KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Lappeenranta, kalakukkojen kaupunki

Pirjo Hämäläinen
13.10.2011 10.27
Fediverse-instanssi:

Tuhersin lapsena niin innokkaasti kynällä, että äiti alkoi suunnitella minulle kartanpiirtäjän uraa. En tiedä, mistä hän tällaisen ammatin keksi, mutta omia haaveitani se ei vastannut. Minä aioin somistajaksi.

Aivan väärillä jäljillä äiti ei ollut, sillä myöhemmin kartat ovat minua kovasti viehättäneet. On kiehtovaa tutkia teitä, ratoja, rajoja ja etenkin paikannimiä.

Karttoihin ei kannata kuitenkaan sokeasti luottaa. Maanmittauslaitoksen nettisivuilta saa esiin koko maan peruskartan ja sen tutuimmat ruudut paljastavat heti, miten paikannimissä on toivomisen varaa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Karjalaisen ja savolaisen suuvärkki pelaa yhtä kiivaaseen tahtiin, mutta siinä missä karjalainen metelöi muista piittaamatta ja omille sanoilleen kiljuvasti nauraen, savolainen on varautuneempi.

Mainitsen vain pari esimerkkiä. Suur-Lappeenrannan Väkevänjärvellä on Hitonpesä, jossa asuu hirmuinen ja armoton Hitto. Kartalla luola on sievistelty Pirunpesäksi. Kotitilani maille laskeutuva harju on kartalla Rajamäki, mutta oikeassa kolmiulotteisessa elämässä se on yksinomaan Keisanmäki.

Tämä on vähän sama asia kuin esikoulu, jossa Aleksandra-tyttärestäni tehtiin Anna. Jos olisin ymmärtänyt, että lasten on esikouluun mennessä osattava kirjoittaa nimensä, olisimme sitä toki harjoitelleet. Kun viisivuotias ei sitten mutkikkaista konsonanteista selvinnyt, nimi otettiin häneltä pois.

Iltapäivähoitaja oli vaikeassa välikädessä: uskoako vanhempia vai uskoako esikoulua. Hän katsoi esikoulun suuremmaksi auktoriteetiksi ja kutsui niin ikään tytärtäni Annaksi.

Kaikki kirjoitustaidottomat esikoululaiset eivät ehkä olleet Annoja, mutta Kouvolan eläinlääkärin leskellä kaikki palvelijat olivat Liisoja. Impi-mummoni lähti leskirouvan parketteja puunaamaan ja hänestäkin tuli lasten ja lastenlasten järkytykseksi Liisa.

Fanny Churberg maalasi 1870-luvulla useita teoksia, joita sanotaan Ateneumissa Etelä-Savon maisemiksi. Varsinaisena aiheena niissä on rapakivikallio, joten Savosta ne eivät voi olla, sillä rapakiveä esiintyy vain kaakkoisessa Suomessa. Päiväysten mukaan maalausten miljöö onkin Valkealasta, nykyisestä Kouvolasta.

Savolaiset ovat niin ketterä kansanryhmä, että jo kaskikaudella he haalivat asuinalueekseen puolet Suomea, kappaleen komeinta Ruotsia ja osan Inkeriä. Savon maakunta on ollut yhtä lailla liikkeessä: se on vyörynyt kohti etelää, yli ensimmäisen Salpausselän, Karjalan radan ja kuutostien – kolmenkymmenen kilometrin päähän Suomenlahdesta.

Vyöryä vauhditti Zachris Topeliuksen vuonna 1845 julkaisema matkakertomus Finland framstäldt i teckningar, Vanha kaunis Suomi. Kun isänmaan ihmeet tunnettiin vielä heikosti, Topeliuksen maakuntamatkat ja niiden kuvat tekivät sivistyneistöön järisyttävän vaikutuksen.

Teoksen valinnat ovat joskus erikoisia. Mehtälampi Mikkelin nurkilla sai ikioman luvun, mutta kaupungin toisella puolella aaltoileva Saimaa ohitettiin vähin äänin. Saimaan eteläisillä rannoilla Topelius oli totaalisen hukassa. Missähän maakunnassa täällä oikein oltiin?

Seurauksia murehtimatta Topelius tuuppasi koko Etelä-Karjalan Savoon. Luumäki, Lappvesi, Lemi, Taipalsaari, Savitaipale ja Suomenniemi ovat hänen matkakertomuksessaan savolaisia pitäjiä ja Lappeenranta savolainen kaupunki, jota romanitkin kammoavat ja kutsuvat nimellä Strannaki-pfu.

