Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla naiset taistelevat yhä oikeudestaan lailliseen ja turvalliseen aborttiin. Monissa alueen maissa abortti on täysin kriminalisoitu, joissain oikeutta on rajusti rajoitettu ja muutamissa sallittu. Uskonnolliset ja äärioikeistoryhmät uhkaavat aborttioikeutta sielläkin, missä se on laillinen lääketieteellinen toimenpide.
– Tämä on alueemme feministiliikkeen historiallinen taistelu. Olemme edistyneet naisten muiden ihmisoikeuksien tunnustamisessa, mutta seksuaalisuuteen, lisääntymisterveyteen ja aborttiin liittyvät oikeudet jakavat yhä kansaa. Meillä ei silti ole epäilystäkään, että ne kuuluvat perusoikeuksiimme, Aidé García sanoo.
García johtaa kymmenessä Latinalaisen Amerikan maassa toimivan kansalaisjärjestön Red Católicas Meksikon jaostoa. Katolisten naisten järjestö puolustaa naisten päätösvaltaa omaa ruumistaan koskevissa asioissa.
Ihmisoikeusloukkauksia
Noin 51 prosenttia Latinalaisen Amerikan ja Karibian 660 miljoonasta ihmisestä on naisia. Latinalaisen Amerikan ja Karibian talouskomissio ECLAC ja YK:n naisjärjestö julkaisivat vuonna 2023 raportin alueen naisten tilanteesta, jossa on kosolti parantamisen varaa. Kolmekymmentä prosenttia naisista on köyhiä, kymmenen prosenttia on kokenut väkivaltaa ja äitikuolleisuus on 87,6 kuollutta 100 000 synnytystä kohden.
Abortti on kokonaan kielletty monissa alueen maissa: Dominicassa, Dominikaanisessa tasavallassa, El Salvadorissa, Haitissa, Hondurasissa, Jamaikalla ja Nicaraguassa. Useimmissa muissa maissa aborttioikeutta on vahvasti rajoitettu eli se sallitaan lähinnä äidin hengen pelastamiseksi. Muita syitä ovat raiskauksesta seurannut raskaus ja sikiön elinkelvottomuus.
Kun naisia estetään vapaasti valitsemasta raskauden keskeytystä tai kun abortin teettäneitä syytetään rikoksesta, heidän ihmisoikeuksiaan loukataan. Loukkaajina ovat vallitseva patriarkaatti, katolinen kirkko ja nykyään entistä useammin myös evankelikaaliset uskonlahkot.
Kun aborttioikeutta ei ole tai jos varat eivät salli sen teettämistä sairaalassa, raskauden keskeytyksiä tehdään vaarallisissa oloissa, joista helposti seuraa terveysongelmia tai jopa kuolema. Kolikon toinen puoli on pakkoäitiys.
Suuri eriarvoisuus
Kuuba oli alueen ensimmäinen valtio, joka dekriminalisoi raskauden keskeytyksen. Vuosi oli 1965, ja seuraavaa maata saatiin odottaa aina vuoteen 1995, jolloin Guyana salli abortin. Tällä vuosituhannella sallijoiden joukkoon nousivat Argentiina, Kolumbia, Meksiko ja Uruguay.
– Aborttikysymyksessä vallitsee Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla suuri eriarvoisuus. Oikeistolaisten fundamentalistikristittyjen ryhmillä on suuri vaikutusvalta valtioissa, joissa abortti on rikos, García sanoo.
– Taistelemme naisten päätöksenteko-oikeuden ja itsemääräämisoikeuden kunnioituksen puolesta. Vaadimme oman moraalisen auktoriteettimme tunnustamista, sillä juutalais-kristillisessä kulttuurissa syyllistetään naisia, jotka tekevät omaan seksuaalisuuteensa ja kehoonsa liittyviä ratkaisuja.
Latinalaisen Amerikan feministit ovat ottaneet yhteisen aborttitaistelunsa symboliksi vihreän huivin. Alunperin Argentiinassa käyttöön otetut vihreät huivit ja muut päähineet näkyvät naisten mielenosoituksissa kautta mantereen.
Poliisikuulustelu ensiavussa
Perussa on alueen tiukimpia aborttilakeja. Vuodesta 1924 abortti on ollut rikos muissa kuin tapauksissa, joissa raskaana olevan naisen henki ja terveys ovat suuressa vaarassa. Naisliikkeet ovat vuosikymmeniä taistelleet abortin laillistamisen puolesta, mutta naisilla on vastassaan vaikutusvaltaisia katolisia ja evankelikaalisia uskonnollisia ryhmiä.
– Pandemian aikana kuulimme venezuelalaisesta maahanmuuttajasta Diana Alemanista, joka kuoli sairaalassa abortin kriminalisoinnin ja häirinnän vuoksi. Kun tutkimme tapausta, kävi ilmi, ettei se ollut ainoa laatuaan. Monet ovat samassa tilanteessa ja joutuvat oikeuteen, asianajaja Brenda Álvarez kertoo.
Álvarez johtaa perulaista Proyecta Igualdad -kansalaisjärjestöä. Järjestö tarjoaa lainopillista neuvontaa naisille, jotka joutuvat syytteeseen raskauden yhteydessä ilmenneiden ja aborttiin johtaneiden ongelmien vuoksi.
Álvarezin mukaan terveydenhuollon asiakkaaksi raskausongelmien vuoksi menevät köyhät ja haavoittuvat naiset eivät tunne oikeuksiaan ja joutuvat herkästi valtion väkivallan kohteiksi.
– Kyse ei ole vain siitä, että heitä hoidetaan huonosti tai häiritään hoidon aikana. Poliisi kuulustelee heitä ensiavussa ja rikospaikkatutkijat keräävät heistä näytteitä. Muutama viikko sitten sairaalaan tuotiin tajuttomana keuhkokuumeesta ja verenmyrkytyksestä kärsivä teini, jolta haluttiin heti ottaa lausunto, Álvarez selittää.
Ilmiantovelvollisuus
Järjestön mukaan Perun poliisi tekee joka vuosi yli 180 rikosilmoitusta abortista ja syyttäjä tutkii vuosittain yli 600 tapausta.
– On hälyttävää, että myös lääketieteellisin perustein tehdyistä aborteista nostetaan syytteitä ja että osa tuomituista on alaikäisiä, Álvarez kertoo.
Terveydenhoitohenkilöstö on lain mukaan velvoitettu ilmoittamaan, jos he epäilevät aborttia.
– Viranomaiset ovat valmiita reagoimaan tällaiseen, ikään kuin maassa ei tehtäisi tarpeeksi muita vakavia rikoksia, Álvarez tuhahtaa.
–Nämä prosessit ovat laittomia. Usein tuomioon riittävät pelkät tyttöjen ja naisten painostuksen alla ja täysin vailla lain suojaa antamat lausunnot terveydenhuollossa.
Aborttituomion saamisella on Perussa kauaskantoisia seurauksia ohitse varsinaisen rangaistuksen. Nainen saattaa menettää työnsä eikä rikosrekisteri helpota uuden löytämistä.
lehti 