KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Venäjän vehkeet

Viidennen sukupolven taistelukone T-5o teki ensi-lentonsa tammikuussa 2010, mutta sen sarjavalmistus ei ole vielä alkanut.

Viidennen sukupolven taistelukone T-5o teki ensi-lentonsa tammikuussa 2010, mutta sen sarjavalmistus ei ole vielä alkanut.

Jukka Parkkari
2.10.2012 18.00
Fediverse-instanssi:

Kurvit suoriksi

Elokuussa Moskovassa järjestetyssä ilmailunäyttelyssä Venäjä esitteli näyttävästi ilmavoimiensa uusia konetyyppejä. Samalla kerrottiin, että maan ilmavoimat tulevat lähivuosina hankkimaan yhteensä 1 600 modernia hävittäjää ja helikopteria.

Sama uutinen oli julkaistu tosin jo vuotta aikaisemmin. Konetilaukseen sisältyy 600 hävittäjää ja tuhat helikopteria. Hankittavat lentokoneet tulevat olemaan tyyppejä Su 34 ja Su 35. Taisteluhelikopterit taas tunnetaan nimillä Mi 28 ja Ka 52.

Moskovan ilmailunäyttelyn tähdeksi kuitenkin nousi vielä uudempi taistelukone T-50, jota venäläiset mainostavat ensimmäisenä viidennen sukupolven hävittäjänään. T-50 on kuitenkin vasta prototyyppiasteella. Sen ensilento tapahtui tammikuussa 2010 ja koneen arvioidaan olevan sarjavalmistuksessa aikaisintaan 2015.

ILMOITUS
ILMOITUS
Venäjän varustelu-ohjelman sanotaan olevan hinnaltaan 500 miljardin euron luokkaa.

Muun muassa uutta häiveteknologiaa hyödyntävän T-50:n ensilennon piti tapahtua jo 2007, mutta koneen kehittelyssä on ollut paljon ongelmia. Eräät länsimaiset asiantuntijat ovatkin olleet varsin skeptisiä koneen väitettyjen erinomaisten ominaisuuksien suhteen. He ovat väittäneet jopa, että venäläisillä ei ole käytössään materiaaleja, joita aidon viidennen sukupolven hävittäjän rakentaminen vaatii.

Lännessä on epäilty, että nyt Moskovassa esitellyssä T-50:ssä on vielä sama moottori ja tutka kuin Suhoin tehtaan vanhemmissakin tuotteissa. Koneen ominaisuuksien arviointia on vaikeuttanut se, että koko projekti on ollut huippusalainen.

Koneen ensilennon jälkeen pääministerinä tuolloin toiminut Vladimir Putin totesi, että T-50 vaatii vielä paljon kehittelemistä.

Venäjä toivoo prototyyppiasteella olevasta hävittäjästä tulevaisuudessa todellista kansanvälistä myyntimenestystä. Nyt on kaikki toisin kuin Neuvostoliiton aikoina: on myytävä parastaan jos jotain aikoo yleensä saada kaupaksi.

Tällä hetkellä maailman ainoa viidennen sukupolven hävittäjä on ainoastaan Yhdysvaltojen omien ilmavoimien käytössä oleva F-22 Raptor. Ilmaherruushävittäjäksi tarkoitettu Raptor tuli käyttöön 2005, mutta niitä rakennettiin suunniteltua vähemmän eli vain 145 kappaletta. Syynä tähän oli koneen hirmuiseksi noussut hinta.

USA:n seuraavasta hävittäjätyypistä onkin tulossa kevyeni ja halvempi. Kyseessä on F-35 Lightning, jota on huhuttu myös Suomen ilmavoimien seuraavaksi hankinnaksi. Ilmavoimat ovat kuitenkin torjuneet tällaiset spekulaatiot ja todenneet, että nykyisillä Hornet F-18 -koneilla lennetään 2030-luvulle. Hornetien seuraajaa ryhdytään tietysti pohtimaan ajoissa, mutta vasta joskus viiden vuoden kuluttua.

Silloin tulee mietittäväksi sekin, että ostaako Suomi myös hävittäjiä, joiden kyydissä ei ole lainkaan ohjaajaa. Tällaisten koneiden kehittely etenee maailmalla hyvää vauhtia. Kyllä nämäkin koneet lentäjiä tarvitsevat, mutta pilotit eivät ole lennolla mukana, vaan istuvat jossain turvallisessa bunkkerissa.

Suomen ilmavoimat tarvitsevat tulevaisuudessa myös lentäjien ohjaamia koneita. Konetyyppejä on kuitenkin tarjolla varsin rajoitetusti. USA:n F-35 on koelentovaiheessa ja tullee käyttöön 2016. Sitä tullaan valmistamaan kolmena erilaisena versioina, joilla on tarkoitus korvata kolmetoista eri konetyyppiä ainakin yhdessätoista maassa.

Tarkasti ottaen F-35 ei täytä aivan kaikkia niitä vaatimuksia, joita on esitetty viidennen sukupolven hävittäjille. Joissakin yhteyksissä se onkin luokiteltu 4,5 sukupolven koneeksi.

Joskus tulevaisuudessa Venäjä tulee tietysti hankkimaan omille ilmavoimilleen T-50 -koneita, mutta jo nyt tilatuissa hävittäjissä on mielenkiintoisia piirteitä.

Su 34 -hävittäjiä Venäjän ilmavoimilla on jo jonkin verran käytössään. Se on raskas kaukotoimintahävittäjä. Koneen ohjaamassa istuu vierekkäin kaksi lentäjää ja ohjaamon takana on pieni keittiö ja lepopaikka toiselle lentäjistä. Su 34 on siis maailman ainoa hävittäjäkone, jossa on keittiö.

Su 35:tä on Venäjällä kutsuttu jo viidennen sukupolven hävittäjäksi, mutta lännessä se lasketaan enintään 4,5 sukupolven luokkaan.

Venäjä ja Kiina ovat pitkään neuvotelleet Su 35 -kaupoista, mutta neuvottelut ovat katkenneet. Syynä on ollut se, että Kiina on ollut halukas ostamaan vain pienen määrän koneita. Venäläiset ovat varsin aiheellisesti epäilleet, että kiinalaiset olisivat varsin pian kopioineet koneen ja alkaneet valmistamaan sitä suurina sarjoina toisella nimellä.

Venezuelan presidentti Hugo Chavez on ilmaissut halunsa Su 35 -hävittäjien ostamiseen. Muita mahdollisia ostajamaita ovat muun muassa Intia, Algeria ja Malesia.

Venäjän ilmavoimien vahvistaminen ei jää pelkästään uusien hankintojen varaan, sillä samaan aikaan modernisoidaan myös vanhempaa konekalustoa, lähinnä Su 27 -hävittäjiä.

Öljystä ja maakaasusta saamat tulot riittävät myös Venäjän laivaston huomattavaan vahvistamiseen. Tilauslistalla on kaikkiaan sata sota-alusta.

Mittavimmat niistä ovat neljä ranskalaista Mistral -luokan helikopteritulialusta, joista kaksi ostetaan valmiina ranskalaisilta telakoilta ja kaksi valmistetaan lisenssillä Venäjällä. Mistralit soveltuvat muun muassa suurten maihinnousuoperaatioiden johtoaluksiksi.

Venäjän laivasto tulee saamaan myös kaksikymmentä sukellusvenettä, joista kahdeksan tullaan varustamaan ydinkärkisillä Bulava -ohjuksilla. Myös uusia maalle sijoitettavia mannertenvälisiä ohjuksia kehitellään ja rakennetaan.

Ei Venäjä tietenkään unohda maavoimiaan. Tietojen mukaan maa olisi halukas ostamaan Suomesta 500 kappaletta Patrian AMW -panssariajoneuvoa. Suomella niitä on kuutisenkymmentä.

Venäjän varusteluohjelman sanotaan olevan hinnaltaan 500 miljardin euron luokkaa, mutta asehankinnoissakin hinta-arviot yleensä ylittyvät.

Mutta on sitä muutakin sotavehkeiden hankinnoista innostuneita. Esimerkiksi persaukinen Kreikka, joka on joutunut leikkaamaan muita menojaan, mutta ei asehankintoihin meneviä. Kreikka on ostamassa muun muassa lentokoneita, panssarivaunuja, tykistöä ja sukellusveneitä.

Kreikassa veroaste on paljon alhaisempi kuin Suomessa, joten saattaa olla, että minäkin joudun noiden toisen Nato-maan eli Turkin pelossa hankittavien aseiden maksajaksi.

Mutta ei tässä ole aikaa enempää murehtia, muutoin madot ehtivät herkkutattien kimppuun ennen minua..

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Yksi MM-kisojen areenoista on Los Angelesissa.

Korruptio, rahastus ja kyynisyys – näin Fifa murentaa maailman suosituimman lajin uskottavuutta

Kaikki tuhannen ällän ylioppilaat eivät ehkä olekaan ansainneet ihan omalla työllään asemaansa, lataa Veikka Lahtinen.

En halua lukea enää yhdestäkään tuhannen ällän ylioppilaasta

Veikka Lahtisen mielestä olisi mukavaa, jos tekoälyä kritisoitaisiin omia aivoja käyttäen.

Vasemmistolaisten tekoälykritiikki kuulostaa tekoälyn kirjoittamalta

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Ikioma objektiivinen totuus

Uusimmat

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Chilen ensimmäisen tuulipuiston, Canelan, 112 metriä korkeat tuulimyllyt tuottavat sähköä mereltä puhaltavien tuulten voimalla Coquimbon alueella Pohjois-Chilessä. Tuulipuistojen elinkaaren loppu ei ole enää tulevaisuuden kysymys, vaan ratkaisuja vaativa nykyongelma.

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

Moskovalaisia Punaisen torin sisäänkäynnillä. Venäjän valtio on lainsäädännön ja leimaavan puheen avulla järjestelmällisesti pyrkinyt eristämään lhbtiqa+-yhteisön.

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

Mehrmaa on joutunut muuttamaan lastensa kanssa toistuvasti Talibanin valtaannousun jälkeen, mutta hän jatkaa työtään afganistanilaisten naisten auttamiseksi.

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
02

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
03

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

 
04

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

 
05

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026

Europarlamentti vähentää lupahärdelliä: Apu, kalusto ja ihmiset saadaan liikkeelle, kun on kiire

23.06.2026

Orpon hallitus uudistaa koulutusta: Vanginvartijoiden koulutus ylitäysien vankiloiden vastuulle

23.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset