KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Venäjän vehkeet

Viidennen sukupolven taistelukone T-5o teki ensi-lentonsa tammikuussa 2010, mutta sen sarjavalmistus ei ole vielä alkanut.

Viidennen sukupolven taistelukone T-5o teki ensi-lentonsa tammikuussa 2010, mutta sen sarjavalmistus ei ole vielä alkanut.

Jukka Parkkari
2.10.2012 18.00
Fediverse-instanssi:

Kurvit suoriksi

Elokuussa Moskovassa järjestetyssä ilmailunäyttelyssä Venäjä esitteli näyttävästi ilmavoimiensa uusia konetyyppejä. Samalla kerrottiin, että maan ilmavoimat tulevat lähivuosina hankkimaan yhteensä 1 600 modernia hävittäjää ja helikopteria.

Sama uutinen oli julkaistu tosin jo vuotta aikaisemmin. Konetilaukseen sisältyy 600 hävittäjää ja tuhat helikopteria. Hankittavat lentokoneet tulevat olemaan tyyppejä Su 34 ja Su 35. Taisteluhelikopterit taas tunnetaan nimillä Mi 28 ja Ka 52.

Moskovan ilmailunäyttelyn tähdeksi kuitenkin nousi vielä uudempi taistelukone T-50, jota venäläiset mainostavat ensimmäisenä viidennen sukupolven hävittäjänään. T-50 on kuitenkin vasta prototyyppiasteella. Sen ensilento tapahtui tammikuussa 2010 ja koneen arvioidaan olevan sarjavalmistuksessa aikaisintaan 2015.

ILMOITUS
ILMOITUS
Venäjän varustelu-ohjelman sanotaan olevan hinnaltaan 500 miljardin euron luokkaa.

Muun muassa uutta häiveteknologiaa hyödyntävän T-50:n ensilennon piti tapahtua jo 2007, mutta koneen kehittelyssä on ollut paljon ongelmia. Eräät länsimaiset asiantuntijat ovatkin olleet varsin skeptisiä koneen väitettyjen erinomaisten ominaisuuksien suhteen. He ovat väittäneet jopa, että venäläisillä ei ole käytössään materiaaleja, joita aidon viidennen sukupolven hävittäjän rakentaminen vaatii.

Lännessä on epäilty, että nyt Moskovassa esitellyssä T-50:ssä on vielä sama moottori ja tutka kuin Suhoin tehtaan vanhemmissakin tuotteissa. Koneen ominaisuuksien arviointia on vaikeuttanut se, että koko projekti on ollut huippusalainen.

Koneen ensilennon jälkeen pääministerinä tuolloin toiminut Vladimir Putin totesi, että T-50 vaatii vielä paljon kehittelemistä.

Venäjä toivoo prototyyppiasteella olevasta hävittäjästä tulevaisuudessa todellista kansanvälistä myyntimenestystä. Nyt on kaikki toisin kuin Neuvostoliiton aikoina: on myytävä parastaan jos jotain aikoo yleensä saada kaupaksi.

Tällä hetkellä maailman ainoa viidennen sukupolven hävittäjä on ainoastaan Yhdysvaltojen omien ilmavoimien käytössä oleva F-22 Raptor. Ilmaherruushävittäjäksi tarkoitettu Raptor tuli käyttöön 2005, mutta niitä rakennettiin suunniteltua vähemmän eli vain 145 kappaletta. Syynä tähän oli koneen hirmuiseksi noussut hinta.

USA:n seuraavasta hävittäjätyypistä onkin tulossa kevyeni ja halvempi. Kyseessä on F-35 Lightning, jota on huhuttu myös Suomen ilmavoimien seuraavaksi hankinnaksi. Ilmavoimat ovat kuitenkin torjuneet tällaiset spekulaatiot ja todenneet, että nykyisillä Hornet F-18 -koneilla lennetään 2030-luvulle. Hornetien seuraajaa ryhdytään tietysti pohtimaan ajoissa, mutta vasta joskus viiden vuoden kuluttua.

