Sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerityöryhmältä aika loppui ilmeisesti kesken, kun se linjasi viime viikolla palvelujärjestelmän uudistamista. Hallituksen keskiviikoksi lupaama selonteko kuntauudistuksesta painoi päälle.
Kiireeseen nähden ehdotusta voi kuitenkin pitää ihan kohtuullisena, vaikka monien asioiden selvittely ja yhteensovittaminen jäivät puolitiehen. Rakenneuudistuksen tarpeesta lienee laaja yksimielisyys. Hämmennystä aiheuttaa taas muun muassa se, että asiantuntijoiden arviot poikkeavat toisistaan.
Keskustaoppositio ehti tuoreeltaan eduskunnan kyselytunnilla tyrmätä hankkeen suoralta kädeltä. Ehkä uunituoreeseen raporttiin ei oltu tutustuttu riittävästi. Nyt keskustasta on alkanut kuulua myös toisenlaista viestiä. Muun muassa Aamulehden (3.6.) haastattelema entinen keskustalainen kuntaministeri Tapani Tölli näkee uudistuksessa paljon hyvääkin, vaikka hän arvostelee – syystäkin – ehdotuksia keskentekoisuudesta.
Olennaista tässäkin uudistuksessa on sen vaikutus kuntalaisten palveluihin. Jo byrokratian purkaminen säästää resursseja, joita voidaan sitten siirtää sinne, missä tarve on suurin. Jos uudistuksen avulla todellakin parannetaan terveyskeskusten toimintaedellytyksiä ja tehostetaan erityissairaanhoitoa, niin on otettu iso askel eteenpäin.
Palvelutaso paranee jo sillä, jos terveyskeskuksista tulee nykyistä vetovoimaisempia työpaikkoja. Motivoitunut ja osaava henkilöstö on toimivan perusterveydenhuollon perusta.
Jos uudistus onnistuu, niin se vahvistaa nimenomaan nyt kangertelevaa perusterveydenhuoltoa. Kuntien vastuun kasvaessa tarvitaan vahvoja ja elinvoimaisia peruskuntia.
uutiskirje 
