Viimeinen sana
Ruotsin parlamenttivaalien lopullista tulosta voidaan ehkä joutua odottelemaan aina marraskuulle saakka. Voi jopa käydä niin, ettei rasistinen Ruotsidemokraatit sittenkään pääse kukkulan kunkuksi vaa’ankielenä heilumaan.
On täysin mahdollista, että Ruotsin porvariblokki voi valitusten ja Värmlandin mahdollisten uusintavaalien jälkeen saada yhden paikan yksinkertaisen enemmistön. Se on todellakin pienestä kiinni.
Torstain tietojen mukaan porvarit jäivät vain 26 äänen päähän enemmistöstä. Todella tiukalle meni. Melkein voi sanoa, että yksikin ääni ratkaisi – joko annettu tai antamatta jätetty. Näin toimii demokratia.
Äänestysprosentti kertoo, että aika hyvin ruotsalaisten malli kuitenkin toimii.
Ruotsalaisille on monet kerrat vinoiltu (myös) heidän vaalijärjestelmästään. Jotkut pitävät sitä miltei yltiödemokraattisena. Ruotsin vaaleissahan voi antaa myös ”katumusäänen” eli jos on ennakonäänestämisen jälkeen muuttanut mieltään, niin vaalipäivänä pääsee uudella äänellä virallistamaan takin kääntämisensä.
Ruotsissa on myös neljän prosentin äänikynnys. Poliittinen järjestelmä on kuitenkin koko ajan sellaisessa käymistilassa, että aina tietyin ajoin löytyy kynnyksen ylittäviä pienpuolueita. Äärioikeistolainen populistipuolue ylitti nyt kynnyksen niin isolla harppauksella, että siitä ei jäänyt kenellekään jossiteltavaa.
Edellinen kynnyksen ylittäjä oli vihreä ympäristöpuolue, jolla on ollut yhtäjaksoisesti kansanedustajia vuodesta 1994 alkaen. Ympäristöpuolue kävi kerran sitä ennenkin yhden vaalikauden 1980-luvulla kuluttamassa parlamentin penkkejä.
Ruotsin vaaleissa on käytössä myös tasauspaikat ja listavaali tietyin poikkeuksin. Systeemi toimii, vaikka vastaavien esittäminen aiheuttaa Suomessa jopa pelon sekaista kauhua ikään kuin näissä käytännöissä olisi jotakin demokratian vastaista.
Äänestysprosentti kertoo, että aika hyvin ruotsalaisten malli kuitenkin toimii, vaikka se voikin vaikuttaa hieman monimutkaiselta. Kansan tykkää näin pitkälle viedystä demokratiasta. Nytkin uurnilla kävi hieman yli 82 prosenttia äänioikeutetuista. Suomessa äänestysprosentti oli vuoden 2007 vaaleissa hädin tuskin 65!
Suomessa ruotsalaislukuihin on päästy viimeksi 1970, jolloin äänestysprosentti nousi 82,2:een. Ennätys on vuodelta 1962, jolloin peräti 85,1 prosenttia käytti äänioikeuttaan. Tuon jälkeen meillä on muun muassa äänestysikärajaa alennettu, mutta muita kovinkaan suuria muutoksia ei vaalijärjestelyihin ole tehty. Ennakkoäänestys tosin on nyt helpompaa ja sen aikaa on pidennetty, mutta vastaavasti vaalit ovat muuttuneet yksipäiväisiksi.
Vaalijärjestelmää ollaan Suomessa uusimassa perusteellisemmin kuin koskaan itsenäisyyden aikana. Uudistustarpeesta vallitsee suhteellisen laaja yksimielisyys, vaikka joistakin yksityiskohdista eripuraa onkin.
Suomessa on tarkoitus mennä Ruotsin järjestelmän suuntaan. Puolueen paikkamäärä määräytyisi – ehkä jo vuoden 2015 vaaleissa – nykyistä tarkemmin sen valtakunnallisen ääniosuuden mukaan.
Samalla eduskuntavaaleissa on tarkoitus ottaa käyttöön kolmen prosentin äänikynnys. Nyt eri vaalipiireissään on eri korkuisia äänikynnyksiä. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa kynnys on noussut jo 14,3 prosenttiin, mutta Uudellamaalla se on vain 2,8, prosenttia. Nykysysteemi suosii ennen muuta suuria puolueita.
Puolueelle annettu ääni ei menisi enää hukkaan, jos puolue vain ylittää valtakunnallisen äänikynnyksen. Se edellyttää koko valtakunnan tason aktiivista toimintaa. Viime vaaleissa yli 210 000 ääntä meni hukkaan, kun pienten puolueiden ehdokkaita jäi eri vaalipiireissä valitsematta.
Uudistus takaa suhteellisuuden toteutumisen nykyistä paremmin. Demokratian kannalta on hyvä asia, että entistä useamman ihmisen ääni todella vaikuttaa vaalien lopputulokseen. Äänestäjän kuluttajan suojaa parantaa se, että myös vaaliliitot poistuvat.
uutiskirje 