Nyt käynnissä olevasta liittokierroksesta ollaan ennustettu vaikeaa.
Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Kaupan liitto ovat aloittaneet työehtosopimus- ja palkkaneuvottelut tammikuun alussa. Nykyiset liittojen välisen työehtosopimukset ja työrauha ovat voimassa 31.1.2025 saakka.
Rakentava tunnelma
PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen ennakoi myös kaupan alan TES-neuvotteluista vaikeita.
– Onhan tässä ympäristössä todella paljon sellaisia tekijöitä, jotka tätä vaikeuttavat. Meidän jäsenillämme on ennätyksellisen alhainen ostovoima, ja sen vuoksi palkankorotustavoitteemme ovat korkeita.
PAM on mukana SAK:n ammattiliittojen yhteisessä tavoitteessa, jossa tavoitellaan kymmenen prosentin palkankorotuksia kahden vuoden ajalle. PAMin omana tavoitteena on vähintään 250 euron euromääräinen palkankorotus kokoaikatyöntekijöille kahdelle vuodelle.
– Yritämme tietysti suojata jäseniämme esimerkiksi irtisanomisilta. Kyllä tässä on paljon tekijöitä, jotka tähän kierrokseen vaikuttavat, Rönni-Sällinen sanoo.
Kaupan alan neuvotteluissa on ollut PAMin Rönni-Sällisen mukaan rakentava tunnelma.
– Olemme lähteneet hyvässä hengessä liikkeelle. Meillä on paljon alakohtaisia asioita, joita nyt ratkotaan, ja joita on valmisteltu nykyisen sopimuskauden aikana. Edessä on kuitenkin myös paljon vaikeita asioita, Rönni-Sällinen toteaa.
– Ei sopiminen koskaan helppoa ole, mutta kiistatta monta tekijää vie nyt siihen suuntaan, että ollaan taas kerran historiallisen vaikean rupeaman edessä, arvioi eilen Rakennusliiton Kimmo Palonen.
Myös PAMin työehtojohtaja Sirpa Leppäkangas kertoo KU:lle, että jokainen työehtokierros tuntuu aina hankalalta.
– PAMin näkökulmasta tilanteesta tekee vaikean se, että meidän jäsenemme ovat ottaneet tästä taloustilanteesta johtuen kovia iskuja vastaan, Leppäkangas sanoo ja viittaa sekä korkeaan inflaatioon että pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen tekemiin leikkauksiin.
– Seuraamme tällä hetkellä myös Teollisuusliiton neuvotteluita, ja niistä voi päätellä, ettei sielläkään helppoa ole, Leppäkangas toteaa.
Teknologiateollisuuden työehtosopimusta on neuvoteltu jo kuukausia. Teollisuusliitto julisti aiemmin tällä viikolla alalle ylityö- ja vuoronvaihtokieltoja.
Tupo vai ei?
Sirpa Leppäkangas sanoo myös, että vaikeusastetta tes-kierrokseen lisää työnantajaliittojen entistä keskitetympi yhteistoiminta.
– Siellä puolella on selkeästi keskusjärjestön johtama, tiukka koordinaatio.
Työntekijät taas ovat vastannut tähän koordinaatioon lisäämällä omaa, liittojen välistä yhteistoimintaa.
Kun molemmin puolin työehtopöytää on keskusjärjestöjen johtamaa koordinaatiota, herää helposti kysymys: eikö tämä ole keskitettyä tulopolitiikkaa? Siis juuri sellaista, mistä piti luopua, kun Elinkeinoelämän keskusliitto vuonna 2017 luopui keskitettyjen sopimusten tekemisestä?
– Siltähän tämä kieltämättä vaikuttaa. Tämä on tosin poikkeuksellisen yksipuolinen tupo, Sirpa Leppäkangas kommentoi.
– Meidän näkökulmastamme tämä näyttää siltä, että kun EK halusi siirtyä liittokohtaisiin neuvotteluihin, niin ne itse asiassa osoittautuivat kaikeksi muuksi paitsi liittokohtaisiksi, Leppäkangas sanoo.
”Meidän työmarkkinajärjestelmämme täytyy keksiä itsensä uudelleen.”
Nyt ollaan siis eräänlaisessa välitilassa: sopimuksia tehdään liittokohtaisesti, mutta sekä palkansaajajärjestöt että työnantajat tekevät keskitettyä yhteistyötä pitkin neuvotteluita. Lisäksi valtiovalta eli maan hallitus tekee politiikkaa, joka suosii voimakkaasti nimenomaan työnantajia.
Sirpa Leppäkankaan mielestä onkin hyvä kysyä, ajatteleeko kukaan kokonaisuutta.
– Meidän työmarkkinajärjestelmämme täytyy keksiä itsensä uudelleen ja löytää sellaisia ratkaisuja, joissa sekä työntekijöiden että työnantajien edut saadaan tasapainoon, ja että kokonaisuus palvelee kaikkia.
Ylitöistä kunnon korvaus
Tänään uutisoitiin Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) päätöksestä, jonka mukaan Suomen työaikalain 16 § ja siihen perustuvat työehtosopimusten määräykset ovat ristiriidassa EU-oikeuden kanssa.
PAM on ilmoittanut tähtäävänsä kevään työehtosopimuskierroksella siihen, että liiton neuvottelemat työehtosopimukset ovat direktiivin mukaisia ja osa-aikatyöntekijät saavat asianmukaiset korvaukset työsopimuksen ylittävistä tunneista.
Paljon riippuu siitä, miten työnantajapuoli tulkitsee työehtosopimusten ja EU-oikeuden suhdetta ja tarvetta päivittää työehtosopimuksia EU-oikeuden mukaisiksi. PAMin Rönni-Sällinen ei vielä sano, miten työnantajien edustajat suhtautuvat EUT:n päätökseen ylityökorvauksista.
– Odotetaan heidän tarkempia reaktioitaan ja heidän tulkintaansa, Rönni-Sällinen sanoo KU:lle.
Mitä PAM sitten tekee, jos yhteistä säveltä ei löydy?
– Jos neuvotteluteitse ei päästä ratkaisuun emmekä pääse korjaamaan työehtosopimuksia EU-lainsäädännön edellyttämälle tasolle, niin tietysti joudumme silloin miettimään sitä, miten turvaamme jäsentemme oikeuksia. Joudumme miettimään esimerkiksi sitä, pitääkö näitä asioita ajaa oikeusteitse, Rönni-Sällinen pohtii.
lehti 