Taloudellinen eriarvoisuus on talouspoliittisen keskustelun kestoaihe, kirjoittaa työmarkkinakeskusjärjestö STTK:n ekonomisti Tom-Henrik Sirviö tänään julkaistussa blogitekstissään.
Taloudellisesta eriarvoisuudesta puhuttaessa puheenaiheena ovat usein tuloerot ja harvemmin varallisuuserot, Sirviö huomauttaa.
Hänen mukaansa kuitenkin juuri varallisuuden keskittymisestä olisi syytä puhua nykyistä enemmän, koska varallisuus on keskittynyt tulojakin voimakkaammin. Esimerkiksi WID-tietokannan mukaan varakkaimman 10 prosentin osuus maailman varallisuudesta oli vuonna 2023 vajaa 74 prosenttia ja varakkaimman prosentin osuus oli reilu 36 prosenttia.
”Varallisuuden keskittyminen näkyy myös Suomessa. Suomen Pankin tuoreehkon analyysin mukaan kesäkuussa 2023 varakkaimman 10 prosentin osuus varallisuudesta oli vajaa 57 prosenttia. Saman analyysin mukaan pelkästään varakkaimman viiden prosentin osuus varallisuudesta oli 44 prosenttia”, Sirviö kirjoittaa.
Syytä huoleen
Varallisuuden keskittymisestä ja varallisuuserojen kasvamisesta on Tom-Henrik Sirviön mukaan perusteltua olla huolissaan.
”Ensinnäkin huolestuttavaa on trendi. Esimerkiksi Suomessa varallisuuserot näyttävät olevan pitemmällä aikavälillä kasvussa, kuten Tilastokeskuksen taannoisessa Tieto & Trendit -artikkelissa esitellään”, Sirviö kirjoittaa.
Hän muistuttaa, että on epäselvää, miksi varallisuuden keskittyminen on perusteltua.
”Ainakaan talouskasvulla sitä on vaikea perustella, kun esimerkiksi Suomessa taloudellinen kehitys on ollut viime vuosikymmeninä kovin heikkoa. Itse asiassa taloustieteellisestä tutkimuksesta löytyy viitteitä sille, että pienemmät varallisuuserot ovat hyödyksi talouskasvulle”, Sirviö huomauttaa.
Toinen huoli liittyy varallisuuden keskittymisen vaikutuksiin talouden dynamiikkaan.
”Voimakas keskittyminen tarkoittaa, että talouden dynamiikka on muuttunut jo ennestään varakkaiden eduksi. Tällä taas voi olla arvaamattomia vaikutuksia niin talouden kehitykselle yleisesti kuin muiden henkilöiden mahdollisuuksien heikkenemiseen”, Sirviö sanoo.
”Talouden dynamiikka on muuttunut jo ennestään varakkaiden eduksi.”
Vaara demokratialle
Kolmas Tom-Henrik Sirviön huomio koskee sitä, että varallisuuden keskittyminen lisää varakkaimpien ihmisten poliittista valtaa.
”Varallisuuden keskittymistä seuraavat usein toiveet politiikan muutoksesta. On esimerkiksi näyttöä, että yritystoiminnan keskittyminen lisää lobbaamista. Taloudellinen valta ja poliittinen valta kulkevat käsikädessä”, Sirviö kirjoittaa ja toteaa, että yhteiskuntien kannalta tämä ei kuitenkaan ole yksiselitteisen hyvä asia, koska yhteiskunnan ja varakkaimpien etu ei usein ole sama asia.
”Itse asiassa varallisuuden keskittymisen seurauksena on pahimmillaan yhteiskunnalle haitallisia ilmiöitä kuten demokratian vaarantuminen. Tästä on tuoreita esimerkkejä Yhdysvalloissa, jossa valtavan sosiaalisen median alustan omistaminen on mahdollistettu yhdelle henkilölle, jonka omistuksen aikana alustan toiminnassa on korostunut poliittisten tavoitteiden ajaminen”, Sirviö kirjoittaa.
Ekonomisti Sirviö päättää kirjoituksensa toteamalla, että varallisuus keskittyy voimakkaasti ja sillä on haitallisia vaikutuksia niin taloudelle kuin yhteiskunnalle laajemmin.
”Varallisuuden keskittymisen hillitsemisessä tarvitaan niin varallisuusjakauman ala- ja keskiosia kuin varallisuusjakauman huippua koskettavia toimia”, hän toteaa.
Matalampien varallisuuksien kasvattaminen on sidoksissa pieni- ja keskituloisten aseman parantamiseen. ”Käytännössä olisi huolehdittava, että jokaisella on työ, joka mahdollistaa hyvän elämän, säästämisen ja sijoittamisenkin”, Sirviö ehdottaa.
Tämä taas edellyttää sitä, että puututaan työmarkkinoilla erityisesti pienituloisia koskeviin ilmiöihin kuten vastentahtoiseen osa-aikatyöhön, pakkoyrittäjyyteen ja asenteisiin pitkäaikaistyöttömiä kohtaan.
”Työelämän epävarmuuden vähentäminen edesauttaisi todennäköisesti varallisuuden pitemmän aikavälin kasvattamista. On esimerkiksi näyttöä siitä, että työsuhdeturvan heikentäminen on vähentänyt omistusasumista”, Sirviö toteaa.
Vauraimpien ihmisten osalta varallisuuden keskittymisen hillitseminen vaatii sekä verotuksellisia toimia että yritystoiminnan pelikentän sääntelyä.
”On esimerkiksi varmistettava, että yksityisen sektorin toimialoilla on todella kilpailua ja ettei uusille toimijoille ole liiketoiminnan aloittamisen esteitä. Tällä mahdollistetaan yritystoiminnan kautta muodostuvan uuden varallisuuden kertyminen. Jo vaurastuneiden varallisuuden keskittymistä voidaan hillitä perintöverolla ja varallisuusverolla”, Sirviö luettelee.
lehti 