Intian Kashmirissa asuva maanviljelijä Abdul Hameed Sheikh on tänä vuonna uurastanut väsymättä riisipellollaan, uskollisesti kastellut runsaan hehtaarin palstaansa ja odottanut sadetta. Päivä toisensa perään on tuonut sateen sijaan kärventävän helteen, jollaista Sheikh ei muista aiemmilta vuosilta.
Joka aamu Sheikh on kävellyt riisipellolleen ja ensin nähnyt, miten taimet alkavat hiljalleen muuttua kuiviksi, kuolleiksi tikuiksi. Hieman myöhemmin hän havaitsi, että maa oli alkanut halkeilla ja pölytä.
– Sillä hetkellä tulin varmaksi, ettei sadosta tulisi odottamani kaltainen. Vuoden kova työ menee hukkaan, enkä minä voi tehdä asialle mitään. Tämä on äärimmäisen huolestuttavaa, Sheikh sanoo.
Pitkittynyt kuiva kausi
Sheikh ei ole yksin huolineen. Muutkin Himalajan alueen maanviljelysvyöhykkeen ihmiset valittavat helleaalloista, jollaisia ei ole miesmuistiin koettu Kashmirissa.
– Lämpötila hipoo jopa 40 celsiusastetta. Aiempina vuosina se hädin tuskin ylitti edes 32 astetta, maanviljelijä Abdul Salaam Malik kertoo. Hän asuu eteläisen Kashmirin Shopianissa.
Pitkittynyt kuiva kausi on rasittanut kasveja, selittää Raihana Habib Kanth. Hän on johtava tutkija Sheri Kashmir maatalous- ja teknologiayliopiston maanviljelylaitoksella.
– Pitkä kuivuus on saanut riisin kärjet kärähtämään ja lehdet kuivahtamaan. Yhden riisikilon tuottamiseen tarvittaisiin 3-5 litraa vettä, Kanth toteaa.
Kaupungistuminen pahentaa helteitä
Science Directissä julkaistu tutkimus Kashmirin Himalajan ilmastosta kertoo, että alue on äärimmäisen herkkä pienimmillekin ilmastohäiriöille. Erityisesti sateisuuden muutoksilla voi olla vakavia seurauksia, jotka suuresti vaikuttavat ruokaturvaan ja alueen ekologiseen kestävyyteen – mikäli nykyiset trendit jatkuvat.
Tämän vuoden tammikuu oli viime vuosikymmenten kuivimpia ja lämpimimpiä ja keväällä Srinagarissa mitattiin korkein toukokuun lämpötila vuosikymmeneen. Himalajan alue lämpenee globaalia keskiarvoa nopeammin. Vuonna 2020 julkaistu tutkimus Himalajan ilmastoennusteista ennakoi Kashmirin lämpötilojen nousevan 4-7 celsiusastetta vuosisadan loppuun mennessä.
Tutkimuksessa huomautettiin, että Srinagarin ja muiden vuoriston asutuskeskusten kaupungistuminen pahentaa helteitä. Kaupunkialueiden helteet muuttuvat kasvillisuuden vähentymisen ja rakennettujen alueiden tiivistymisen myötä rajummiksi, mutta myös maaseutu saa yleisestä lämpenemisestä osansa.
Hälyttävä tilanne
Neljä viidesosaa Kashmirin väestöstä on suoraan riippuvaisia maanviljelyksestä. Helleaaltojen tuhot viljelyksillä ovat saaneet monet harkitsemaan elinkeinosta luopumista.
– Maaperä on kuivahtanut ytimiinsä asti. Me sijoitimme paljon tähän satoon, mutta me saamme vastineeksi vain ylittämättömiä vaikeuksia. Pian tulee aika, jolloin meidän täytyy hylätä viljely ja tehdä henkemme pitimiksi jotakin muuta, sahraminviljelijä Mohammad Ashraf Mir valittaa.
Kashmir on kuuluisa omenoistaan, mutta myös omenoiden viljelijät ovat vaikeuksissa. Pohjois-Kashmirin omenankasvattajien yhdistyksen presidentti Fayaz Ahmad Malik kutsuu tilannetta hälyttäväksi.
– Kuivuus saa tuholaispopulaatiot kasvamaan ja se on omenatarhoillemme suuri uhka. Riittämätön kosteus haittaa hedelmän kehitystä ja tekee puut alttiimmiksi monille taudeille, Malik sanoo.
Noin 60 prosenttia Kashmirin maanviljelyksestä on sadevesikastelun varassa. Kashmirin laakso on kärsinyt kuivuudesta ja viimeisen kolmen vuoden aikana vuoristoseudut ovat saaneet lunta vain 172 millimetriä, aiemman keskimääräisen 622 millimetrin sijasta.
Vuonna 2023 Intian ilmastonmuutoksen arviointiverkoston julkaiseman raportin mukaan Kashmirin tulevien vuosikymmenien suurimmat ongelmat tulevat olemaan vesistressi ja luonnon monimuotoisuuden kato. Ilmaston muuttuminen uhkaa alueen kalataloutta, metsiä, eläimiä ja vesiresursseja. Osavaltion lukuisat monimuotoisuutta ylläpitävät kosteikot ovat vaarassa kuivahtaa.
lehti 