KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Mummojen asialla

Eilina Gusatinsky
10.4.2010 17.58

Irina Antonovasta ja Eveline Fadayelista tuli oikeusvaltion inhimillisyystesti. Valitettavasti näyttää siltä, että läpäisylle ei ole tänään mahdollisuutta. Esiin taas nostetaan uhkakuvia ja ilmapiiri kiristyy entisestään.

Mistä on kysymys?

Maahanmuuttajataustaisten Suomen kansalaisten halusta hoitaa täällä yksinäisiä vanhempiaan omalla kustannuksellaan.

Torjuvien mielipiteiden takana ovat tavalliset ihmiset – kuljettajat, myyjät, virkailijat, sairaanhoitajat.

Periaatteessa ulkomaalaislaki antaa tähän mahdollisuuden. Ulkomaalaislaissa (50§) kerrotaan: Jatkuva oleskelulupa myönnetään Suomessa asuvan Suomen kansalaisen muulle omaiselle kuin perheenjäsenelle, jos oleskeluluvan epääminen olisi kohtuutonta sen vuoksi, että asianomaisten on Suomessa tarkoitus jatkaa aikaisemmin viettämäänsä kiinteää perhe-elämää tai että omainen on täysin riippuvainen Suomessa asuvasta Suomen kansalaisesta ja (52§): Suomessa olevalle ulkomaalaiselle myönnetään jatkuva oleskelulupa, jos oleskeluluvan epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta hänen terveydentilansa, Suomeen syntyneiden siteiden tai muun yksilöllisen inhimillisen syyn vuoksi, kun erityisesti otetaan huomioon olosuhteet, joihin hän joutuisi kotimaassaan, tai hänen haavoittuva asemansa.

Maahanmuuttoviraston nettisivuilla selitetään, että riippuvuudella tarkoitetaan nimenomaan sekä henkisiä että fyysisiä siteitä, mutta todennäköisesti käsitykset henkisestä ja fyysisestä riippuvuudesta ovat hyvin erilaisia viraston eri virkamiehillä. Jostain syystä toiset saavat luvan, toiset ei. En tiedä, onko olemassa tilastoja ja tutkimuksia asiasta, mutta olen saanut sellaisen käsityksen Spektr-lehden lukijoiden kirjeistä, että asianomaisten on hyvin vaikea ymmärtää maahanmuuttoviraston logiikkaa*.

Yhdessä asiaohjelmassa kyseisen viraston edustaja heitti oman argumenttinsa, jonka mukaan voi laskea suoraan: jos Suomessa on 50 000 venäjänkielistä niin kohta voi odottaa vähintään 100 000 vanhusta kuormittamaan suomalaisia veronmaksajia.

Ensinnäkin harva iäkäs ihminen on valmis muuttamaan pois toiseen maahan ja jättämään olemassa olevan en turvaverkostonsa, jos hän pärjää siellä. Toiseksi moni äiti tai isä ei missään tapauksessa halua rasittaa omia lapsiaan. Kolmanneksi halu hoitaa omaa äitiä tai isää ei ole kansallinen ominaisuus ainakaan venäjänkielisten keskuudessa.

Toiset kertovat avoimesti, etteivät pysty edes kuvittelemaan asuvansa saman katon alla vanhempien kanssa. Toiset taas pelkäävät, että laki muuttuu ja se tulee tietoon heidän läheiselleen.

Ottaen huomioon kaikki tämänpäiväiset ”mummokeskustelut”, perheenkokoojana miettisin sataa kertaa, voiko Suomeen tuoda ikääntynen äidin tai isän turvallisin mielin? Henkinen ilmapiiri on sen verran torjuva, että törmättyään epäasialliseen kohteluun on vaikea saada apua.

Tarkoitan yksinkertaisesti sitä, että torjuvien mielipiteiden takana, joita netissä on pilvin pimein, ovat tavalliset ihmiset – kuljettajat, myyjät, virkailijat, sairaanhoitajat. Tuskin he reaalielämässä lausuvat ääneen samoja ”maahanmuuttokriittisiä” kommentteja, mutta voidaanko luottaa, että he suorittavat ammattiin liittyviä toimintonsa omat asenteensa unohtaen? Varsinkin, jos virkailijan oma äiti on laitoshoidossa monien satojen kilometrien päässä ja on mahdotonta saada häntä lähelle.

Kuka on valmis laskemaan, paljonko Suomen valtiolle tulee maksamaan se vaihtoehto, jota usein tarjotaan ainakin nettikeskusteluissa? Nimittäin se, jos noin 50-vuotias Suomen kansalainen ottaa lopputilin ja lähtee hoitamaan omaistaan ulkomaille.

Se voi ensinnäkin viedä muutamia vuosia, joten palattuaan takaisin häntä todennäköisesti odottaisi pitkäaikainen työttömyys ennen eläkettä. Samalla hän myös katkeroituisi, mikä taas koskisi koko hänen perheettään ja heijastuisi myös läheisiin ja ystäviin.

Kuka halua muistaa, että esimerkiksi avioliiton kautta Suomeen tullut ihminen on jo säästänyt valtion rahoja, kun on syntynyt, kasvanut ja saanut koulutuksensa ulkomailla? Jos hän on asunut Suomessa esimerkiksi 25 vuotta ennen kuin yrittää saada tänne leskeksi jääneen ilman ulkopuolista apua huonosti pärjäävän äitinsä, niin takana on vähintään 20 työvuotta ja verojen maksamista. Se ei näköjään paina mitään.

Eikä Suomen kansalaisuus ole maahanmuuttotaustaisella ihan oikea, koska viimeistään perhekokoojan ominaisuudessa hän törmää omaan toiseuteensa: syntyperäinen suomalainen saa tuoda tänne ulkomaalaisen vanhempansa ilman suurta byrokratiaa – samoin muut pysyvästi Suomessa asuvat EU-kansalaiset.

Minusta surullisinta on monien venäjänkielisten pelko joutua mukaan tähän keskusteluun. On tietysti rohkeita muun muassa ALVA ry:n (Aikuiset lapset vanhempiensa apuna -yhdistyksen) aktivisteja. Toiset taas ovat pyytäneet minua välittämään ehdotuksiansa poliitikoille ja viranomaisille, koska pelkäävät, että se heijastuu kielteisesti heidän läheistensä lupien käsittelyyn. Ennen taustamateriaalin lähettämistä he tarkistavat moneen kertaan, ettei minulla ole vireillä tai tulevaisuudessa tarvetta hakea lupaa omille vanhemmilleni. Onneksi äitini on suomalainen ja me asumme kävelymatkan päässä toisistamme.

Kirjoittaja on Spektr-lehden päätoimittaja

* Vuosi sitten olin yhdessä seminaarissa, missä oli Maahanmuuttoviraston edustaja. Silloin ajankohtaisena oli Kirbasovin tapaus. Yleisöltä tuli kysymys, miksi vanha huonokuntoinen nainen karkotetaan. Vastaus sisälsi moitteet hakijan omaisille siitä, etteivät he hakemuksessaan ilmoittaneet, että hakija oli ihmisoikeusaktivisti Venäjällä. Minulle tulivat mieleen Amerikassa tapaamani entisen Neuvostoliiton ihmiset, jotka ajoissa ”rakensivat” itselleen ”oikean” ansioluettelon, jotta saisivat turvapaikan USA:ssa. Tuskin viraston virkailijan oli tarkoitus viestittää sitä venäjänkielisille.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Uusimmat

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

Kati Roudan Lappi-dekkari on todella erilainen.

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään