että saataisiin ensi-iskun kielto.
Yhteys suoraan päättäjiin
Juva ei usko, että enää nähdään valtavia rauhanmarsseja 1980-luvun tapaan.
– Olisi toki hienoa, jos taas marssittaisiin, mutta nykyisin vaikuttamisen tavat ovat toisenlaisia. Somen lisäksi pyrimme vaikuttamaan suoraan päättäjiin. Pyrimme Suomessakin säännöllisesti tapaamaan muiden muassa eduskuntaryhmiä ja ulkoministeriä, Juva kertoo.
– Erkki Tuomioja ja Pekka Haavisto ovat ottaneet meidät vastaan, Timo Soinilla ja Elina Valtosella sen sijaan ei ole ollut meille aikaa. He kuitenkin lähettivät avustajansa tapaamaan meitä.
Kylmän sodan jälkeen ydinasevarastot pienenivät
Silloinen Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ja silloisen Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatšov neuvottelivat ja aseistariisunta eteni. Mutta 2000-luvun alussa tilanne taas kärjistyi ja ydinasepuhe löystyi.
– Ruvettiin uhkailemaan.
uutiskirje 