Kunta-alalta siirryttiin viime vuonna eläkkeelle keskimäärin 59,7-vuotiaana eli noin 0,3 vuotta myöhemmin kuin edellisvuonna. Eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle kuntatyöntekijälle oli 60,6 vuotta, kun se edellisvuonna oli 60,3 vuotta.
Kuntatyöntekijät ovat hyödyntäneet joustavan vanhuuseläkeiän tarjoamaa mahdollisuutta työssä jatkamiseen. Viime vuonna vanhuuseläkkeelle siirtyneistä kuntatyöntekijöistä joka kolmas lykkäsi eläkkeelle siirtymistään. He pidensivät työuraansa keskimäärin 11 kuukautta.
Viime vuonna kuntatyöntekijät siirtyivät vanhuuseläkkeelle keskimäärin 63,5-vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirtyneistä useampi kuin joka kolmas oli 64-vuotias tai sitä vanhempi. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttiin keskimäärin 54 -vuotiaana.
Kunta-alalta eläkkeelle siirtyi viime vuonna 13 576 henkilöä eli kolme prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Eniten vähenivät työttömyyseläkkeet, koska vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneillä ei ole oikeutta työttömyyseläkkeeseen.
Opettajat jaksavat, lastenhoitajat eivät
Suurimmista kunta-alan ammattiryhmistä vanhimpana eläkepäivänsä aloittivat aineenopettajat ja lehtorit, keskimäärin 61,5-vuotiaana. Myös lääkärit, sihteerit ja osastonhoitajat jaksoivat työelämässä keskimäärin 61 ikävuoteen saakka.
Sen sijaan esimerkiksi perus- ja lähihoitajat sekä sairaanhoitajat eläköityivät keskimäärin jo alle 58-vuotiaana. Keskimääräistä nuorempana eläkkeelle siirtyvät myös maatalouslomittajat, lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset sekä henkilökohtaiset avustajat.
Työn luonne ja kuormittavuus sekä työntekijöiden ikä ja koulutustaso vaikuttavat eläkkeelle siirtymiseen.
Kunta-alalla myös alemmat ammatilliset eläkeiät vaikuttavat eläköitymiseen. Esimerkiksi perus- ja lähihoitajilla sekä sairaanhoitajilla on yhä voimassa alle 63-vuoden ammatillisia eläkeikiä, mikä mahdollistaa vanhuuseläkkeelle siirtymisen muita ammattiryhmiä aiemmin.
lehti 