Vasemmistoliitto on oppinut voittamaan. Vuoden 2024 eurovaaleja seurasi vaalivoitto kunta- ja aluevaaleissa. Vaali-iltana otettiin myös lähtölaukaus kohti eduskuntavaaleja, vaikka puoluesihteeri Anna Mäkipää huomauttikin, että valmistautuminen niihin on jo alkanut.
Vaali-iltana vanha totuus piti edelleen paikkansa: vasemmistoliiton tulos sulaa illan edetessä. Ennakkoäänien jälkeen vasemmistoliitto oli saamassa molemmissa vaaleissa yli kymmenen prosentin tuloksen, illan edetessä tulos painui yhdeksän prosentin paremmalle puolelle. Ei sekään huono tulos ole, päin vastoin.
Ja kuten ex-puheenjohtaja Li Andersson osuvasti vaali-iltana Ylen haastattelussa sanoi, hänen aikanaan voitot pistettiin Anderssonin henkilökohtaisen suosion piikkiin. Nyt Andersson ei ollut ehdolla, voitto tuli silti. Se kertoo paljon hyvää vasemmistoliiton linjasta.
Punavihreä blokki
Kunta- ja aluevaalit osoittivat, että punavihreät puolueet eli SDP, vasemmistoliitto ja vihreät voivat kasvaa syömättä toisiaan. Aluevaaleissa kaikki kolme nostivat kannatustaan. Kuntavaaleissa vihreiden kannatus pysyi samana, kun taas SDP ja vasemmisto etenivät.
Puhe punaisesta tai punavihreästä aallosta ei siis todellakaan ole liioiteltua. Samalla on tietysti pidettävä mielessä, että nyt punavihreät puolueet pääsivät oppositioasemasta vaaleihin, ja kaiken lisäksi maassa on vallassa hyvin epäsuosittu oikeistohallitus.
Hallituksen suosioon nähden on huomattava, että kokoomuksen kuntavaalitulos oli aika hyvä. Puolue onnistui kasvattamaan kannatustaan vuoden 2021 vaaleista, mutta tulosta pidetään tappiona, koska demarit menivät ohi ja kokoomus menetti suurimpia kaupunkeja kuten Turun, Tampereen ja Vantaan.
Helsinki
Helsingin merkitys korostui entisestään vasemmistoliiton kuntavaalituloksessa. Puolue sai kaikista äänistään 26 prosenttia Helsingistä.
Muutos on ollut nopea. Vuonna 2017 osuus oli 16 prosenttia, eli kahdeksassa vuodessa on tullut kymmenen prosenttiyksikköä lisää.
Vasemmistoliiton konkari Paavo Arhinmäki on puhunut useamman kerran siitä, kuinka Helsingissä on panostettu listan tasaisuuteen. Yhden kärjen sijaan listalla on paljon runsaasti ääniä kerääviä ehdokkaita.
Tämä näkyi nyt todella hyvin. Puheenjohtaja Minja Koskela sai yli 6 100 ääntä, Arhinmäki yli 4 600, mutta sen jälkeen tuli tasaista. Listan kolmonen oli Veronika Honkasalo lähes 3 000 äänellä, kun listan kahdeksantena oli Silvia Modig yli 2 000 äänellä. Muutamat sadat äänet erottivat useamman ehdokkaan.
Puolueen muutoksesta kertoo myös se, että 15 valtuutetusta miehiä on kaksi. Asiasta voi olla mitä mieltä vain – tärkeintä on todeta, että asia on nyt näin.
Numerot kertovat
Kuntavaaleja tarkastellaan paitsi kokonaistuloksen valtuutettujen määrän kautta. Jos katsoo valtuutettujen määrää, on hyvä muistaa yksi asia.
Joissakin paikoissa tuhat ääntä voi tuoda todella monta valtuutettua. Tämä on keskustan suuruuden salaisuus. Samaan aikaan monta tuhatta ääntä suuremmassa kaupungissa voi tuoda vain muutaman valtuutetun, mutta eduskuntavaaleja ajatellen merkitys on suurempi.
Joissakin paikoissa tuhat ääntä voi tuoda todella monta valtuutettua.
Tämä ei tietenkään poista sitä, että menestyminen pienemmillä paikkakunnilla on niin ikään tärkeää. Asia on kuitenkin syytä pitää mielessä.
Numeroilla asiaa voi kuvata seuraavalla tavalla. Vasemmistoliiton kannatus nousi valtakunnallisesti 1,4 prosenttiyksikköä kuntavaaleissa ja sai 29 000 ääntä lisää, mutta se toi 27 lisävaltuutettua.
Kokoomuksen kannatus kasvoi 0,3 prosenttiyksikköä ja puolue sai 5 308 ääntä lisää, mutta puolue sai 41 lisävaltuutettua. Kumpi puolue voi sanoa voittaneensa enemmän?
Pohdintoja
Kuntavaaleissa 2021 vasemmistoliitto menetti Kemin kaupungin suurimman puolueen aseman. Nyt takapakkia vanhassa valtalinnakkeessa tuli lisää.
Tämä tarkoittaa, ettei Suomessa ole enää yhtään vasemmiston hallitsemaa paikkakuntaa. Onko se ongelma – tai pitääkö siitä tehdä ongelma? Tuskin, mutta jälleen kyse on sellaisesta asiasta, joka on syytä todeta.
Puolueen vanhalla valta-alueella Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa vasemmistoliitto säilytti ja osin paranteli asemiaan. Ei vasemmistoliitto mikään Helsinki-puolue ole, mutta siinä näkyy sama kuin muissakin eurooppalaisissa progressiivissa vasemmistopuolueissa. Kannatus keskittyy entistä enemmän suurimpiin kaupunkeihin, eli sinne, missä ihmisetkin keskittyvät.
Hassu vertaus
Lopuksi on vielä hyvä vetää pohjaa pois koko analyysilta. Kunta- ja aluevaalien vertaaminen eduskuntavaaleihin kun on vähän hupsua.
Vaikka nyt käytiinkin selvästi hallitus–oppositio -vaalit, ovat tuloksiin vaikuttaneet voimakkaasti alueelliset ja paikalliset kysymykset. Toisaalta on helppo uskoa, että eduskuntavaaleissa tullaan jälleen puhumaan sosiaali- ja terveyspalveluista. Ongelmat ovat paikallisia, mutta ratkaisut valtakunnallisia.
Tärkein erottava tekijä on kuitenkin äänestysaktiivisuus. Nyt keskusta sai jälleen aluevaaleissa yli 19 prosenttia äänistä. Voi olla varma, että eduskuntavaaleihin lähdettäessä puolueen kannatus ei ole lähelläkään sitä.
Vasemmiston lasi on selvästi täydempi kuin ennen vaaleja. Kuten alussa todettiin, puolue on oppinut voittamaan. Se on elintärkeä taito.
uutiskirje 
