KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Venäjän vehkeet

Viidennen sukupolven taistelukone T-5o teki ensi-lentonsa tammikuussa 2010, mutta sen sarjavalmistus ei ole vielä alkanut.

Viidennen sukupolven taistelukone T-5o teki ensi-lentonsa tammikuussa 2010, mutta sen sarjavalmistus ei ole vielä alkanut.

Jukka Parkkari
2.10.2012 18.00

Kurvit suoriksi

Elokuussa Moskovassa järjestetyssä ilmailunäyttelyssä Venäjä esitteli näyttävästi ilmavoimiensa uusia konetyyppejä. Samalla kerrottiin, että maan ilmavoimat tulevat lähivuosina hankkimaan yhteensä 1 600 modernia hävittäjää ja helikopteria.

Sama uutinen oli julkaistu tosin jo vuotta aikaisemmin. Konetilaukseen sisältyy 600 hävittäjää ja tuhat helikopteria. Hankittavat lentokoneet tulevat olemaan tyyppejä Su 34 ja Su 35. Taisteluhelikopterit taas tunnetaan nimillä Mi 28 ja Ka 52.

Moskovan ilmailunäyttelyn tähdeksi kuitenkin nousi vielä uudempi taistelukone T-50, jota venäläiset mainostavat ensimmäisenä viidennen sukupolven hävittäjänään. T-50 on kuitenkin vasta prototyyppiasteella. Sen ensilento tapahtui tammikuussa 2010 ja koneen arvioidaan olevan sarjavalmistuksessa aikaisintaan 2015.

ILMOITUS
ILMOITUS
Venäjän varustelu-ohjelman sanotaan olevan hinnaltaan 500 miljardin euron luokkaa.

Muun muassa uutta häiveteknologiaa hyödyntävän T-50:n ensilennon piti tapahtua jo 2007, mutta koneen kehittelyssä on ollut paljon ongelmia. Eräät länsimaiset asiantuntijat ovatkin olleet varsin skeptisiä koneen väitettyjen erinomaisten ominaisuuksien suhteen. He ovat väittäneet jopa, että venäläisillä ei ole käytössään materiaaleja, joita aidon viidennen sukupolven hävittäjän rakentaminen vaatii.

Lännessä on epäilty, että nyt Moskovassa esitellyssä T-50:ssä on vielä sama moottori ja tutka kuin Suhoin tehtaan vanhemmissakin tuotteissa. Koneen ominaisuuksien arviointia on vaikeuttanut se, että koko projekti on ollut huippusalainen.

Koneen ensilennon jälkeen pääministerinä tuolloin toiminut Vladimir Putin totesi, että T-50 vaatii vielä paljon kehittelemistä.

Venäjä toivoo prototyyppiasteella olevasta hävittäjästä tulevaisuudessa todellista kansanvälistä myyntimenestystä. Nyt on kaikki toisin kuin Neuvostoliiton aikoina: on myytävä parastaan jos jotain aikoo yleensä saada kaupaksi.

Tällä hetkellä maailman ainoa viidennen sukupolven hävittäjä on ainoastaan Yhdysvaltojen omien ilmavoimien käytössä oleva F-22 Raptor. Ilmaherruushävittäjäksi tarkoitettu Raptor tuli käyttöön 2005, mutta niitä rakennettiin suunniteltua vähemmän eli vain 145 kappaletta. Syynä tähän oli koneen hirmuiseksi noussut hinta.

USA:n seuraavasta hävittäjätyypistä onkin tulossa kevyeni ja halvempi. Kyseessä on F-35 Lightning, jota on huhuttu myös Suomen ilmavoimien seuraavaksi hankinnaksi. Ilmavoimat ovat kuitenkin torjuneet tällaiset spekulaatiot ja todenneet, että nykyisillä Hornet F-18 -koneilla lennetään 2030-luvulle. Hornetien seuraajaa ryhdytään tietysti pohtimaan ajoissa, mutta vasta joskus viiden vuoden kuluttua.

Silloin tulee mietittäväksi sekin, että ostaako Suomi myös hävittäjiä, joiden kyydissä ei ole lainkaan ohjaajaa. Tällaisten koneiden kehittely etenee maailmalla hyvää vauhtia. Kyllä nämäkin koneet lentäjiä tarvitsevat, mutta pilotit eivät ole lennolla mukana, vaan istuvat jossain turvallisessa bunkkerissa.