Silloin tulee mietittäväksi sekin, että ostaako Suomi myös hävittäjiä, joiden kyydissä ei ole lainkaan ohjaajaa. Tällaisten koneiden kehittely etenee maailmalla hyvää vauhtia. Kyllä nämäkin koneet lentäjiä tarvitsevat, mutta pilotit eivät ole lennolla mukana, vaan istuvat jossain turvallisessa bunkkerissa.

Suomen ilmavoimat tarvitsevat tulevaisuudessa myös lentäjien ohjaamia koneita. Konetyyppejä on kuitenkin tarjolla varsin rajoitetusti. USA:n F-35 on koelentovaiheessa ja tullee käyttöön 2016. Sitä tullaan valmistamaan kolmena erilaisena versioina, joilla on tarkoitus korvata kolmetoista eri konetyyppiä ainakin yhdessätoista maassa.

Tarkasti ottaen F-35 ei täytä aivan kaikkia niitä vaatimuksia, joita on esitetty viidennen sukupolven hävittäjille. Joissakin yhteyksissä se onkin luokiteltu 4,5 sukupolven koneeksi.

Joskus tulevaisuudessa Venäjä tulee tietysti hankkimaan omille ilmavoimilleen T-50 -koneita, mutta jo nyt tilatuissa hävittäjissä on mielenkiintoisia piirteitä.

Su 34 -hävittäjiä Venäjän ilmavoimilla on jo jonkin verran käytössään. Se on raskas kaukotoimintahävittäjä. Koneen ohjaamassa istuu vierekkäin kaksi lentäjää ja ohjaamon takana on pieni keittiö ja lepopaikka toiselle lentäjistä. Su 34 on siis maailman ainoa hävittäjäkone, jossa on keittiö.

Su 35:tä on Venäjällä kutsuttu jo viidennen sukupolven hävittäjäksi, mutta lännessä se lasketaan enintään 4,5 sukupolven luokkaan.

Venäjä ja Kiina ovat pitkään neuvotelleet Su 35 -kaupoista, mutta neuvottelut ovat katkenneet. Syynä on ollut se, että Kiina on ollut halukas ostamaan vain pienen määrän koneita. Venäläiset ovat varsin aiheellisesti epäilleet, että kiinalaiset olisivat varsin pian kopioineet koneen ja alkaneet valmistamaan sitä suurina sarjoina toisella nimellä.

Venezuelan presidentti Hugo Chavez on ilmaissut halunsa Su 35 -hävittäjien ostamiseen. Muita mahdollisia ostajamaita ovat muun muassa Intia, Algeria ja Malesia.

Venäjän ilmavoimien vahvistaminen ei jää pelkästään uusien hankintojen varaan, sillä samaan aikaan modernisoidaan myös vanhempaa konekalustoa, lähinnä Su 27 -hävittäjiä.

Öljystä ja maakaasusta saamat tulot riittävät myös Venäjän laivaston huomattavaan vahvistamiseen. Tilauslistalla on kaikkiaan sata sota-alusta.

Mittavimmat niistä ovat neljä ranskalaista Mistral -luokan helikopteritulialusta, joista kaksi ostetaan valmiina ranskalaisilta telakoilta ja kaksi valmistetaan lisenssillä Venäjällä. Mistralit soveltuvat muun muassa suurten maihinnousuoperaatioiden johtoaluksiksi.

Venäjän laivasto tulee saamaan myös kaksikymmentä sukellusvenettä, joista kahdeksan tullaan varustamaan ydinkärkisillä Bulava -ohjuksilla. Myös uusia maalle sijoitettavia mannertenvälisiä ohjuksia kehitellään ja rakennetaan.

Ei Venäjä tietenkään unohda maavoimiaan. Tietojen mukaan maa olisi halukas ostamaan Suomesta 500 kappaletta Patrian AMW -panssariajoneuvoa. Suomella niitä on kuutisenkymmentä.

Venäjän varusteluohjelman sanotaan olevan hinnaltaan 500 miljardin euron luokkaa, mutta asehankinnoissakin hinta-arviot yleensä ylittyvät.

Mutta on sitä muutakin sotavehkeiden hankinnoista innostuneita. Esimerkiksi persaukinen Kreikka, joka on joutunut leikkaamaan muita menojaan, mutta ei asehankintoihin meneviä. Kreikka on ostamassa muun muassa lentokoneita, panssarivaunuja, tykistöä ja sukellusveneitä.

Kreikassa veroaste on paljon alhaisempi kuin Suomessa, joten saattaa olla, että minäkin joudun noiden toisen Nato-maan eli Turkin pelossa hankittavien aseiden maksajaksi.

Mutta ei tässä ole aikaa enempää murehtia, muutoin madot ehtivät herkkutattien kimppuun ennen minua..

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen

Rehellinen keskustelu sotilasliittojen haasteista on niiden elinehto

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Emme muista sotia, jotka melkein syttyivät

Veikka Lahtinen

Suomi siirtyy miniaskelin kohti pelkäämäänsä Venäjää

Suomessa työmarkkinat ovat poikkeuksellisen eriytyneitä sukupuolen mukaan. Hoiva-alalla työskentelevistä ylivoimainen enemmistö on naisia.

Mutta me miehethän olemme jo tasa-arvoisia?

Uusimmat

Minja Koskela piti vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron keskustelussa ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta.

Olisiko aika myöntää, että USA:han ei voi enää luottaa? Koskela moittii hallituksen selontekoa

Noora Kotilainen

Rehellinen keskustelu sotilasliittojen haasteista on niiden elinehto

Laura Meriluoto

Jopa kymmenvuotiaat skinhead-porukoissa – Meriluoto vaatii aikuisia puuttumaan ilmiön syihin

Jessi Jokelainen

Jessi Jokelainen: Oikeusvaltiosta ei ole varaa leikata

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Uuden reseptin aika – vanhalla saatiin lisää työttömyyttä, konkursseja ja valtionvelkaa

 
02

Keksikö virkamies päästään turvallisuusuhkia? Kontulalta kantelu oikeuskanslerille

 
03

Krokotiilien joki elättää miljoonia – nyt kolme maata yrittää pelastaa Ruvuman

 
04

Viisi näkökulmaa hyvinvointivaltioon – Kysyimme asiantuntijoilta, mikä säilyy ja mikä muuttuu

 
05

Li Andersson: Onko kukaan Suomen poliittisessa historiassa pettänyt lupauksia ja epäonnistunut tavoitteissaan pahemmin kuin Petteri Orpo ja Riikka Purra

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Keksikö virkamies päästään turvallisuusuhkia? Kontulalta kantelu oikeuskanslerille

04.05.2026

Suojattomat sijoitetut – hatkaaminen ei lopu, ellei lapsia kuunnella sen syistä

04.05.2026

Orjien jälkeläiset taistelevat maanomistusoikeuksista Amazonin sademetsissä

04.05.2026

Krokotiilien joki elättää miljoonia – nyt kolme maata yrittää pelastaa Ruvuman

03.05.2026

Miksi maltalainen toimittaja murhattiin?

03.05.2026

Ekologinen maatalous elättää ketšuaperheitä, mutta reilut markkinat puuttuvat Perusta

02.05.2026

Vapaaksi määrittelyn kahleista – Daniil Kozlovin Ryssä on tarina suomenvenäläisestä lapsuudesta ja nuoruudesta

02.05.2026

Minja Koskela vappupuheessa: ”Petterin ja Riikan on korkea aika riisua vappunaamarit”

01.05.2026

Kolumbia on hengenvaarallinen maa ihmisoikeuksien puolustajille

01.05.2026

SAK:n Syvärinen: Oikeistohallituksen työn tuloksena meillä on nyt ennätystyöttömyys ja ennätysvelka

01.05.2026

Li Andersson: Onko kukaan Suomen poliittisessa historiassa pettänyt lupauksia ja epäonnistunut tavoitteissaan pahemmin kuin Petteri Orpo ja Riikka Purra

01.05.2026

Riisto jatkuu – Miten työperäiseen hyväksikäyttöön pitäisi puuttua?

01.05.2026

Israel on kaapannut suomalaisen aktivistin kansainvälisillä vesillä – Kansanedustajat ja mepit vetoavat ulkoministeriin

30.04.2026

Oppositiolta yhteinen välikysymys hallituksen epäonnistuneesta talouspolitiikasta: ”Näytöt on annettu, ja pahalta näyttää”

30.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset