Avainsana: Ammattiliitot

– Minkäänlainen rusinoitten poimiminen pullasta tai sopimusvaihtoehtojen pallottelu ei käy laatuunsa, Riku Aaltonen jyrähtää.

Hoitotyötä tekevät joutuvat sietämään muun muassa seksuaalisesti latautuneita ehdotuksia ja rintojen puristelua.

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen ennustaa vaikeita sopimusneuvotteluja. Syksyllä vientialat neuvottelevat uusista sopimuksista, ja julkisen sektorin sopimusten voimassaolo päättyy alkuvuodesta 2022.

Sääntömuutos liittyy Metsäteollisuuden ja Teknologiateollisuuden päätöksiin irtautua valtakunnallisista työehtosopimuksista.

”Ay-liike on ainoa voima, joka kykenee vastustamaan työnantajien illuusiota siitä, että nämä pystyvät tekemään palkansaajille mitä tahansa.”

Puheenjohtaja arvosteli suomalaisten yritysjohtajien asennetta ja sanoi totuuden kuultavan ulkopuolelta.

Liittokokous päätti sääntömuutoksista, joilla turvataan liiton luottamusmiesten asema työehtosopimusneuvotteluissa myös uudessa tilanteessa.

– Sote-alan vetovoimaa tulee parantaa merkittävästi, SuPerin Paavola vaatii.

– Neuvottelupöydissä ammattiliitoilla ja työpaikoilla luottamusmiehillä on näytön paikka, Antti Palonen sanoo.

Viime viikolla hyväksytty SOTE-sopimus oli puheenjohtajan toiveiden täyttymys.

Melkoinen joukkovoima, kuvailee Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen 180 000 työntekijän sopimusta.

Suomen on Pron mukaan syytä toimia linjassa muun Euroopan kanssa niin, ettei ilmailualan asemaa perusteettomasti heikennetä ja että paluu normaaliin tapahtuu oikeansuuntaisilla toimenpiteillä.

Palvelualoilla paikallista sopimista on paljon, vaikka tiedon saannissa on puutteita. Siksi tarvitaan lisää koulutusta ja luottamusmiehille parempia oikeuksia saada tietoa ja pitää yhteyksiä työntekijöihin.

Suomen rakennustyömaille virtaa ulkomailta tarpeetonta työvoimaa. Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemen mukaan vain kymmenien ammattilaisten joukkue tekisi nykytyömaiden monisatapäisen katraan työt.

Ilman kunnon palkankorotuksia palvelualaa uhkaa vakava työvoimapula, PAM varoittaa.

”Kenenkään ei pitäisi joutua työssä alttiiksi tällaiselle, mutta etenkin nuorten hoitajien kokema väkivalta pysäyttää.”

Liitto tekee työehtosopimukset jäsentensä parhaaksi kaikilla sopimusaloillaan myös tulevaisuudessa.

Asiasta kiistellään myös hallituspuolueiden sisällä.

PAM henkilöstö aloitti vappuaattona kahden työpäivän mittaisen työnseisauksen koska yt-neuvotteluissa henkilöstön ajama sopeutusohjelma ei käynyt työnantajalle, kertoo pääluottamusmies Raimo Hoikkala.

Työllisyystoimikeskusteluun on uimassa uusi termi. Pian tullaan todennäköisesti puhutaan enemmän ansiosidonnaisen työttömyysturvan euroistamisesta.

”Tämä hallitus tullaan muistamaan ja arvostelemaan sen mukaan, miten se hoiti koronakriisin ja siihen liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat.”

JHL on tyytyväinen siihen, että hallitus pääsi sopuun lähivuosien rahankäytöstä ja pystyy jatkamaan työtään.

– Rokotusten alueellinen kohdentaminen ei saa myöhentää hoitoalan ammattilaisten rokotuksia, vaan heidät on rokotettava pikaisesti, SuPerin edustajiston puheenjohtaja Päivi Inberg vaatii.

Millariikka Rytkönen ennakoi ennätysvaikeaa kesää. Käynnissä on hoitajakato, johon tehoaa vain parempi palkka.

Sote-alan syyskuussa voimaan tuleva työehtosopimus ehtii olla voimassa vain kuusi kuukautta, jonka jälkeen alkaa uusi neuvottelukierros. Arvioiden mukaan neuvotteluista voi tulla tiukat.

Vastaajat kokivat yksilöllisen sopimisen vaarantavan erityisesti sukupuolten välisen palkkatasa-arvon ja olevan kielteinen tiettyjen väestöryhmien, kuten esimerkiksi maahanmuuttajien kannalta.

Paikallisen sopimisen lisääminen teoriassa ei välttämättä lisää sopimista käytännössä, sanoo työmarkkinajohtaja Katarina Murto.

JHL:n tutkimus vahvistaa: Selvä enemmistö suomalaisista tahtoo, että julkiset palvelut pysyvät kunnilla tai valtiolla. Ulkoistamisessa nähdään suuria riskejä.

Ammattiliiton jäsenyys voi tulla halvemmaksi ja sillä saa paljon enemmän.

Jatkossa liiton tekemät sopimukset koskevat vain liiton jäseniä, ammattiliiton varapuheenjohtaja muistuttaa. Rusinat pullasta -noukkijoiden aika on ohi.

Teollisuusliiton suhdannekyselyyn vastanneet tuhat pääluottamusmiestä katsovat enimmäkseen, että alan työllisyysnäkymät ovat kohenemaan päin.

Ravintolatyöntekijöille liiton minimivaatimus on poistaa työttömyysturvan omavastuupäivät.

Ammattijärjestön mukaan pelkkä valmiuslain uhka on tehnyt työnantajista haluttomia motivoimaan työntekijöitä rahalla.

Koronakriisin ja elinkeinotoiminnalle asetettujen rajoitustoimien johdosta lomautettujen ja irtisanottujen työntekijöiden työttömyysturvan tason tulisi olla vähintään 85—90 prosenttia sitä edeltäneestä palkasta. Nythän se on noin 60 prosenttia.

Liiton toiminnan tappioita on katettu sijoitustoiminnan tuotoilla viime vuodet.

Miten ammattiyhdistysliike voisi nousta puolustusasemista aloitteentekijäksi työmarkkinoilla? Kansan Uutiset kysyi asiaa kolmelta ay-liikkeen vaikuttajalta.

Tuki tulisi Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällisen mukaan toteuttaa ensisijaisesti yritysten palkanmaksun kautta.

Vasemmistoliitto on toistuvasti esittänyt puuttumista ay-liikkeen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen verovapauteen.

– Ay-taustainen valtuutettu osaa parhaiten ajaa työntekijöille tärkeitä asioita. Tavoitteena on saada ay-liikkeen ääni kuuluviin kunnissa ja kaupungeissa. On siis saatava myös äänestysaktiivisuus nousuun ay-väen keskuudessa.

”Ravintoloita koskeva täyssulku ajaa alan työntekijät äärimmäisen haastavaan tilanteeseen.”

Koronaepidemian arvioidaan olevan veitsenterällä. Samoin sanoin voi kuvata matkailu- ja ravintola-alan tunnelmia, joista kertoo Kansan Uutisten haastattelussa PAMin järjestöpäällikkö Risto Kalliorinne.

Suurin osa yritystyönantajista haluaa neuvotella työehdoista ensisijaisesti muun kuin henkilöstön valitseman edustajan kanssa.

Työehtosopimus tarjoaa perälaudan, joka estää epäterveen palkkojen sekä työehtojen polkemisen, vasemmistoliiton varapuheenjohtaja toteaa.

PAMin järjestöpäällikkö Risto Kalliorinne on huolissaan siitä, ettei äänestäminen kuntavaaleissa kiinnosta.

Liiton mukaan metsäjätin ilmoitus toimihenkilöiden työsuhteen ehtojen yksipuolisesta määräämisestä on harppaus pois pohjoismaisesta sopimusyhteiskunnasta kohti epädemokraattista yritysten saneluvaltaa.

PAMin jäsenillä usko työehtosopimuksiin on poikkeuksellisen vankka. Liki 90 prosenttia uskoo, että työehtosopimuksen ovat paras tapa huolehtia pelisäännöistä työmarkkinoilla.

JHL:n mielestä osaamisen kehittämiseen on panostettava myös pandemia-aikana.

Metsäyhtiön mukaan osaamattomuus on keskeinen paikallisen sopimisen este.

Ensi vuodesta alkaen UPM ilmoittaa keskustelevansa työehdoista vain yksilökohtaisissa kehityskeskusteluissa.

Työturvallisuuden merkitys on korona-aikana korostunut entisestään, sillä työhön liittyy suuria riskejä monella sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan työpaikalla.