KU:n viikottaisessa Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin perjantaina Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan ja sen vaikutuksista sekä sosiaaliseen että perinteiseen mediaan. KU:n päätoimittaja Jussi Virkkusen kanssa aiheesta keskusteli viestinnän tutkija Timo Harjuniemi Demos Helsingiltä.
Alustojen logiikka lennättää sodan maailmalle
Harjuniemi katsoo, että sosiaalinen media on mahdollistanut Ukrainan sodan tapahtumien seuraamisen käytännössä reaaliajassa. Kuvat ja videot sotatoimista lähtevät silmänräpäyksessä maailmalle ja leviävät eri palveluissa hyvin nopeasti. Harjuniemen näkemyksen mukaan avaintekijänä on some-alustojen luonne.
– Kun miettii somen roolia Ukrainan sodan uutisoinnissa, on hyvä muistaa, että kyse on ennen kaikkea alustoista, Harjuniemi huomauttaa.
– Näille alustoille ominaiset logiikat ja niiden tarve tuottaa sitoutumista näissä alustoissaan jaettaviin sisältöihin, merkittävästi vaikuttavat siihen, miten me tätä sotaa seuraamme ja miten meitä pyritään addiktoimaan tuon epämääräisen sisältövirran seuraajiksi.
Harjuniemi näkee Ukrainan sodan seurannassa yhtäläisyyksiä myös edelleen käynnissä olevan koronapandemian seurantaan. Tutkijan mukaan korona myös totutti yleisöjä samankaltaiseen, hyvin intensiiviseen uutisten seuraamiseen.
– Koronan kohdalla uutisten seuranta oli eräällä tavalla samanlaista. Sehän oli lähes samankaltaista pakonomaista fiidien päivittäistä, Harjuniemi kommentoi.
Ulkopoliittinen keskustelu löysi someen
Ukrainan sota teki ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymykset hetkessä ajankohtaisiksi ja riuhtaisi ne lopullisesti irti jatkuvuutta ja ennustettavuutta korostaneesta tavasta keskustella Suomen asemasta maailman turvallisuuspolitiikan virityksessä. Timo Harjuniemi näkee sosiaalisen median osana tätä kehitystä.
– Sosiaalinen media rikkoo kaikki konsensukset ja luo konflikteja. On hurjaa, miten tämä nyt törmää meillä kysymyksiin, kuten ulkopolitiikka tai turvallisuuspolitiiikka, jotka ovat olleet mitä suurimmissa määrin suomalaisen poliittisen konsensusajattelun ytimessä.
– En usko, että se oli ihan sattumaa, että vaikkapa [ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja] Jussi Halla-ahon (ps) kommentit, joista on nyt eduskunnassakin kriittiseen sävyyn keskusteltu, olivat nimenomaan Twitterissä annettu. Siis sellaiselta alustalta, jossa ei ole mitenkään tavatonta, että tällaisia otteita esitetään, Harjuniemi pohtii.
Harjuniemi panee merkille, että Sauli Niinistön ajatukset liiallisen kiirehtimisen välttämisestä saivat osakseen ryöpytystä nimenomaan sosiaalisessa mediassa.
– On kiinnostavaa, että Niinistökin on liki ennen kuulumattomalla tavalla julkisen kritiikin kohteena.
Some on politiikan ilmapuntari
Timo Harjuniemi näkee sosiaalisen median nykyisessä tilanteessa eräänlaisena herkkänä ilmapuntarina, joka uudella tavalla mittaa, mutta vaikuttaa myös sääntelevän julkista mielipidettä. Tutkijan mukaan myös turvallisuuspoliittiseen keskusteluun on tullut hurjaa reaktiivisuutta.
– En tarkoita, että tämä johtuisi pelkästään sosiaalisesta mediasta, vaan totta kai geopoliittinen tilanne on mielettömässä murroksessa. Yhtä kaikki tämä on tosi hurja kysymys, miten median logiikka sopii tällaisiin hyvin konsensuaalisiin kysymyksiin, kuten meillä turvallisuuspolitiikka on perinteisesti ollut.
Kuuntele koko keskustelu Timo Harjuniemen kanssa KU:n Kaikki Uusiksi -podcastista!
uutiskirje 