KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Latinalaisen Amerikan naisilla on vielä pitkä matka tasa-arvoon miesten kanssa

Kansainvälisen naistenpäivän mielenosoituksessa Perun pääkaupungissa Limassa naiset vaativat oikeuksiensa kunnioittamista ja sukupuolten tasa-arvoa.

Kansainvälisen naistenpäivän mielenosoituksessa Perun pääkaupungissa Limassa naiset vaativat oikeuksiensa kunnioittamista ja sukupuolten tasa-arvoa. Kuva: IPS/Walter Hupiú

Lima – IPS/Mariela Jara
14.4.2024 10.04

Latinalaisen Amerikan ja Karibian naisten piti saavuttaa tasa-arvo miesten kanssa vuoteen 2030 mennessä. Niin valtiot sopivat hyväksyessään vuonna 2015 YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä, että siinä onnistutaan.

– Alueellamme saavutetaan mahdollisesti vain 25 prosenttia tavoitteista. Tavoitteista 48 prosentissa on tosin tapahtunut kehitystä oikeaan suuntaan, mutta samalla 27 prosentissa on otettu takapakkia, Latinalaisen Amerikan ja Karibian talouskomissio Eclacin tasa-arvoasioiden johtaja Ana Güezmes toteaa.

Güezmesin mukaan lakeja ja poliittisia linjauksia tasa-arvon saavuttamiseksi kyllä vahvistetaan, mutta toimeenpanossa on ongelmia. Etenemisvauhti kohti todellista tasa-arvoa ei ainakaan kiihdy.

Ongelmia on esimerkiksi naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ja lapsiavioliittojen kitkemisessä sekä palkattoman koti- ja hoivatyön arvostuksen nostamisessa. Viimeisen vuosikymmenen niukka talouskasvu ja koronapandemia ovat lisänneet köyhyyttä ja työttömyyttä sekä heikentäneet ruokaturvaa. Kaikki nämä tekijät kurittavat naisia ja tyttöjä rajummin kuin miehiä.

Latinalaisessa Amerikassa maaseudun alkuperäiskansoihin lukeutuvat naiset ovat kaikkein alistetuimmassa asemassa. Kuvassa Perun Andeilla elävä ketšua-nainen tyttäriensä kanssa.

Latinalaisessa Amerikassa maaseudun alkuperäiskansoihin lukeutuvat naiset ovat kaikkein alistetuimmassa asemassa. Kuvassa Perun Andeilla elävä ketšua-nainen tyttäriensä kanssa. Kuva: IPS/Mariela Jara

Työtä ilman tunnustusta tai palkkaa

Eclac julkaisi helmikuussa yhdessä YK:n naisjärjestön kanssa tutkimuksen Latinalaisen Amerikan ja Karibian etenemisestä kohti sukupuolten tasa-arvoa. Sen mukaan 40 prosenttia alueen naisista kärsii jonkinasteisesta ruokaturvan puutteesta ja nälästä, 30 prosenttia elää köyhyydessä ja 10 prosenttia äärimmäisessä köyhyydessä. Huonoimmassa asemassa ovat alkuperäiskansoihin lukeutuvat, mustat ja maaseudun naiset.

Yli viisitoistavuotiaista naisista 25 prosentilla ei ole omia tuloja, ja alimmissa sosiaaliluokissa tulottomien osuus kasvaa aina 40 prosenttiin.

Perun Cuzcon departementissa asuva Nayda Quispe, 62, on erittäin hyvin perillä maalaisnaisten elämän karuudesta.

– Me kärsimme jatkuvasti eriarvoisuudesta. Naiset tekevät työtä kaiket päivät, mutta eivät saa palkkaa eivätkä tunnustusta vaivannäöstään. Naisia työnnetään taka-alalle ja taloudellisen riippuvuuden vuoksi he pysyvät väkivaltaisissa liitoissa, Quispe sanoo.

Omien tulojen puute esteenä

Nayda Quispe on kotiseutunsa harvoja naisia, joka on onnistunut jatkamaan opintojaan. Hän on valmistunut biologiksi ja työskennellyt biologina kadottamatta yhteyttään agroekologiaan, jolle on nyt kokonaan omistautunut.

Hän kritisoi hallituksia siitä, että nämä rakentavat betonisia muistomerkkejä sen sijaan, että investoisivat naisten koulutukseen. Koulutus antaisi naisille mahdollisuuden saada säällistä työtä ja ansaita omaa rahaa.

– Niin kauan kuin muutosta ei tapahdu, meidät unohdetaan kuten on aina tehty.

Perulainen maanviljelijä Nayda Quispe esittelee kuivuuden tuhoja. Hän on pahoillaan, ettei maaseudun naisten koulutukseen investoida. Vain koulutus antaisi heille mahdollisuuden työllään ansaita omia tuloja. Quispe itse on biologi, yksi yhteisönsä aniharvoja korkeakoulutusta saaneita naisia.

Perulainen maanviljelijä Nayda Quispe esittelee kuivuuden tuhoja. Hän on pahoillaan, ettei maaseudun naisten koulutukseen investoida. Vain koulutus antaisi heille mahdollisuuden työllään ansaita omia tuloja. Quispe itse on biologi, yksi yhteisönsä aniharvoja korkeakoulutusta saaneita naisia. Kuva: IPS/Mariela Jara

Eclacin tutkimus kertoo, että alueen pahimmat valtiot tässä suhteessa ovat Guatemala ja Honduras. Guatemalassa yli 50 prosentilla ja Hondurasissa 43 prosentilla naisista ei ole omia tuloja. Güezmes korostaa, että vain taloudellinen riippumattomuus antaisi naisille mahdollisuuden ruumiilliseen itsemääräämisoikeuteen ja elämään vailla väkivallan uhkaa.

Sukupuoleen pohjautuva väkivalta on Latinalaisessa Amerikassa erittäin yleistä. Keskimäärin yksitoista naista päivässä tulee murhatuksi sukupuolensa vuoksi. Vuonna 2022 surmatusta vähintään 4 050 naisesta 70 prosenttia oli 15–44-vuotiaita.

”Oikeuksien aikakausi on päättynyt”

Myös demokratian heikkenemisellä on ollut suora vaikutuksensa naisten oikeuksiin. Esimerkiksi Argentiinassa äärioikeistolainen presidentti Javier Milei haluaa muun muassa lopettaa aborttioikeuden.

– Milein vallan alla naisia ja vähemmistöjä vainotaan ankarasti. Oikeuksiemme aikakausi on päättynyt ja oikeisto on alkanut peruuttaa niitä”, argentiinalaisen lesbofeministisen Lxs Safinas -järjestön johtaja Eugenia Sarrias kertoo.

Sarrias lisää, että politiikan muutos on jo vaikuttanut soppakeittiöihin ja kouluruokailuun.

ILMOITUS
ILMOITUS

– He yrittävät maksattaa valtionvelan ihmisten nälällä. Heidän mainostamansa vapaus on tarjolla vain niille, joilla on valtaa ja rahaa. Me, naiset ja vähemmistöt olemme suuressa vaarassa.

El Salvadorissa presidentti Nayib Bukele määräsi ensitöinään murskaavan vaalivoittonsa jälkeen sukupuolinäkökulman poistettavaksi kaikesta julkisesta koulutuksesta. Hieman aiemmin hän oli osallistunut äärioikeistolaisten johtajien kokoukseen Yhdysvaltain entisen presidentti Donald Trumpin kanssa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Uusimmat

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään