KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Kuivuus ja vesien yksityistäminen rasittavat chileläisiä pienviljelijöitä

Rosa Guzmán kasvattaa tomaatteja perhetilallaan San Pedrossa. Varojen puute estää häntä poraamasta kaivoaan syvemmäksi, ja veden puute estää häntä laajentamasta viljelmiään.

Rosa Guzmán kasvattaa tomaatteja perhetilallaan San Pedrossa. Varojen puute estää häntä poraamasta kaivoaan syvemmäksi, ja veden puute estää häntä laajentamasta viljelmiään. Kuva: IPS/Orlando Milesi

Viidentoista vuoden kuiva kausi ja veden muuttaminen kauppatavaraksi tekevät viljelystä monille liian raskasta.

Quillota, Chile – IPS/Orlando Milesi
19.5.2024 16.20
Fediverse-instanssi:

Vedenpuute uhkaa Chilen pienviljelijöiden elinkeinoa ja pakottaa heidät joko omaksumaan uusia tekniikoita tai hylkäämään maansa.

Vesipulan on aiheuttanut viisitoista vuotta kestänyt kuivuus, jonka vaikutuksia korostaa vesivarantojen epätasainen jakautuminen. Kenraali Pinochet’n valtakaudella vuonna 1981 säädetty laki teki vedestä kauppatavaraa, jonka yksityinen omistusoikeus on loukkaamaton. Ongelmallista tilannetta pahentaa se, että vesioikeuksia on kertynyt suuri määrä maataloustuotteita vientiin kasvattaville suuryrityksille.

”Meillä ei ole vettä ihmisille”

ILMOITUS
ILMOITUS

Neljäsataa kilometriä Chilen pääkaupunki Santiagosta pohjoiseen sijaitseva runsaan 10 000 hengen Canela oli aiemmin tunnettu vuohilaumoistaan, ja paikalliset maanviljelijät kasvattivat vehnää ja ohraa. Nykyään vuohilaumat ovat kutistuneet, hedelmäpuut kuivuvat ja karja kuolee janoon.

Kuivia laaksoja ympäröivillä rinteillä laajat avokadoviljelmät sitä vastoin kukoistavat vihreinä, sillä niille vettä riittää.

– Meillä ei ole vettä ihmisille. Canelassa yli 80 prosenttia väestöstä on riippuvaisia säiliöautoista, jotka tuovat ihmisille 50 litraa vettä henkeä kohden. Sillä määrällä on vaikea selviytyä, Julieta Cortés sanoo.

Hän on Canelan kunnan maalaisnaisten yhdistyksen johtaja.

– Perhe- ja pienviljelijät eivät pääse käsiksi vesioikeuksiin, joita rahakkaat omistavat, myyvät ja vaihtavat keskenään. Choapajoki virtaa kuntani lävitse, mutta kukaan asukkaista ei voi käyttää vettä, jota ylempänä sijaitsevat kaivos ja suuret maatalousyritykset hyödyntävät, Cortés sanoo.

Canelassa maanviljelijät selviytyvät kierrättämällä pesuvesiä ja keräämällä vettä katoilta tai sumusieppareista, jotka ovat Chilessä yleisiä. Sumusieppari ottaa talteen usvan mikroskooppiset vesipisarat.

– Me olemme luoneet itsemme uusiksi. Monet meistä ovat omaksuneet uusia tekniikkoja, toiset ovat muuttaneet pois, Cortés kuvaa tilannetta omassa yhteisössään, Carquindañassa.

 

Quillotassa kukkulat viheriöivät, sillä rinteiden avokadoviljelmät eivät joudu kärsimään kuivuudesta. Suuret vientiä harjoittavat maatalousyritykset välttävät veden vähyyden, sillä niillä on vedenkäyttöoikeus toisin kuin paikallisilla pienviljelijöillä.

Quillotassa kukkulat viheriöivät, sillä rinteiden avokadoviljelmät eivät joudu kärsimään kuivuudesta. Suuret vientiä harjoittavat maatalousyritykset välttävät veden vähyyden, sillä niillä on vedenkäyttöoikeus toisin kuin paikallisilla pienviljelijöillä. Kuva: IPS/Orlando Milesi

Vettä säiliöautoilla

Saksalaisen Heinrich Böll -säätiön kustantamassa Macarena Salinasin ja Isaura Beckerin kirjoittamassa Guardianas del Agua (Veden vartijat) -tutkimuksessa kerrotaan, että 47,2 prosenttia Chilen maaseutuväestöstä saa juoma- ja kasteluvetensä kaivoista, lähteistä tai säiliöautoista. Lähes tuhat yhteisöä on maaseudun juomavesiohjelman ja vesijohtojärjestelmän ulkopuolella. Julkaisun mukaan valtio on vuosina 2016–2021 käyttänyt noin 140 miljoonaa euroa veden toimittamiseen säiliöautoilla veden vähyydestä kärsiville seuduille.

– Maaseudun juomavesiohjelman komiteat ja osuuskunnat saavat juomavetensä hätäapuna, mutta on yksilöitä ja yrityksiä, joilla on vettä yli oman tarpeen ja jotka tekevät voittoa myymällä sitä säiliöautoista. Siksi ongelmana ei ole niinkään veden puute, vaan resurssin epätasainen jakautuminen, Salinas ja Becker kirjoittavat.

Valtion hylkäämät

Rosa Guzmán, 57, omistaa kolmen veljensä kanssa 40 hehtaarin tilan San Pedrossa, 126 kilometriä pohjoiseen Santiagosta. Sisarukset kasvattavat vihanneksia neljällä ja avokadoja 2,5 hehtaarilla, eikä heillä ole kasteluveden puutteen vuoksi varaa laajentaa viljelyksiään.

Rosa Guzmán on maaseudun ja alkuperäiskansojen naisten kansallisen yhdistyksen Anamurin johtaja, ja lisäksi hän luotsaa yhteisönsä ympäristöjärjestöä San Pedro Dignoa. Anamuri organisoi ja edistää kehitystä maaseudun naisten parissa, lähtökohtana sukupuolesta, yhteiskuntaluokasta ja etnisestä taustasta riippumaton ihmisten ja luonnon kunnioitus.

– Tapasin kerätä kanaalin reunoilta lääkeyrttejä, mutta niitä ei enää ole. Luonnolliset lähteet ovat kuivuneet. Tämä on vakava ongelma, sillä joillain ihmisillä ei enää ole puhdasta juomavettä, Guzmán kertoo.

Hänen mielestään valtio on hylännyt pienviljelijät.

– Tilanne olisi toinen, jos valtio priorisoisi pienimuotoista maanviljelyä ja antaisi meille edullisia lainoja tai tukea. Tätä menoa perheviljelmät uhkaavat kadota Chilestä, Guzmán sanoo.

 

Sosiologi Evelyn Vicioso johtamansa, pienviljelijöiden vesioikeuksia puolustavan kansalaisjärjestön toimistossa Santiagossa.

Sosiologi Evelyn Vicioso johtamansa, pienviljelijöiden vesioikeuksia puolustavan kansalaisjärjestön toimistossa Santiagossa. Kuva: IPS/Orlando Milesi

Vientivetoisuus vie vedet

Rosa Guzmán kritisoi maatalouden tuotantomallia, jossa keskitytään vain vientituotteiden kasvattamiseen. Hänen mukaansa Chilen pitäisi lisätä vehnän, linssien ja kikherneiden viljelyä, sillä ne ovat olennainen osa Chilen ruokaturvaa.

– Me tarvitsemme ruokaomavaraisuutta. Mutta jos pienviljelijät kokevat vain menetyksiä vuosi vuoden perään, monet päätyvät myymään maansa. Me haluamme elää hyvin menettämättä identiteettiämme ja osaamistamme, Guzmán korostaa.

Myös sosiologi Evelyn Vicioso kritisoi maataloustuotteiden vientiin perustuvaa talousmallia: ”Se käyttää valtavat määrät vettä ja on äärimmäisen vastuuton suhteessa satokasveihin. Ennen muuta se vaikeuttaa ihmisyhteisöjen mahdollisuuksia saada vettä.”

– Me turvaudumme pienimuotoiseen perheviljelyyn ruuan lähteenä, ja jos se katoaa, meille tulee ongelmia kustannusten ja jakelun kanssa. Suurtilalliset ajattelevat kaikkea muuta kuin omien yhteisöjensä ruokaturvan takaamista, Vicioso arvelee.

– Kun vesivarat on yksityistetty, ensisijaista on yksityisen omistusoikeuden kunnioitus, ei ihmisten oikeus veteen, Vicioso toteaa.

Veden perässä kaupunkiin

Quillotassa myydään yhä enemmän maatalousmaata kiinteistöyrityksille, jotka myyvät sitä kaupunkilaisten vapaa-ajanviettopaikoiksi. Veden kysyntä kasvaa, metsäkato kiihtyy ja paikalliset puulajit katoavat. Perheviljelmien elvyttämisen toivo hiipuu ja yhä suurempi osa maatiloista jää tuottamattomiksi.

– Maasta on tullut liiketoimintaa. Puolen hehtaarin tilasta saa 60 miljoonaa pesoa (60 000 €), vaikka siellä ei edes olisi vettä. Hinta houkuttaa ihmisiä myymään, Guzmán selittää.

Uusille omistajille vettä rahdataan säiliöautoilla.

Ilmastonmuutos kiihdyttää muuttoa maalta kaupunkeihin. Cortésin mukaan ennen Canelasta lähti kaupunkeihin nuoria, mutta nyt kaupunkeihin vaeltaa veden perässä kokonaisia perheitä.

– Nuoret eivät halua pysyä maaseudulla ja naiset sanovat, ettei edes kanojen kasvatus kannata, Guzmán sanoo.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Arkistokuvassa afrokuubalaisia naisia puolustamassa oikeuksiaan. Afrikasta orjiksi tuotujen ihmisten jälkeläiset ovat erityisen merkittävä väestöryhmä maissa, joihin tuotiin paljon orjia siirtomaa-aikana. Suurimmat afroväestöt sijaitsevat Brasiliassa, Kolumbiassa, Venezuelassa sekä Karibian maissa. Meksikossa afrotaustainen väestö elää pääasiassa etelä- ja itäosien rannikkoalueilla.

Afromeksikolaisten oikeudet tunnustettiin, mutta se ei lopettanut rakenteellista rasismia

Nicaragualaiset naiset tarjoavat kotimaansa ruokaa siirtolaistapahtumassa San Joséssa Costa Ricassa vuonna 2023.

Maanpakoon ajetut naiset kantavat moninkertaisen taakan Keski-Amerikassa

Turisti sähköisen kolmipyöräisen kyydissä Havannassa.

Kuuban syöksykierre jatkuu, kun kansainväliset hotelliketjut lähtivät joukolla maasta

lastattu rahtialus Dar es Salaamin satamassa. Alus muistuttaa maailman merenkulun valtavasta mittakaavasta. Alaan kohdistuu kasvavaa painetta pienentää hiilijalanjälkeään ja siirtyä puhtaampiin ja kestävämpiin polttoaineisiin.

Rahtilaivojen päästöt uhkaavat Tansanian kalastajien elinkeinoa

Uusimmat

Arkistokuvassa afrokuubalaisia naisia puolustamassa oikeuksiaan. Afrikasta orjiksi tuotujen ihmisten jälkeläiset ovat erityisen merkittävä väestöryhmä maissa, joihin tuotiin paljon orjia siirtomaa-aikana. Suurimmat afroväestöt sijaitsevat Brasiliassa, Kolumbiassa, Venezuelassa sekä Karibian maissa. Meksikossa afrotaustainen väestö elää pääasiassa etelä- ja itäosien rannikkoalueilla.

Afromeksikolaisten oikeudet tunnustettiin, mutta se ei lopettanut rakenteellista rasismia

Nicaragualaiset naiset tarjoavat kotimaansa ruokaa siirtolaistapahtumassa San Joséssa Costa Ricassa vuonna 2023.

Maanpakoon ajetut naiset kantavat moninkertaisen taakan Keski-Amerikassa

Turisti sähköisen kolmipyöräisen kyydissä Havannassa.

Kuuban syöksykierre jatkuu, kun kansainväliset hotelliketjut lähtivät joukolla maasta

Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen kehottaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK:ta pysymään poissa työmarkkinapöydistä, jotka EK on itse hylännyt.

”Valta kelpaa, mutta vastuu ei” – Teollisuusliiton Lehtonen kehottaa EK:ta pitäytymään roolissaan

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

En halua lukea enää yhdestäkään tuhannen ällän ylioppilaasta

 
02

”Valta kelpaa, mutta vastuu ei” – Teollisuusliiton Lehtonen kehottaa EK:ta pitäytymään roolissaan

 
03

Teknologiateollisuuden järjestöt pitävät sopimukset voimassa: ”Palkansaajien ostovoimaa on saatu paikattua”

 
04

Kantelu oikeuskanslerille: Rydmanin päätös tarkoituksellisesti sukupuolivähemmistöjä ja maahanmuuttajia vastaan?

 
05

Orpon hallitus aliarvioi nuorten ymmärrystä: ”Helpoin väylä menettää nuoren luottamus on pitää tätä tyhmänä”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tilanne Afganistanissa entistä huonompi: ”Taleban-hallinnon legitimointi kutsumalla Brysseliin ei auta asiaa”

18.06.2026

Rydman toimii kuin diktaattori? ”Ministeri Rydman ei selvästi ymmärrä”

18.06.2026

Tätä media ei huomannut: ”Kyse on taloudellisesti todella valtavasta asiasta”

18.06.2026

Alma Tuuva ehdolle eduskuntaan Helsingistä: ”Porvareiden sekoilun on aika loppua”

17.06.2026

Vasemmistoliiton Lohikoski: Nuoret haluaisivat töitä, hallitus tarjoaa työttömyyttä

16.06.2026

Orpon hallitus aliarvioi nuorten ymmärrystä: ”Helpoin väylä menettää nuoren luottamus on pitää tätä tyhmänä”

16.06.2026

Kantelu oikeuskanslerille: Rydmanin päätös tarkoituksellisesti sukupuolivähemmistöjä ja maahanmuuttajia vastaan?

16.06.2026

Harmaa talous on miljardibisnes – ”Sitä voidaan myös kitkeä”

16.06.2026

Sarkkinen katuu: järjestöjen rahoituksen irrottaminen Veikkaus-tuotoista oli paha virhe

16.06.2026

Keskusta pelaa sairaalapeliä pohjoisessa – ”Härskiä ja irvokasta”

16.06.2026

Teknologiateollisuuden järjestöt pitävät sopimukset voimassa: ”Palkansaajien ostovoimaa on saatu paikattua”

15.06.2026

Taiteilijoille perustulo? Irlannissa kokeilu vakinaistettiin

15.06.2026

”Ei” maksulliselle ohituskaistalle: ”Korkeakoulutus ei saa olla varallisuudesta kiinni”

15.06.2026

Markus Mustajärven ehdokkuus eduskuntavaaleissa peruuntui – Syynä pahoinpitelysyyte

15.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset