KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Siihen aikaan kun urheilua ja sivistystä vertailtiin

Juha Drufva
21.12.2011 8.59
ILMOITUS
ILMOITUS

Väinö Vankkoja

Väinö Valdemar Vankkoja (ennen vuotta 1907 Björkqvist), syntyi 11.11. 1880 Tampereella.

Sanomalehtimies, poliitikko ja kansanedustaja loi Suomen sosialidemokraattisen nuorisoliiton (SSN) järjestökoneiston ja toimi sen pää-äänenkannattajien päätoimittajana. Yrjö Sirola nimitti Vankkojaa ”penikkasosialistiksi”

Työläisnuorisoon kirjoittamiensa ns. majesteettijuttujen vuoksi joutui vankilaan vuosina 1914–1915.

Mitä on yksinvalta? -juttu (1912) tuotti Turun hovioikeudessa vuoden tuomion. Se alennettiin kahdeksaan kuukauteen Romanov-suvun 300-vuotisjuhlien vuoksi.

Venäläinen toveri -juttu (1914) toi sakkotuomion, joka muunnettiin kolmeksi kuukaudeksi vankeutta.

Valittiin Syksyllä 1918 Tampereen kaupunginvaltuustoon ja joulukuussa 1918 eduskuntaan teloitetun Juho Lehmuksen tilalle.

Kuoli vankilassa saamaansa keuhkotautiin Tampereella 10. elokuuta 1919.

Jäähyväiset sivistykselle 11

Työläisnuoriso-lehden päätoimittaja Väinö Vankkoja kirjoitti 1909 Työmiehessä ärhäkän jutun urheiluharrastuksen leviämisestä työläisten keskuuteen.

Niin kauan, kun soutu- tai pyöräurheilu oli laiskojen herrasmiesten ajanvietettä, se kävi laatuun. Vankkojan mielestä työläisten ei kuitenkaan kannattanut lotkauttaa korvaansa joidenkin yltiöpäiden puheisiin siitä, että urheilu on ruumiillisenkin työn tekijälle terveellistä ja voimistavaa. Saivathan työmiehet työssään liikuntaa aivan tarpeeksi, jopa useimmiten liikaakin.

Koska urheilu tarkoitti vain muutamien lihasten käyttämistä ja harjoittamista, eivät kilpaurheilijat olleet sen terveempiä kuin työmiehetkään. Kuuluisimmatkin urheilijat väsähtivät alle kolmekymppisinä ylirasituksesta. Tavallisen urheilemattoman työmiehen paras ikä sen sijaan oli 30-40 ikävuoden välillä.

Vankkoja katsoi, että urheiluhulluuden riivaama ei milloinkaan ollut kunnollinen ammattiyhdistysmies tai sosiaalidemokraatti kuin korkeintaan nimellisesti:

”On sääntönä, että työväenliike menettää jokaisen jäsenensä, joka ryhtyy urheiluseuraan, sillä urheileminen vie miehen ajan niin tarkkaan, että muille harrastuksille ei jää tilaa. Lihasten paisuessa kuihtuu sielu harjoitusten puutteessa.”

Turussa ilmestyneen Arbetet-lehden palstoilla Axel Danielsson antoi Vankkojalle selustatukea 1910. Hänen mukaansa urheilun perusteellisin perussyy oli joutilaisuudessa. Siinä, että tukkukauppias hankkii polkupyörän ja ryhtyy urheilemaan, ei Danielssonin mielestä ole laisinkaan ihmeteltävää. Hänen täytyy tehdä jotain ehkäistäkseen rasvakerrostumisen ja päästäkseen vatsakatarrista:

”Olisi se anatoomisesti katsottuna paljon tarkoituksenmukaisempaa, jos hän sen sijaan auttaisi renkiään puiden hakkuussa tai erottaisi palvelijansa ja kiillottaisi itse kenkänsä tai ottaisi jonkun ammattitaidottoman toimen. Mutta kun työ heidän luokassaan häpäisee ihmisen kuin vanhassa Roomassa, täytyy voimailu ottaa avuksi. Urheilua harjoittavat vain ne yhteiskuntaluokat, jotka eivät tee työtä.”

Suojeluskunnille sotaharjoituspeliksi kehittelemän pesäpallon ”isä” Lauri Pihkala vastasi Vankkojan kirjoitukseen muistuttamalla, että työväenliikkeen vaikuttajat Edvard Valpas, Yrjö Sirola, Kullervo Manner ja Yrjö Mäkelin olivat innokkaita urheilumiehiä.

Pihkala kysyi, ovatko he sosialisteja vain nimeksi verrattuna urheilemattomiin tovereihinsa.

Pihkalan mukaan nykyajan urheilua ei voi tuomita sen johdosta, että muinaiskreikkalainen ja roomalainen urheilu rappeutui ammattilaisuudeksi, jota veltostuneet yläluokat katselivat nautinnokseen.

Pihkala korosti selvän rajan vetämistä ammatti- ja amatööriurheilun välille, ja siten tehdä harrastusurheilu vähävaraisillekin mahdolliseksi.

Turun läänin pohjoisen vaalipiirin 24.–25. 1913 pidetty sosiaalidemokraattinen piirikokous myönsi ruumiillisen kasvatuksen työväestölle tarpeelliseksi ja kehotti työväenyhdistyksiä perustamaan voimisteluseuroja.

Lähde: Teuvo Kolehmainen: Työläisurheilu Suomessa 1. –  -Tie Koiton talolle, Työväen Urheiluliitto & Otava 1972

Väinö Vankkoja

Väinö Valdemar Vankkoja (ennen vuotta 1907 Björkqvist), syntyi 11.11. 1880 Tampereella.

Sanomalehtimies, poliitikko ja kansanedustaja loi Suomen sosialidemokraattisen nuorisoliiton (SSN) järjestökoneiston ja toimi sen pää-äänenkannattajien päätoimittajana. Yrjö Sirola nimitti Vankkojaa ”penikkasosialistiksi”

Työläisnuorisoon kirjoittamiensa ns. majesteettijuttujen vuoksi joutui vankilaan vuosina 1914–1915.

Mitä on yksinvalta? -juttu (1912) tuotti Turun hovioikeudessa vuoden tuomion. Se alennettiin kahdeksaan kuukauteen Romanov-suvun 300-vuotisjuhlien vuoksi.

Venäläinen toveri -juttu (1914) toi sakkotuomion, joka muunnettiin kolmeksi kuukaudeksi vankeutta.

Valittiin Syksyllä 1918 Tampereen kaupunginvaltuustoon ja joulukuussa 1918 eduskuntaan teloitetun Juho Lehmuksen tilalle.

Kuoli vankilassa saamaansa keuhkotautiin Tampereella 10. elokuuta 1919.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliitto juhli vaalivoittoa kunta- ja aluevaaleissa huhtikuussa 2025.

Kommentti: Gallupeissa menee mukavasti, mutta todellinen vaalityö tehdään kentällä

Kukaan ei elä tyhjiössä ilman ympäristön vaikutuksia. Yhteiskunnan arvot, normit ja valta­rakenteet vaikuttavat siihen, miten ihmiset näkevät itsensä, paikkansa ja tulevaisuutensa, kirjoittaa Ujuni Ahmed.

Ujuni Ahmedin essee: Oikeusvaltio mitataan siinä, miten hyvin se puolustaa haavoittuvimmassa asemassa olevia lapsia

Noora Kotilainen

Utopioiden eteen on ennenkin taisteltu yhdessä

Pitkällä tähtäyksellä tärkeintä on rakentaa jotakin omaa, kirjoittaa Veikka Lahtinen.

Entä jos puhuisimme asioista, joita haluamme?

Uusimmat

Jessi Jokelainen.

Taas listataan Orpon hallituksen leikkauksia: ”Heikennykset ossuu ku moukari maaseuvun ihimisiin, vielä kovempaa kuin kaupungeissa”

JHL muistuttaa pelastuslaitosten merkityksestä.

JHL huolissaan Etelä- Karjalan turvallisuudesta: Pelastuslaitos lomauttaa kaikki työntekijät

Suomalaiset nuoret kokevat paineita maailman tilanteesta ja mahdollisuuksista päästä töihin.

Hälyttäviä tuloksia nuorisobarometristä: Nuorten usko tulevaisuuteen on romahtanut parissa vuodessa

Helsinki päätti vanhusten hoivasta kuudeksi vuodeksi.

Helsinki päätti vanhusten hoivan miljardihankinnasta

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa vapputervehdys

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Verotulot sakkaavat: Hallitus säästää Suomen syöksykierteeseen

 
02

Nyt kyytiä saa Jukka Kopra: ”Edes kokoomuksen keskeiset päättäjät eivät tiedä, mistä puhutaan”

 
03

”Jumala, presidentti ja Li Andersson” – Heitä nollan poissaolon mies kunnioittaa

 
04

Tieto-Finlandialla palkittu Paavo Teittinen: ”En halua elää sellaisessa yhteiskunnassa, jossa tällaista voi tehdä täysin rankaisematta”

 
05

Jos ydinaseettomuus puretaan: ”Suomesta tulee mahdollinen ensi-iskujen kohde”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Voisivatko suot suojata Suomea – ajatuksen taustalla Raatteen tien tapahtumat

11.03.2026

Milei puhdisti kortiston, mutta vakitöiden sijaan tarjolla on vain pätkää ja itsensä työllistämistä

10.03.2026

”Poikani ei ole rikollinen” – El Salvadorin joukkotuomiot koettelevat oikeusturvaa

10.03.2026

Laaja asiantuntijakaarti: Suomella ei ole strategiaa luontokadon varalle, ja se uhkaa jo huoltovarmuutta

10.03.2026

Merien suojelu toimii vain kalastajayhteisöjen tuella

10.03.2026

Raaka sodankäynnin muoto iskee naisiin ja lapsiin: Gazan terveydenhuolto on lamautettu

10.03.2026

Noloa EU-politiikkaa Orpolta: Vaatii vesittämään ympäristösääntelyä

09.03.2026

Isot kaupungit ovat omia ekosysteemejään, sanoo tutkija Veikko Eranti

09.03.2026

Tommi Laihon rikostrilogian päättävä Kuolevaiset on pakahduttavan sydämellinen kuvaus kuolemasta ja elämästä

08.03.2026

Väkevä saamelaisooppera Ovllá kurottaa sovintoon ja anteeksiantoon

08.03.2026

Synkästä metsästä kasvaa täydellistä jännitysviihdettä, kun Anders de la Motten Kadonneet sielut -sarja etenee kolmanteen osaan Ruostemetsä

07.03.2026

”Jumala, presidentti ja Li Andersson” – Heitä nollan poissaolon mies kunnioittaa

07.03.2026

Anton Tšehov oli valmiiden ajatusten kriitikko

07.03.2026

Denise Rudbergin feministisen Queen-sarjan toinen osa pääsee korruption ja väärinkäytösten ytimeen vasta lopussa

06.03.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset