Suomi menettää harmaan talouden vuoksi vuosittain satojen miljoonien edestä verotuloja. Rahat menevät talousrikollisten taskuun, vaikka niillä olisi parempaa käyttöä terveyskeskuksissa, kouluissa ja päiväkodeissa, vanhusten palvelutaloissa ja muissa julkisen rahoituksen turvin toimivissa palveluissa.
Harmaa talous rehottaa erityisesti rakennuksilla ja ravintola-alalla. Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtajan Tarmo Pipatin mukaan näkyy selviä merkkejä, että myös raskas ammattirikollisuus on tunkeutunut alalle.
– Suuret voitonmahdollisuudet ja pienet rangaistukset verrattuna esimerkiksi huumerikollisuuden pyörittämiseen houkuttelevat. Lisäksi kiinnijäämisriski on olematon, koska valvontaa ei käytännössä ole tai se laahaa perässä vuositolkulla.
Arviolta vain viisi sadasta talousrikollisesta jää kiinni.
Harmaa talous liittyy pääosin ulkomailta Suomeen lähetettyyn tai tuotettuun työvoimaan. Se on Pipatin mukaan selvästi lisääntynyt kahden viime vuoden aikana.
Ulkomaisen työn tarjonta on lisääntynyt rajusti, mutta suomalainen verotusjärjestelmä ei ollut, eikä ole vieläkään, valmis ottamaan vastaan ulkomaalaisia työntekijöitä tekemään työtä samoilla ehdoilla kuin suomalaiset.
– Nykysysteemissä veronmaksu on käytännössä vapaaehtoista.
”Verot vapaaehtoisia”
Jotta ulkomainen työntekijä joutuu verotuksen piiriin Suomessa, hänen pitää mennä itse ilmoittautumaan verotoimistoon verotettavaksi.
– Siinä joutuu rehellisyys kovalle koetukselle, etenkin kun et osaa kieltä, etkä tunne suomalaista järjestelmää. Ilmoittautumisen laiminlyöntejä ei valvo kukaan.
– Suomesta on tehty maanpäällinen veroparatiisi ulkomaiselle työvoimalle ja heidän käyttäjilleen.
Suomeen lähetetty työntekijä saa laillisesti työskennellä verovapaasti yleensä kuusi kuukautta Suomen verojärjestelmän ulkopuolella. Kotimaahansa hänen täytyisi maksaa veronsa tänäkin aikana.
Pälkähästä selviää helposti, vaikka verottaja, Rakennusliiton miehet tai tilaajavastuulain valvojat sattuvat pölähtämään työmaalle kyselemään, kuinka pitkään maassa on majailtu.
– Vastaus on, että justiinsa tulin. Passeja ei tarvita, eikä niihin leimoja.
Rehellisillä vaikeaa
Harmaan rakentamisen arvoksi haarukoidaan 1,2 - 1,3 miljardia euroa vuodessa. Työtuloverojen menetykset arvioidaan noin 500 miljoonaksi euroksi.
Lisäksi valtio menettää arvonlisäveroja ja sosiaaliturvamaksuja. Eläkeyhtiöt menettävät eläkemaksuja.
Rehellinen yrittäjä joutuu lähtemään rajusti takamatkasta tarjouskilpailuihin.
– Syntyy yli 50 prosentin hyöty verrattuna rehelliseen yrittäjään.
Harmaan talouden piirissä toimivien työntekijöiden määräksi arvioidaan 15 000 - 30 000.
Keinoja on, kunhan käytetään
Taistelua harmaata taloutta vastaan ei ole ongelman laajuudesta huolimatta suinkaan hävitty, Pipatti luottaa. Löytyy keinoja tarttua ongelmaan, jos niitä vain halutaan käyttää. Jostakin syystä ei ole haluttu, Pipatti kummastelee.
Toimiva perusratkaisu olisi Rakennusteollisuuden mielestä veronumeron ottaminen käyttöön kaikille rakennuksilla työskenteleville.
Suomalaiset ja ulkomaalaiset rakennustyöntekijät hankkisivat pakollisen veronumeron. Ilman sitä ei työmaalle olisi asiaa.
Veronumerojärjestelmää täydentäisi raportointivelvollisuus, jossa verottajalle toimitettaisiin urakkailmoitukset mm. urakkahinnasta, maksetuista palkoista, sivukuluista sekä eläkeyhtiöille maksetuista eläkkeistä.
Valoa kajastaa
Pipatin mukaan veronumeron suhteen valoa kajastaa tunnelin päässä. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) lupasi taannoin Elinkeinoelämän keskusliiton veroseminaarissa, että veronumero tai verotunniste otetaan käyttöön vuonna 2013.
– Se on nyt julkisesti luvattu. Me pidämme omalta osaltamme huolta, ettei asia pääse unohtumaan.
Rakennusteollisuuden harmaan talouden vastaisiin resepteihin kuuluvat myös tilaajavastuulain tiukentaminen ja valvonnan lisääminen.
Huhtikuun alussa astuu voimaan mm. Ruotsissa, Saksassa ja Hollannissa toteutettu käännetty arvonlisävero rakennusteollisuudessa. Sitä RT on pitänyt kalliina ja tehottomana keinona suitsia harmaata taloutta.