Eikä siinä kyllin. Topelius savolaisti myös Jääsken kihlakunnan läntisen laidan, vaikka se oli kaikkein vanhakantaisinta Karjalaa. Koko karjalaisuuden alkukotia etsittiin pian Vuoksen maisemista ja Albert Edelfelt ja Severin Falkman maalasivat Ruokolahden eukkoja ja Joutsenon akkoja, jotka käyttivät muinaiskarjalaiseen malliin pitkiä valkoisia huntuja.

Nuoren Topeliuksen haksahduksille voisi nyt monen ihmisiän kuluttua nauraa, mutta valitettavasti ne ovat jääneet elämään ja vääristämään tutkimusta.

Toivo Vuorelan Suomen aineellisen kansankulttuurin atlaksessa (1976) ja Matti Sarmelan henkisen kansankulttuurin atlaksessa (1994), kahdessa mahtavassa karttakirjassa, Savon historiallinen maakunta on juuri sillä kohdalla, johon Topelius sen asetti. Savon kaakkoisella kulmalla pauhaa Imatrankoski ja etelärajan tuntumassa pärskyy Suomenlahti.

Molempien atlaksien pitäjäjako on vuodelta 1910 ja Sarmelalla on vielä kulttuurialueiden kartta vuodelta 1900, joten kyseessä on yhteisöllisen muistin hyvin tavoittama aika, jolloin isovanhempani olivat lapsia, modernismi tulollaan ja maan ensimmäinen autokolari ajettu Lemillä.

Etelä-Karjala kuului satoja vuosia Viipurin lääniin, jonka rajat noudattelivat Karjalan historiallisen maakunnan rajoja. Savo ulottui Saimaan keskivaiheille ja sen etelä- ja itäpuolella oli Karjala. Tämä ilmiselvä totuus ei atlasprofessoreille kelvannut.

Jos Savoa on pakko johonkin päin venyttää, luontevin suunta olisi Pohjois-Karjala, jossa ei puhuta suinkaan karjalanmurretta. Myös Keski-Suomessa savolaisuus elää vahvana.

”Kivekkäät myövät muikkusa niin tarkkaan, ettei itellee jeä muuta kun suolaves”, sanotaan Karstulassa Etelä-Pohjanmaan kupeessa. Savoksi käännettynä virke kuuluu: ”Kivekkäät myyvät muikkunsa niin tarkkaan, ettee itelle jiä muuta kun suolavesj.”

Mistä tällainen murretuntemus? Repliikki on Sofia Kotilaisen nimenantoa pohtivasta väitöskirjasta ja käännös Savon Sanomien Muljaatin-palvelusta.

Karjalaisen ja savolaisen suuvärkki pelaa yhtä kiivaaseen tahtiin, mutta siinä missä karjalainen metelöi muista piittaamatta ja omille sanoilleen kiljuvasti nauraen, savolainen on varautuneempi.

Savolainen ottaa puhekumppanin huomioon, mutta ääneen hän ei tätä päästä, vaan vastaa kysymyksiinsä itse. Jos puhekumppani yrittää kysyä jotakin, savolainen ehättää edelle, on arvaavinaan asian ja upottaa keskustelun syvälle väärinkäsitysten suohon.

Kauheinta on karjalainen kailotus. Puujalkavitsissä opas huutaa Niagaran putouksille matkustaneille karjalaisnaisille: Jos arvon rouvat ovat hetken hiljaa, kuulemme veden kohinan!

Karjalainen jauhaa aiheet moneen kertaan, kääntelee niitä ympäri ja aloittaa taas alusta. Karjalainen suoltaa piinallisen tarkkoja yksityiskohtia, mutta savolainen venkoilee ja hämärtää tahallaan faktoja. Periaatteissakin on mukana venkuuvara.

Vehnästely voi olla strategiaa. Kun ulkopuoliset eivät ole saaneet savolaisten aikeista mitään tolkkua, nämä ovat esteittä levittäytyneet ja täyttäneet maanpiirin.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Keskustan Anteilta Kurviselta ja Kaikkoselta on puhti pois.

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

SDP on valmistellut yli miljardin sote-säästöjä kansanedustaja Aki Lindénin johdolla.

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

Kokoomuksen eläkekantaan ei saatu selvyyttä SAK:n vaalipaneelissa perjantaina.

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

Pia Lohikoski.

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 
05

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

20.11.2026

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset