KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Vihreä siirtymä on Euroopalle turvallisuuskysymys, sanoo Jussi Saramo – EU:n budjetti ohjaa tulevaisuutta

Jussi Saramon mukaan vihreä siirtymä ja turvallisuuspolitiikka, USA:n presidentti Donald Trumpin kauppasodat ja koko maailmanpoliittinen jännite liittyvät nyt kaikki todella vahvasti yhteen.

Jussi Saramon mukaan vihreä siirtymä ja turvallisuuspolitiikka, USA:n presidentti Donald Trumpin kauppasodat ja koko maailmanpoliittinen jännite liittyvät nyt kaikki todella vahvasti yhteen. Kuva: Euroopan parlamentin vasemmistoryhmä

Europarlamentaarikko Jussi Saramon (vas) mukaan EU:n tuleva monivuotinen rahoituskehys määrittää, kuinka vakavasti unioni suhtautuu ilmastokriisiin, digaaliseen riippuvuuteen ja omaan, uskottavaan puolustuskykyynsä.

Toivo Haimi
15.5.2025 8.00

Viime viikon Euroopan parlamentin täysistunnossa mielenkiintoisin asia oli EU:n monivuotisen rahoituskehyksen eli MFF:n käsittely, kertoo vasemmistoliiton europarlamentaarikko Jussi Saramo KU:lle.

– Se on hieman niin kuin kehysmenettely Suomessa. MFF:ssä päätetään Euroopan unionin rahoituksen perustason seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi, eli kyse on merkittävästä budjettiratkaisusta, Saramo sanoo.

Hän nimeää rahoituskehyksestä kolme suurta kokonaisuutta: vihreän siirtymän, digitalisaation ja puolustusinvestoinnit.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Vihreässä siirtymässä tärkeintä on tietysti se, että ehkäistään ja estetään ilmastokriisiä ja luontokatoa. Entistä enemmän kuitenkin puhutaan nyt siitä, että Eurooppa pääsisi fossiiliriippuvuudesta eroon, Jussi Saramo kertoo.

Fossiiliriippuvuuden lopettaminen on myös turvallisuusteko

Eurooppa ei ole merkittävä fossiilisten polttoaineiden tuottaja. Käytännössä siis kaikki eurooppalaisten maiden käyttämät fossiiliset polttoaineet, kuten öljy ja maakaasu, joudutaan tuomaan Euroopan ulkopuolelta: Yhdysvalloista, Venäjältä tai Lähi-idästä. Tämä taas asettaa Euroopan geopoliittisesti haavoittuvaan asemaan.

– Vaikka Venäjän öljy- ja kaasutuonti suljettiin Venäjän aloitettua suurhyökkäyksensä Ukrainassa 2022, niin kyllähän me sitten saatiin Eurooppaan pirun kallista kaasua Yhdysvalloista ja öljyä Lähi-idästä. Onko se kuitenkaan pitkällä aikavälillä hyvä olla riippuvainen myöskään lähi-idästä tai Yhdysvaltojen – tai Venezuelan öljystä? Ei, ei varmastikaan ole, Saramo sanoo.

– Toisin sanoen: fossiiliriippuvuuden lopettaminen on meille paitsi ympäristösyistä ensisijaista, myös taloudellisesti tärkeä sekä turvallisuuden ja Euroopan itsenäisyyden kannalta todella iso juttu.

Jussi Saramon mukaan vihreä siirtymä ja turvallisuuspolitiikka, USA:n presidentti Donald Trumpin kauppasodat ja koko maailmanpoliittinen jännite liittyvät nyt kaikki todella vahvasti yhteen.

– Eli kun jotkut oikeistossa puhuvat nyt, että pitää lopettaa tämä haihattelu vihreästä siirtymästä ja laittaa kaikki rahat aseisiin, niin se on kyllä puppua, hän kuittaa.

– Luulen, että parlamentin enemmistö kuitenkin tunnistaa ja tunnustaa sen tarpeen, että meidän pitää tehdä tämä vihreä siirtymä.

"Kun jotkut oikeistossa puhuvat nyt, että pitää lopettaa tämä haihattelu vihreästä siirtymästä ja laittaa kaikki rahat aseisiin, niin se on kyllä puppua", Saramo sanoo. Kuva: Euroopan parlamentin vasemmistoryhmä

Digitaalisesti riippuvainen Eurooppa

Vihreän siirtymän lisäksi EU:n on tehtävä Jussi Saramon mukaan toinen, digitaalinen siirtymä. Se on erillinen asia, mutta liittyy vihreään siirtymään siinäkin mielessä, että molempien toteuttaminen lisää Euroopan itsenäisyyttä.

– Mehän olemme tällä hetkellä täysin riippuvaisia yhdysvaltalaisista digiyhtiöistä. Esimerkiksi kaikki suurimpien yritysten ja viranomaisten käyttämät digipalvelut ovat amerikkalaisten suuryhtiöiden, kuten Googlen, Amazonin ja Microsoftin omistamia.

Yksi asia, johon EU voi vaikuttaa, on tehdä lakeja, jotka edellyttävät, että kaikki eurooppalaisten ihmisten ja yritysten tieto pitää olla EU:n rajojen sisällä.

– On kyse sitten kiinalaisista tai yhdysvaltalaisista palvelimista, mutta kuitenkin se lisäisi Euroopan digitaalista turvallisuutta. Ja vielä päälle se, että jos pystyisimme vielä itse valvomaan, että sitä tietoa ei siirretä pois Euroopasta, niin aina parempi.

Pitkällä aikavälillä Euroopan pitää kuitenkin Saramon mukaan pyrkiä digitaaliseen itsenäisyyteen, eli kehittää omia, eurooppalaisia vaihtoehtoja yhdysvaltalaisille ja kiinalaisille järjestelmille.

– Tilanne on aika nurinkurinen, koska Euroopassa on tällä hetkellä parasta tietoa ja tutkimusta digitaalisista palveluista. Ketkä tästä tiedosta ja tutkimuksesta hyötyvät? Samat amerikkalaiset suuryhtiöt, joilla on tällä hetkellä jo määräävä markkina-asema Euroopassa.

Tämä on aiheuttanut tilanteen, jossa kasvavat eurooppalaiset teknologiayhtiöt myydään yhdysvaltalaisille tai kiinalaisille, kun ne ovat kasvaneet tarpeeksi.

– Tässä meidän pitäisi skarpata, ja nyt mietitäänkin niitä keinoja, että miten me saataisiin ne eurooppalaiset osaajat ja yritykset tulemaan tänne ja pysymään täällä Euroopassa.

Mehän olemme tällä hetkellä täysin riippuvaisia yhdysvaltalaisista digiyhtiöistä.

Puolustusta on tuettava, mutta aseistariisunta on tavoite

Kolmas suuri kokonaisuus ovat EU:n satsaukset puolustukseen ja puolustusteollisuuteen.

– Haluan tässä vaiheessa sanoa, että kannatan täydestä sydämestäni aseistariisuntaa. Sen pitäisi olla EU:n ensisijaisena tavoitteena, mutta sitä ei voi tehdä yksipuolisesti. 1980-luvulta lähtien Gorbatšovin ajoista sekä 1990-luvulla EU-maat ja Venäjä harjoittivat aseistariisuntaa, ja se oli hyvää kehitystä, Saramo sanoo.

1990-luvun lopulta alkaen Venäjä kuitenkin aloitti uudelleenvarustelun, mutta EU:ssa ei vastattu siihen.

– EU- ja Nato-maat olivat siirtäneet puolustuspolitiikkansa painopistettä pois Euroopan puolustamisesta kohti kriisinhallintaa ja USA:n maailmalla käymien sotien tukemista. Monissa EU-maissa on pieni palkka-armeija, joka ei sovellu Euroopan puolustamiseen esimerkiksi Venäjää vastaan, vaan nimenomaan näiden amerikkalaisten öljysotien käymiseen, Jussi Saramo sanoo ja viittaa esimerkiksi USA:n sotaretkeen Irakissa.

– EU- ja Nato-maat ostivat runsaasti aseita ja muuta kalustoa Yhdysvalloista. Se ei kuitenkaan ollut Venäjältä puolustautumiseen suunnattua varustelua, vaan nimenomaan USA:n Lähi-idän sotien tukemista tarkoitetun kaluston ostamista. Eli siinä mielessä kaikki puhe siitä, että Nato olisi tullut lähelle Venäjän rajaa ja varustautunut sotaan Venäjää vastaan on puppua ja kaikki tietävät sen, Saramo painottaa.

Venäjän aloitettua täysimittaisen hyökkäyssotansa Ukrainassa kevättalvella 2022 moni Euroopan maa vasta todella havahtui siihen, että Euroopan yhteinen puolustus oli vain muutaman maan ja loppukädessä USA:n tuen varassa.

– Suomi, Baltian maat ja Puola ovat satsanneet roimasti omaan puolustukseensa ja Ukrainan tukemiseen. Samalla EU:ssa on kuitenkin maita, kuten Irlanti, Belgia, Espanja tai Italia, jotka käyttävät puolustukseen suhteellisesti huomattavasti vähemmän.

Jussi Saramon mielestä ei ole järkevää painostaa Länsi-Euroopan maita nostamaan omaa puolustusbudjettejaan. Hänen mukaansa mieluummin pitäisi vaikuttaa siihen, että rajamaat, kuten Suomi, Baltian maat ja Puola saisivat EU:lta riittävää tukea oman puolustuskykynsä ylläpitoon.

– Ei se lisää Euroopan turvallisuutta pätkääkään, jos Irlannissa, Belgiassa tai Italiassa nostetaan puolustusmenot paperilla kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Sen sijaan se lisää Euroopan turvallisuutta merkittävästi, jos niinsanotuissa eturintamavaltioissa on uskottava puolustus.

Puolustuspolitiikan päätavoitteena on kuitenkin oltava Jussi Saramon mukaan Venäjän pakottaminen takaisin aseistariisunnan tielle.

– Tällä hetkellä EU ei voi oikeastaan muuta tehdä kun varmistaa oma turvallisuutensa ja itsenäisyytensä. Tämä pätee paitsi puolustusteollisuuteen, myös energiapolitiikkaan ja digitalisaatioon.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Donald Trump piti puheen Maailman talousfoorumissa keskiviikkona.

Entä jos Trump onkin vain hullu?

– Oma määritelmäni degrowthille on oikeudenmukainen ja yhdenvertainen materiaalisen kulutuksen ja energian kulutuksen hallittu laskeminen, Riina Bhatia sanoo.

Maaseudun tyhjentäminen luo pohjaa äärioikeistolle, ajattelee kohtuutaloustutkija Riina Bhatia

Syyriassa odotetaan rauhan aikaa.

Yksi hirmuhallinto kaatui – Nyt pitää taata, että EU:n tuki Syyriaan kohdistuu oikein

Palkkamaltti sei tarkoita talouden nousua.

Ekonomisti lyttää palkkamaltin: ”Kasvattaa lähinnä yritysten katteita”

Uusimmat

Donald Trump piti puheen Maailman talousfoorumissa keskiviikkona.

Entä jos Trump onkin vain hullu?

– Oma määritelmäni degrowthille on oikeudenmukainen ja yhdenvertainen materiaalisen kulutuksen ja energian kulutuksen hallittu laskeminen, Riina Bhatia sanoo.

Maaseudun tyhjentäminen luo pohjaa äärioikeistolle, ajattelee kohtuutaloustutkija Riina Bhatia

Suuri osa Pakistanin lääkkeistä ja niiden raaka-aineista tulee Intiasta.

Pakistanin lääkevalvontaa kiristetään – Intian yskänlääkekatastrofin jäljet pelottavat

Syyriassa odotetaan rauhan aikaa.

Yksi hirmuhallinto kaatui – Nyt pitää taata, että EU:n tuki Syyriaan kohdistuu oikein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Leikkaukset johtivat työttömyyskriisiin – ”Kaikilla mittareilla tarkasteltuna työttömyys on kasvanut”

 
02

Pienelle lapselle tärkeintä on vanhemman läheisyyden tuoma turva – ja tätä meidän on vaikea niellä

 
03

Ekonomistin tuomio tuli: Suomessa on saatu aikaan erillistaantuma ja erillistyöttömyyskriisi – ”Pommi laukesi käsiin ja siitä monet kärsivät”

 
04

Nyt Orpon hallitus lisää pätkätöitä: Karhunpalvelus etenkin naisille

 
05

Nyt kysytään EU-komission kantaa: 80 sutta tapettiin muutamassa viikossa Suomessa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Ekonomisti lyttää palkkamaltin: ”Kasvattaa lähinnä yritysten katteita”

20.01.2026

Näin Kiina selvisi Trumpin tullisodasta

20.01.2026

Leikkaukset johtivat työttömyyskriisiin – ”Kaikilla mittareilla tarkasteltuna työttömyys on kasvanut”

19.01.2026

Pekka Vänni nousee divarista mestaruussarjaan toisella dekkarillaan Garrotte

18.01.2026

Mikke on tähänkin asti loistotyötä tehneen Kale Puontin vieläkin parempi romaani rikoksista

17.01.2026

Pojilta vaaditaan vähemmän: ”Tämä on haitaksi pojille”

16.01.2026

Nyt kysytään EU-komission kantaa: 80 sutta tapettiin muutamassa viikossa Suomessa

16.01.2026

Koskela piikittelee hallituksen esitystä määräaikaisten irtisanomisesta: ”Vaikutus vähäinen, koska kohdistuisi lähinnä naisiin”

16.01.2026

SOSTE selvitti: Yli puoli miljoonaa euroa sote- ja päivähoitomaksuja ulosottoon

16.01.2026

Ekonomistin tuomio tuli: Suomessa on saatu aikaan erillistaantuma ja erillistyöttömyyskriisi – ”Pommi laukesi käsiin ja siitä monet kärsivät”

16.01.2026

Pienelle lapselle tärkeintä on vanhemman läheisyyden tuoma turva – ja tätä meidän on vaikea niellä

15.01.2026

Nyt Orpon hallitus lisää pätkätöitä: Karhunpalvelus etenkin naisille

15.01.2026

Tutkijat: Ilmastotavoitteita ei saavuteta nykyisillä hakkuumäärillä – mutta reilun vuosikymmenen takaisilla kyllä

15.01.2026

Eurooppalainen kansalaisaloite Israelin kauppaa vastaan: ”Voimassa erityisen suopea kauppasopimus”

14.01.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset