KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Venäjän vehkeet

Viidennen sukupolven taistelukone T-5o teki ensi-lentonsa tammikuussa 2010, mutta sen sarjavalmistus ei ole vielä alkanut.

Viidennen sukupolven taistelukone T-5o teki ensi-lentonsa tammikuussa 2010, mutta sen sarjavalmistus ei ole vielä alkanut.

Jukka Parkkari
2.10.2012 18.00

Kurvit suoriksi

Elokuussa Moskovassa järjestetyssä ilmailunäyttelyssä Venäjä esitteli näyttävästi ilmavoimiensa uusia konetyyppejä. Samalla kerrottiin, että maan ilmavoimat tulevat lähivuosina hankkimaan yhteensä 1 600 modernia hävittäjää ja helikopteria.

Sama uutinen oli julkaistu tosin jo vuotta aikaisemmin. Konetilaukseen sisältyy 600 hävittäjää ja tuhat helikopteria. Hankittavat lentokoneet tulevat olemaan tyyppejä Su 34 ja Su 35. Taisteluhelikopterit taas tunnetaan nimillä Mi 28 ja Ka 52.

Moskovan ilmailunäyttelyn tähdeksi kuitenkin nousi vielä uudempi taistelukone T-50, jota venäläiset mainostavat ensimmäisenä viidennen sukupolven hävittäjänään. T-50 on kuitenkin vasta prototyyppiasteella. Sen ensilento tapahtui tammikuussa 2010 ja koneen arvioidaan olevan sarjavalmistuksessa aikaisintaan 2015.

ILMOITUS
ILMOITUS
Venäjän varustelu-ohjelman sanotaan olevan hinnaltaan 500 miljardin euron luokkaa.

Muun muassa uutta häiveteknologiaa hyödyntävän T-50:n ensilennon piti tapahtua jo 2007, mutta koneen kehittelyssä on ollut paljon ongelmia. Eräät länsimaiset asiantuntijat ovatkin olleet varsin skeptisiä koneen väitettyjen erinomaisten ominaisuuksien suhteen. He ovat väittäneet jopa, että venäläisillä ei ole käytössään materiaaleja, joita aidon viidennen sukupolven hävittäjän rakentaminen vaatii.

Lännessä on epäilty, että nyt Moskovassa esitellyssä T-50:ssä on vielä sama moottori ja tutka kuin Suhoin tehtaan vanhemmissakin tuotteissa. Koneen ominaisuuksien arviointia on vaikeuttanut se, että koko projekti on ollut huippusalainen.

Koneen ensilennon jälkeen pääministerinä tuolloin toiminut Vladimir Putin totesi, että T-50 vaatii vielä paljon kehittelemistä.

Venäjä toivoo prototyyppiasteella olevasta hävittäjästä tulevaisuudessa todellista kansanvälistä myyntimenestystä. Nyt on kaikki toisin kuin Neuvostoliiton aikoina: on myytävä parastaan jos jotain aikoo yleensä saada kaupaksi.

Tällä hetkellä maailman ainoa viidennen sukupolven hävittäjä on ainoastaan Yhdysvaltojen omien ilmavoimien käytössä oleva F-22 Raptor. Ilmaherruushävittäjäksi tarkoitettu Raptor tuli käyttöön 2005, mutta niitä rakennettiin suunniteltua vähemmän eli vain 145 kappaletta. Syynä tähän oli koneen hirmuiseksi noussut hinta.

USA:n seuraavasta hävittäjätyypistä onkin tulossa kevyeni ja halvempi. Kyseessä on F-35 Lightning, jota on huhuttu myös Suomen ilmavoimien seuraavaksi hankinnaksi. Ilmavoimat ovat kuitenkin torjuneet tällaiset spekulaatiot ja todenneet, että nykyisillä Hornet F-18 -koneilla lennetään 2030-luvulle. Hornetien seuraajaa ryhdytään tietysti pohtimaan ajoissa, mutta vasta joskus viiden vuoden kuluttua.

Silloin tulee mietittäväksi sekin, että ostaako Suomi myös hävittäjiä, joiden kyydissä ei ole lainkaan ohjaajaa. Tällaisten koneiden kehittely etenee maailmalla hyvää vauhtia. Kyllä nämäkin koneet lentäjiä tarvitsevat, mutta pilotit eivät ole lennolla mukana, vaan istuvat jossain turvallisessa bunkkerissa.

Suomen ilmavoimat tarvitsevat tulevaisuudessa myös lentäjien ohjaamia koneita. Konetyyppejä on kuitenkin tarjolla varsin rajoitetusti. USA:n F-35 on koelentovaiheessa ja tullee käyttöön 2016. Sitä tullaan valmistamaan kolmena erilaisena versioina, joilla on tarkoitus korvata kolmetoista eri konetyyppiä ainakin yhdessätoista maassa.

Tarkasti ottaen F-35 ei täytä aivan kaikkia niitä vaatimuksia, joita on esitetty viidennen sukupolven hävittäjille. Joissakin yhteyksissä se onkin luokiteltu 4,5 sukupolven koneeksi.

Joskus tulevaisuudessa Venäjä tulee tietysti hankkimaan omille ilmavoimilleen T-50 -koneita, mutta jo nyt tilatuissa hävittäjissä on mielenkiintoisia piirteitä.

Su 34 -hävittäjiä Venäjän ilmavoimilla on jo jonkin verran käytössään. Se on raskas kaukotoimintahävittäjä. Koneen ohjaamassa istuu vierekkäin kaksi lentäjää ja ohjaamon takana on pieni keittiö ja lepopaikka toiselle lentäjistä. Su 34 on siis maailman ainoa hävittäjäkone, jossa on keittiö.

Su 35:tä on Venäjällä kutsuttu jo viidennen sukupolven hävittäjäksi, mutta lännessä se lasketaan enintään 4,5 sukupolven luokkaan.

Venäjä ja Kiina ovat pitkään neuvotelleet Su 35 -kaupoista, mutta neuvottelut ovat katkenneet. Syynä on ollut se, että Kiina on ollut halukas ostamaan vain pienen määrän koneita. Venäläiset ovat varsin aiheellisesti epäilleet, että kiinalaiset olisivat varsin pian kopioineet koneen ja alkaneet valmistamaan sitä suurina sarjoina toisella nimellä.

Venezuelan presidentti Hugo Chavez on ilmaissut halunsa Su 35 -hävittäjien ostamiseen. Muita mahdollisia ostajamaita ovat muun muassa Intia, Algeria ja Malesia.

Venäjän ilmavoimien vahvistaminen ei jää pelkästään uusien hankintojen varaan, sillä samaan aikaan modernisoidaan myös vanhempaa konekalustoa, lähinnä Su 27 -hävittäjiä.

Öljystä ja maakaasusta saamat tulot riittävät myös Venäjän laivaston huomattavaan vahvistamiseen. Tilauslistalla on kaikkiaan sata sota-alusta.

Mittavimmat niistä ovat neljä ranskalaista Mistral -luokan helikopteritulialusta, joista kaksi ostetaan valmiina ranskalaisilta telakoilta ja kaksi valmistetaan lisenssillä Venäjällä. Mistralit soveltuvat muun muassa suurten maihinnousuoperaatioiden johtoaluksiksi.

Venäjän laivasto tulee saamaan myös kaksikymmentä sukellusvenettä, joista kahdeksan tullaan varustamaan ydinkärkisillä Bulava -ohjuksilla. Myös uusia maalle sijoitettavia mannertenvälisiä ohjuksia kehitellään ja rakennetaan.

Ei Venäjä tietenkään unohda maavoimiaan. Tietojen mukaan maa olisi halukas ostamaan Suomesta 500 kappaletta Patrian AMW -panssariajoneuvoa. Suomella niitä on kuutisenkymmentä.

Venäjän varusteluohjelman sanotaan olevan hinnaltaan 500 miljardin euron luokkaa, mutta asehankinnoissakin hinta-arviot yleensä ylittyvät.

Mutta on sitä muutakin sotavehkeiden hankinnoista innostuneita. Esimerkiksi persaukinen Kreikka, joka on joutunut leikkaamaan muita menojaan, mutta ei asehankintoihin meneviä. Kreikka on ostamassa muun muassa lentokoneita, panssarivaunuja, tykistöä ja sukellusveneitä.

Kreikassa veroaste on paljon alhaisempi kuin Suomessa, joten saattaa olla, että minäkin joudun noiden toisen Nato-maan eli Turkin pelossa hankittavien aseiden maksajaksi.

Mutta ei tässä ole aikaa enempää murehtia, muutoin madot ehtivät herkkutattien kimppuun ennen minua..

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Uusimmat

Kati Roudan Lappi-dekkari on todella erilainen.

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään