Göteborgissa Ruotsissa toimivan V-dem Institute -järjestön demokratiaa koskeva raportti vuodelta 2023 on synkkää luettavaa. Sen mukaan maailmassa on 42 itsevaltaistuvaa valtiota ja vain 14 demokratisoijaa.
Yksi demokratiaan palaajista on Puola, joka oli jo kovaa vauhtia muuttumassa ”toiseksi Unkariksi” EU:ssa. Demokratiaindeksiä julkaiseva Yhdysvaltalainen Freedom House ei ole vuosiin pitänyt Unkaria demokratiana vaan on kuvannut sitä itsevaltaisuuden ja demokratian välissä taiteilevaksi ”hybridivallaksi”.
Amerikkalaisjärjestö on toistuvasti varoittanut demokratian rapautumisesta myös Puolassa, jossa isoin ongelma on ollut oikeuslaitoksen ajautuminen poliittiseen ohjaukseen. Oikeuslaitoksen riippumattomuus on keskeinen elementti demokraattisessa oikeusvaltiossa.
Parlamenttivaalit lokakuussa 2023 olivat käännekohta. Puolalaiset tekivät sen, mihin unkarilaiset eivät kyenneet omassa maassaan huhtikuussa 2022. He syrjäyttivät kahdeksan vuotta Puolaa hallinneen kansallispopulistisen Laki ja oikeus -puolueen (PiS). Enemmistön parlamenttiin nappasi Donald Tuskin johtama oppositio. Siihen kuuluu kolme ideologialtaan hyvin erilaista puolueryhmää: Tuskin johtama keskustaoikeistoa ja -vasemmistoa edustava Kansalaiskoalitio, keskustavoimien Kolmas tie (Trzecia Droga) ja Vasemmisto (Lewica). Kussakin ryhmässä on useita puolueita.
Vallanvaihto ei ole sujunut Puolassa sormia napsauttamalla. PiS säilytti paikkansa parlamentin suurimpana puolueena ja pitkitti uuden hallituksen muodostamista joulukuun puoliväliin. Valoisalta ei näytä pääministeri Tuskin hallituksen tulevaisuuskaan.
Isoin muutosten jarru on presidentti Andrzej Duda, 51. Hän on PiS:n luottopelaaja, ja hänellä on lakiesityksiin veto-oikeus. Uudella hallituksella ei ole tarvittavaa kolmen viidesosan enemmistöä presidentin mahdollisten vetojen kumoamiseksi. Dudan kausi kestää loppukesään 2025.
– Hallituksen on vain elettävä yhteiselämää Dudan kanssa seuraaviin presidentinvaaleihin. Duda voi myös siirtää lainsäädäntöä perustuslakituomioistuimeen, joka voi kumota perustuslain vastaisiksi katsomansa lait, sanoo Puolan politiikkaa seuraava professori Aleks Szczerbiak brittiläisestä Sussexin yliopistosta.
Parlamentti valitsi perustuslakituomioistuimen 15 jäsentä pian PiS:n noustua valtaan 2015.
– Heistä kolmen oikeudellinen asema on kiistanalainen, mutta 12 jäsenen nimittämisprosessia ei ole kyseenalaistettu. PiS:n nimittämillä tuomareilla on toistaiseksi enemmistö tuomioistuimessa.
Tuomareilla perustuslain suoja
Donald Tusk on tuttu kasvo Puolan politiikassa ja EU-pöydissä. Hän toimi maansa pääministerinä 2007–2014, ja sen jälkeen hän johti Eurooppa-neuvostoa. Brysselin virkakautensa päätyttyä 2019 Tusk palasi Puolaan, ja 2021 hänestä tuli keskustaoikeistolaisen Kansalaisfoorumin (PO) johtaja. Tusk on toinen PO:n perustajista.
Tuskille vallanvaihdon vaikeudet eivät tulleet yllätyksenä. Perustuslakituomioistuimen lisäksi PiS ehti saada tiukan otteen useimmista instituutioista kuten korkeimmasta oikeudesta, keskuspankista ja valtionyhtiöistä.
– Molemmat osapuolet (PiS tähän asti ja vaalit voittanut oppositio nyt) väittävät, että he palauttavat demokratian Puolaan ja että vastustajat heikentävät sitä, professori Aleks Szczerbiak kuvaa Puolan demokratiataistelua.
Puolan perinteisen tavan mukaan myös Tuskin hallitus on ensi töikseen ryhtynyt ”jakamaan virkasaalista” uudelleen.
PiS pitää Puolan siirtymistä demokratiaan sosialistisen järjestelmän romahdettua 1989 ”vääristyneenä” ja tekemäänsä oikeuslaitoksen remonttia keinona puhdistaa maa kommunismin rippeistä. Uusi hallituskoalitio puolestaan katsoo PiS:n rikkoneen remontilla oikeusvaltiota ja demokratian peruselementtejä.
Puolan perinteisen tavan mukaan myös Tuskin hallitus on ensi töikseen ryhtynyt ”jakamaan virkasaalista” uudelleen. Szczerbiakin mukaan tämä on ”melko yksinkertaista” esimerkiksi julkishallinnossa, valtionyhtiöissä tai turvallisuuspalvelussa.
Joissakin tapauksissa viranhaltijoiden toimikausilla on kuitenkin perustuslain suoja. Tämä koskee esimerkiksi lähes 3 000:ta tuomaria, jotka Puolan kansallinen tuomarineuvosto (KRS) nimitti vuoden 2018 uudistuksen jälkeen. Tuomarineuvostoa ei pidetä riippumattomana, sillä PiS:n valtakaudella poliitikot ovat päättäneet sen kokoonpanosta. Aiemmin jäsenet nimitti lakimieskunta.
– Uusi hallitus kyseenalaistaa näiden tuomareiden perustuslaillisen aseman ja kutsuu heitä halventavasti uusiksi tuomareiksi, mutta perustuslaki suojaa heitä erottamiselta, Szczerbiak sanoo.
Kiertoteitä ja luovia ratkaisuja
Tuskin hallituksella ei ole muita vaihtoehtoja kuin etsiä kiertoteitä ja tehdä luovia ratkaisuja niin kauan kuin Andrzej Duda on presidentti. Duda ei ole salannut aiettaan torpata uudistukset, jotka sotisivat PiS:n poliittisia päämääriä vastaan.
– Vaihtoehtona tietysti olisi odottaa, että edeltäjän nimittämien viranhaltijoiden toimikausi päättyisi eli esimerkiksi tuomarit eläköityisivät. Hallitus voisi myös yrittää lyhentää toimikausia, mutta se taas vaatisi lainsäädäntöä, jonka presidentti voisi kumota veto-oikeudellaan, Aleks Szczerbiak sanoo.
Yksi jo käytössä ollut kiertotie ovat niin sanotut parlamentin päätöslauselmat. Antamalla päätöslauselmia ja vetoamalla niissä EU:n tuomioistuinten ja kansainvälisten elinten päätöksiin parlamentti voi kumota joitakin nimityksiä. Näin se teki esimerkiksi vaihtaessaan Puolan valtiollisen yleisradioyhtiön ja uutistoimisto PAP:n johdon joulukuun lopulla.
Puolan edellinen hallitus täytti julkisen median johtopaikat omilla edustajillaan ja muutti kanavat hallituksen propagandavälineeksi. PiS taas puolusti julkisen median haltuunottoa ”poliittisen moniarvoisuuden” lisäämisellä mediamaisemassa.
– Tuotimme pahempaa propagandaa kuin (kommunismin aikana) 1970-luvulla, myönsi julkisen median eri johtotehtävissä PiS:n valtakaudella toiminut Martin Wolski.
Puolan uusi johto asetti koko julkisen median selvitystilaan sen jälkeen, kun presidentti Duda ei hyväksynyt hallituksen esitystä median uudesta rahoituksesta.
Median tilanne on erinomainen esimerkki uuden hallituksen kohtaamista haasteista, sanoo tutkimuskoordinaattori Jakub Jaraczewski Democracy Reporting International (DRI) -järjestöstä.
– PiS oli vakiinnuttanut otteensa valtion omistamasta mediasta tavalla, jota on vaikea muuttaa ilman luovaa lainopillista keinoa. Hallituksen on purettava julkinen media ja siten kierrettävä esteet.
Tutkimuskoordinaattori Jaraczewski ennakoi, että Tuskin hallinto joutuu turvautumaan luoviin ratkaisuihin myös jatkossa, esimerkiksi purkaessaan oikeuslaitoksen riippuvuutta poliitikoista. Tuomareiden riippumattomuuden palauttaminen on ehtona EU-tukien saamiselle. Unioni jäädytti Puolalta yli 35 miljardin euron tuet korona-aikana luodusta elpymispaketista oikeusvaltiokiistan takia.
– Luovat, joskus vain teknisesti lailliset ratkaisut tulevat olemaan vuosien 2024 ja 2025 teemoja Puolan politiikassa, Jaraczewski sanoo.
Uusi hallitus, samat rikkeet?
Julkisen median purkaminen nostatti kohun Puolassa vuodenvaihteessa. Tapaus kuvaa hyvin sitä, millaisia reaktioita on odotettavissa lisää lähikuukausina, kun oikeusvaltion peruspilareita yritetään rakentaa uudelleen laillisuuden rajoja hipovin, joidenkin mielestä jopa laittomin keinoin. Kritiikkiä ei ole tullut vain entisen valtakoneiston edustajilta vaan myös hallitusta tukevilta.
– Jotkut hallituksen kannattajat ovat käyttäneet siirtymäkauden oikeuden logiikkaa perusteluna. Perustuslaki voidaan ja pitääkin joskus jättää huomiotta, kun korruptoituneisiin ja legitimiteetiltään kyseenalaisiin instituutioihin pyritään palauttamaan oikeusjärjestys, sanoo professori Aleks Szczerbiak.
– Mutta kiertotiet altistavat uuden hallituksen syytöksille, joiden mukaan se itse rikkoo demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta.
Szczerbiak muistuttaa, että Puola on hyvin kahtiajakautunut kansakunta. Kiista valtion omistamista tiedotusvälineistä polarisoi jo ennestään katkerasti jakautunutta Puolan poliittista kenttää. Uusia yhteiskuntaa jakavia kiistoja on edessä.
– Hallitus näyttää laskeneen, että kannattaa ottaa tiettyjä riskejä, jotta se voi antaa radikaaleimmille kannattajilleen moraalisen voiton tunteen ja tyydytyksen siitä, että PiS:n perintöä käsitellään jonkinlaisessa tilinteossa.
”Tilinteko” edeltäjän kanssa on yksi uuden hallituksen tärkeimmistä tavoitteista. Väline tässä työssä ovat parlamentaariset erityistutkintalautakunnat. Yksi näistä lautakunnista tutkii esimerkiksi vuoden 2020 ”kirjekuorivaalien” (wybory kopertowe) laillisuutta ja oikeellisuutta. Oikeusministeriön yritys järjestää presidentinvaalit korona-aikana kirjeitse epäonnistui ja maksoi 70 miljoonaa zlotya, lähes 18 miljoonaa euroa.
Tilien selvittäminen voidaan helposti tulkita kostopolitiikaksi, Szczerbiak muistuttaa.
– Viimeaikaiset kokemukset osoittavat, että puolalaiset kyllästyvät hyvin nopeasti, jos tilinteko alkaa muistuttaa kostopolitiikkaa. Hallitusten halutaan olevan tulevaisuuteen suuntautuneita.
– Lautakuntien olisi paljastettava jotain todella silmiinpistävää tai huomiota herättävää edellisen hallituksen työstä, jos hallitus haluaa niille äänestäjien tuen, Szczerbiak arvioi.
Aborttikiista jakaa hallituskoalition
Pääministeri Donald Tuskin koalitiohallituksella riittää haasteita. Huhtikuussa Puolassa järjestetään tärkeät paikallisvaalit. EU-parlamenttivaalit ovat vuorossa kesäkuussa. Tuskin on arveltu tavoittelevan myös Puolan presidentin virkaa vuonna 2025.
– Ellei hän saa korkeaa EU:n virkaa sen jälkeen, kun Euroopan komission nykyinen toimikausi päättyy vuonna 2024, professori Aleks Szczerbiak ennakoi.
Vaalien lomassa hallituksen olisi todistettava EU:lle, että se kykenee palauttamaan Puolan ruotuun oikeusvaltiokiistassa ja ansaitsee EU:n tukieurot. Riita oikeuslaitoksen riippumattomuudesta kiristi unionin ja Puolan välejä koko PiS:n valtakauden ajan.
Uudessa kolmen eri puolueryppään hallituksessa on myös sisäisiä paineita, ja ne koskevat pääasiassa moraaliin ja kulttuuriin liittyviä kysymyksiä, Szczerbiak sanoo.
Donald Tuskin on arveltu tavoittelevan myös Puolan presidentin virkaa vuonna 2025.
Yksi isoimmista kiistanaiheista on abortti. Puolan aborttilainsäädäntö on Euroopan tiukimpia. Abortti on perustuslain vastainen, vaikka sikiöllä olisi vakava, jopa kuolemaan johtava kehityshäiriö, linjasi perustuslakituomioistuin vuonna 2020.
– Tämä (linjaus) oli käännekohta, joka johti PiS-puolueen kannatuksen laskuun, eikä puolue ole toipunut siitä vieläkään, Szczerbiak sanoo.
Tuskin koalitiossa on erimielisyyksiä siitä, miten aborttilainsäädäntöä tulisi muuttaa. Yksimielisyys on vain siitä, että perustuslakituomioistuimen päätös on kumottava. Liberaaleinta linjaa edustaa vasemmisto, joka sallisi abortin pyynnöstä. Kolmas tie järjestäisi asiasta kansanäänestyksen. Myös Tuskin johtama kansalaisfoorumi on valmis liberalisoimaan nykyisen aborttilain, mutta ei ole tarkentanut, millä tavalla.
EU-myönteinen mutta ei helppo kumppani
Pääministeri Donald Tuskin hallitusta yhdistää oikeastaan vain yksi asia eli PiS:n hallinnon vastustaminen ja halu kumota sen perintö, sanoo professori Aleks Szczerbiak.
Vallan vaihtuminen Puolassa otettiin Brysselissä riemuiten vastaan. Tuskin johdolla Puolan ennakoitiin palaavan EU-ruotuun. Riemu saattaa olla ennenaikaista, sillä Tusk tuskin on helppo neuvottelukumppani.
Tuskin hallinnon linja on aiempaa hallitusta liberaalimpi, mutta esimerkiksi pakolaisten vastaanottoon tai EU:n päätöksenteon yksimielisyyden rajoittamiseen hän suhtautuu yhtä penseästi kuin edeltäjänsäkin. Vaalikampanjassaan Tusk varoitti sortumasta ”integraatiohurmaan”.
Tammikuussa Tusk sanoi, että hänen hallintonsa vastustaa EU:n mekanismia turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittamiseksi. Mekanismia kutsutaan Suomessa ”taakanjaoksi”. Sen mukaan jäsenmaiden on otettava tietty määrä turvapaikanhakijoita, jotka saapuvat EU:n reunimmaisiin valtioihin.
– Puola ei tule koskaan olemaan osa tätä mekanismia. Emme hyväksy yhtäkään siirtolaista, Tusk sanoi.
uutiskirje 