Suomen ilmavoimat tarvitsevat tulevaisuudessa myös lentäjien ohjaamia koneita. Konetyyppejä on kuitenkin tarjolla varsin rajoitetusti. USA:n F-35 on koelentovaiheessa ja tullee käyttöön 2016. Sitä tullaan valmistamaan kolmena erilaisena versioina, joilla on tarkoitus korvata kolmetoista eri konetyyppiä ainakin yhdessätoista maassa.

Tarkasti ottaen F-35 ei täytä aivan kaikkia niitä vaatimuksia, joita on esitetty viidennen sukupolven hävittäjille. Joissakin yhteyksissä se onkin luokiteltu 4,5 sukupolven koneeksi.

Joskus tulevaisuudessa Venäjä tulee tietysti hankkimaan omille ilmavoimilleen T-50 -koneita, mutta jo nyt tilatuissa hävittäjissä on mielenkiintoisia piirteitä.

Su 34 -hävittäjiä Venäjän ilmavoimilla on jo jonkin verran käytössään. Se on raskas kaukotoimintahävittäjä. Koneen ohjaamassa istuu vierekkäin kaksi lentäjää ja ohjaamon takana on pieni keittiö ja lepopaikka toiselle lentäjistä. Su 34 on siis maailman ainoa hävittäjäkone, jossa on keittiö.

Su 35:tä on Venäjällä kutsuttu jo viidennen sukupolven hävittäjäksi, mutta lännessä se lasketaan enintään 4,5 sukupolven luokkaan.

Venäjä ja Kiina ovat pitkään neuvotelleet Su 35 -kaupoista, mutta neuvottelut ovat katkenneet. Syynä on ollut se, että Kiina on ollut halukas ostamaan vain pienen määrän koneita. Venäläiset ovat varsin aiheellisesti epäilleet, että kiinalaiset olisivat varsin pian kopioineet koneen ja alkaneet valmistamaan sitä suurina sarjoina toisella nimellä.

Venezuelan presidentti Hugo Chavez on ilmaissut halunsa Su 35 -hävittäjien ostamiseen. Muita mahdollisia ostajamaita ovat muun muassa Intia, Algeria ja Malesia.

Venäjän ilmavoimien vahvistaminen ei jää pelkästään uusien hankintojen varaan, sillä samaan aikaan modernisoidaan myös vanhempaa konekalustoa, lähinnä Su 27 -hävittäjiä.

Öljystä ja maakaasusta saamat tulot riittävät myös Venäjän laivaston huomattavaan vahvistamiseen. Tilauslistalla on kaikkiaan sata sota-alusta.

Mittavimmat niistä ovat neljä ranskalaista Mistral -luokan helikopteritulialusta, joista kaksi ostetaan valmiina ranskalaisilta telakoilta ja kaksi valmistetaan lisenssillä Venäjällä. Mistralit soveltuvat muun muassa suurten maihinnousuoperaatioiden johtoaluksiksi.

Venäjän laivasto tulee saamaan myös kaksikymmentä sukellusvenettä, joista kahdeksan tullaan varustamaan ydinkärkisillä Bulava -ohjuksilla. Myös uusia maalle sijoitettavia mannertenvälisiä ohjuksia kehitellään ja rakennetaan.

Ei Venäjä tietenkään unohda maavoimiaan. Tietojen mukaan maa olisi halukas ostamaan Suomesta 500 kappaletta Patrian AMW -panssariajoneuvoa. Suomella niitä on kuutisenkymmentä.

Venäjän varusteluohjelman sanotaan olevan hinnaltaan 500 miljardin euron luokkaa, mutta asehankinnoissakin hinta-arviot yleensä ylittyvät.

Mutta on sitä muutakin sotavehkeiden hankinnoista innostuneita. Esimerkiksi persaukinen Kreikka, joka on joutunut leikkaamaan muita menojaan, mutta ei asehankintoihin meneviä. Kreikka on ostamassa muun muassa lentokoneita, panssarivaunuja, tykistöä ja sukellusveneitä.

Kreikassa veroaste on paljon alhaisempi kuin Suomessa, joten saattaa olla, että minäkin joudun noiden toisen Nato-maan eli Turkin pelossa hankittavien aseiden maksajaksi.

Mutta ei tässä ole aikaa enempää murehtia, muutoin madot ehtivät herkkutattien kimppuun ennen minua..

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliitto juhli vaalivoittoa kunta- ja aluevaaleissa huhtikuussa 2025.

Kommentti: Gallupeissa menee mukavasti, mutta todellinen vaalityö tehdään kentällä

Kukaan ei elä tyhjiössä ilman ympäristön vaikutuksia. Yhteiskunnan arvot, normit ja valta­rakenteet vaikuttavat siihen, miten ihmiset näkevät itsensä, paikkansa ja tulevaisuutensa, kirjoittaa Ujuni Ahmed.

Ujuni Ahmedin essee: Oikeusvaltio mitataan siinä, miten hyvin se puolustaa haavoittuvimmassa asemassa olevia lapsia

Noora Kotilainen

Utopioiden eteen on ennenkin taisteltu yhdessä

Pitkällä tähtäyksellä tärkeintä on rakentaa jotakin omaa, kirjoittaa Veikka Lahtinen.

Entä jos puhuisimme asioista, joita haluamme?

Uusimmat

Perussuomalaisten Ville Vähämäki (vas.) ja Jani Mäkelä sekä SDP:n Joona Räsänen, Liike Nytin Harry Harkimo ja keskustan Markus Lohi parlamentaarisen velkajarrutyöryhmän raportin julkistamistilaisuudessa eduskunnan pikkuparlamentissa Helsingissä 25. helmikuuta 2025.

Ymmärtävätkö velkasovun kuitanneet poliitikot, mitä 8 000 miljoonan euron sopeuttaminen tarkoittaa – Puheiden perusteella vastaus on ei

Jessi Jokelainen.

Taas listataan Orpon hallituksen leikkauksia: ”Heikennykset ossuu ku moukari maaseuvun ihimisiin, vielä kovempaa kuin kaupungeissa”

JHL muistuttaa pelastuslaitosten merkityksestä.

JHL huolissaan Etelä- Karjalan turvallisuudesta: Pelastuslaitos lomauttaa kaikki työntekijät

Suomalaiset nuoret kokevat paineita maailman tilanteesta ja mahdollisuuksista päästä töihin.

Hälyttäviä tuloksia nuorisobarometristä: Nuorten usko tulevaisuuteen on romahtanut parissa vuodessa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa vapputervehdys

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Verotulot sakkaavat: Hallitus säästää Suomen syöksykierteeseen

 
02

Nyt kyytiä saa Jukka Kopra: ”Edes kokoomuksen keskeiset päättäjät eivät tiedä, mistä puhutaan”

 
03

”Jumala, presidentti ja Li Andersson” – Heitä nollan poissaolon mies kunnioittaa

 
04

Tieto-Finlandialla palkittu Paavo Teittinen: ”En halua elää sellaisessa yhteiskunnassa, jossa tällaista voi tehdä täysin rankaisematta”

 
05

Jos ydinaseettomuus puretaan: ”Suomesta tulee mahdollinen ensi-iskujen kohde”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Helsinki päätti vanhusten hoivan miljardihankinnasta

11.03.2026

Voisivatko suot suojata Suomea – ajatuksen taustalla Raatteen tien tapahtumat

11.03.2026

Milei puhdisti kortiston, mutta vakitöiden sijaan tarjolla on vain pätkää ja itsensä työllistämistä

10.03.2026

”Poikani ei ole rikollinen” – El Salvadorin joukkotuomiot koettelevat oikeusturvaa

10.03.2026

Laaja asiantuntijakaarti: Suomella ei ole strategiaa luontokadon varalle, ja se uhkaa jo huoltovarmuutta

10.03.2026

Merien suojelu toimii vain kalastajayhteisöjen tuella

10.03.2026

Raaka sodankäynnin muoto iskee naisiin ja lapsiin: Gazan terveydenhuolto on lamautettu

10.03.2026

Noloa EU-politiikkaa Orpolta: Vaatii vesittämään ympäristösääntelyä

09.03.2026

Isot kaupungit ovat omia ekosysteemejään, sanoo tutkija Veikko Eranti

09.03.2026

Tommi Laihon rikostrilogian päättävä Kuolevaiset on pakahduttavan sydämellinen kuvaus kuolemasta ja elämästä

08.03.2026

Väkevä saamelaisooppera Ovllá kurottaa sovintoon ja anteeksiantoon

08.03.2026

Synkästä metsästä kasvaa täydellistä jännitysviihdettä, kun Anders de la Motten Kadonneet sielut -sarja etenee kolmanteen osaan Ruostemetsä

07.03.2026

Anton Tšehov oli valmiiden ajatusten kriitikko

07.03.2026

”Jumala, presidentti ja Li Andersson” – Heitä nollan poissaolon mies kunnioittaa

07.03.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset