KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Valkea läiskä kartalla

Pirjo Hämäläinen
10.7.2012 18.00
Fediverse-instanssi:

”Paavon hakemukset, sanoi Anhava, olivat keränneet vastustusta siksi että hän työsuunnitelmassaan kertoi käsittelevänsä Venäjää – Katariina Suurta, kreivi Gagarinia! Tontut! Ja tonttu se Paavo!”

Näin kirjoitti Marja-Liisa Vartio päiväkirjaansa akatemian apurahoista, joita Paavo Haavikko ja Tuomas Anhava syksyllä 1954 suotta kärkkyivät. Vartion käsitys oli, että aviomiehen olisi pitänyt Venäjästä ehdottomasti vaieta.

Filosofian tohtori, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Helena Ruuska on tallentanut kohtauksen Vartiosta laatimaansa elämäkertaan Kuin linnun kirkaisu (WSOY 2012), mutta tekijälle itselleenkin Venäjä on vierasta ja upottavaa maastoa.

Jos ihminen elämässään jotakin kaipaa, niin käsitystä Kanadan maataloudesta.

Kun Vartio astuu keväällä 1958 Moskovan junaan ja ylittää rajan Vaalimaalla, pysyn vielä nahoissani, mutta kun Ruuska mainitsee kahteen kertaan, miten matkaseurueen jäsen, inkeriläinen Juhani Konkka, on kotoisin Viipurin maalaiskunnasta, saumani alkavat ratkeilla.

Kirjailijamatkan viimeinen etappi on Leningrad. Sinne päästyään Konkka livahtaa etsimään kotitaloaan Konkkalaa, joka sijaitsee Ruuskan mukaan Toksovassa entisessä Viipurin maalaiskunnassa. Konkka ajaa taksilla Käkisalmen asfalttitietä kohti Toksovaa, mutta Inkerin suomalaiskylien tilalla on vain kolhooseja ja sovhooseja.

Helsingin maalaiskunta sijaitsi Helsingin kyljessä ja Porvoon maalaiskunta Porvoon kyljessä, joten ilman maantieteen loppututkintoakin voisi arvata, että Viipurin maalaiskunnan täytyi olla melko lähellä Viipuria. Miksi ihmeessä se olisi ollut Pohjois-Inkerissä Leningradin porteilla?

Ruuskalle on nähtävästi käynyt niin, että hän on kuukkeloinut ”Konkkalaa” ja joutunut Viipurin maalaiskuntaa esitteleville nettisivuille. Talin ja Ihantalan naapurissa sijainnut Konkkala on kuitenkin aivan eri paikka kuin Pohjois-Inkerin Konkkala, mistä nuori Juhani Konkka lähti vuonna 1915 Rajajoen toiselle puolelle, Suomen suuriruhtinaskuntaan.

Vartioltakin lipsahtaa. Porvoon valtiopäivien aikaan Suomessa seikkaillut kenraaliadjutantti Pavel Gagarin, jota käsittelevää novellia Haavikko kirjoitti yli neljäkymmentä vuotta, ei ollut mikään nappiaatelinen. ”Gagarin on ruhtinas ja runoilija minun veroiseni”, Haavikko kehaisi kaimaansa ja historiallista kaksostaan.

Tyttäreni käydessä yläastetta ajauduin suukopuun hänen maantiedon opettajansa kanssa. Kokeissa oli kysytty Kanadan maatalousvyöhykkeitä eikä tytär ollut tiennyt, millä leveyspiireillä kasvaa vehnää ja millä hamppua tai mitä he nyt mahtavat siellä kasvattaakaan.

Tiuskaisin opettajalle, ettei kenenkään kolmetoistavuotiaan tarvitse kanadalaisten vehnäpeltojen koordinaatteja muistaa. Opettaja tulistui. Jos ihminen elämässään jotakin kaipaa, niin käsitystä Kanadan maataloudesta.

Tyydyttävästi edistyneet kolmetoistavuotiaat hallitsevat siis valtamerten takaiset vainiot, mutta kuka hallitsisi itäiset lähialueet? Aika monelle opettajalle entinen Suomi on terra incognita, valkea läiskä kartalla ja maa jota ei ole, kuten Edith Södergran ennusti.

Ruuska kertoo kirjassaan, miten Raivolassa, luoteisessa Neuvostoliitossa, paljastettiin vuonna 1960 Södergranin muistomerkki, jonka teksti oli ainoastaan suomeksi ja ruotsiksi.

Tarkkaan ottaen teksti oli pelkkää ruotsia, mutta kuinka tahansa: Wäinö ja Matti Aaltosen suunnittelema muistomerkki pystytettiin suljettuun Raivolaan, jonne yksikään tavallinen turistibussi ei päässyt. Vaikka oli luultavaa, että ruotsia taitavat suomalaiset eivät paatta ikinä näkisi, sen viesti suunnattiin heille eikä Raivolan venäjänkielisille asukkaille.

Ratkaisu on sikälikin yllättävä, että Södergranin kotihuvila oli melkein seinäkkäin ortodoksisen kirkon ja venäläisen koulun kanssa. Raivolan raitilla kuuli suomalaisena aikana enemmän venäjää kuin suomea tai ruotsia, joten olisi ollut kohtuullista ja kohteliasta pitää myös 1960-luvun venäläisiä ihan oikeina ihmisinä.

Edith Södergran syntyi Pietarissa keväällä 1892, yhdeksän vuotta aiemmin kuin avovävyni mainio sukulainen, Mariinskin ja Bolšoin tanssija ja balettimestari, Stalinin prenikoilla palkittu Vasili Vainonen.

Södergrania kukaan ei kutsu venäläiseksi, mutta Vainonen, jonka suomalainen perhe oli juuri muuttanut Inkerinmaan Järvisaaresta Pietariin, on virallisissa henkilötiedoissa ”russki, sovjetski artist baleta”.

Syntymäpaikka ei aina vastaa kansallisuutta. Suomalaistekoisessa Venäläisen kirjallisuuden historiassa (Gaudeamus 2011) Aleksandr Sumarokoville, Venäjän Shakespearelle ja teatterin uranuurtajalle, on omistettu neljä tiheää sivua, mutta vasta kuvatekstissä kerrotaan, että Gamletin uussepittäjä syntyi vuonna 1717 ”nykyisen Lappeenrannan lähistöllä”.

Netissä Sumarokovin sanotaan syntyneen Pietarissa tai Moskovassa tai sitten paikasta ollaan hiirenhiljaa. Ankaran penkomisen jälkeen selviää kuitenkin, että hänen isänsä eversti Pjotr Sumarokov oli suuren Pohjan sodan aikaan Suomessa.

Aleksandr ei pullahtanut isänsä kupeista kuin Pallas Athene Zeuksen otsasta, joten myös rouva Praskovja Sumarokovan täytyi olla täällä. Vai olisiko klassinen draamataituri jonkun lappeelaisneitosen huolimattomuuden hedelmä?

Suomessa vetäisivät ensihenkäyksensä myös Turkin laivaston Tšesmensalmessa tuhonnut amiraali Grigori Spiridov, isänmaallisen sodan sankari Pavel Tutškov, filosofi ja sosialisti Vissarion Belinski, Eremitaasin johtaja ja Anna Ahmatovan puoliso Nikolai Punin sekä taiteilija Léopold Survage.

Vai puhunko nyt pehmoisia? Survage, alkuaan Sturzwage, syntyi vuonna 1879 joko Lappeenrannassa tai Moskovassa ja kävi kaiketi armeijan Lappeenrannassa. Äidin suku oli tanskalainen, isän pianotehtailijasuku suomalainen. Sturzwage-flyygelit tunnetaan edelleen Venäjällä.

Moskovassa Survage liittyi avantgardistien maineikkaaseen Ruutusotamies-ryhmään ja Pariisissa hän pyöri samoissa piireissä kuin opettajansa Henri Matisse. Jo vuonna 1914 Survage esitti huikean ajatuksen elokuvasta abstraktin maalauksen jatkeena, liikkuvana maalauksena.

Neljä vuotta myöhemmin kämppäkaveri Amedeo Modigliani teki Survagesta silmäpuolen muotokuvan, joka kuuluu – se ainakin on varmaa – Ateneumin kalleimpiin aarteisiin.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
04

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset