KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Itse asiassa kuultuna

Tuula-Liina Varis
7.10.2012 18.07
Fediverse-instanssi:

Ensimmäinen Miten kirjani ovat syntyneet -luentosarja pidettiin Helsingin yliopistossa vuonna 1968. Menestys oli heti myrskyisä. Yliopiston suurin auditorio oli täpötäynnä portaita ja lattioita myöten, sadat ihmiset joutuivat kääntymään ovelta takaisin.

Näin kertoo sarjan ideoija ja ”äiti” Ritva Haavikko (silloin Rainio) luennoista toimittamansa teoksen esipuheessa. Hän arvelee sarjan suosion yhdeksi syyksi ”hullun vuoden 1968” yhteiskunnallista ja kulttuurista liikehdintää, mutta henkilökohtaisena kokemuksena löytää muutakin: ”Kun yhtenä vastaanottavana pisteenä istuin luentosalin lattialla lähellä Matti Kuusta P. Mustapään jalkojen juuressa, mistä tuhatpäinen kuulijakunta levittäytyi kauas ylös kuin loivaa vuorenrinnettä, tihentynyt mytologian ilmapiiri kai nosti mieleeni kuvan shamaani-runoilijasta, jota kertoman mukaan kaikki kynnelle kykenevät tulivat kuulemaan.” Samojedien mukaan shamaani puhuttelee koko luomakuntaa, laulaa kaikkien eläinten kielellä, niin että ne järjestään ymmärtävät häntä.

Menestys jatkui toisen luentosarjan kohdalla vuonna 1979, samoin kolmannen, joka pidettiin Joensuussa, 50 000 asukkaan pikkukaupungissa vuonna 1990. Luennot oli siirrettävä auditoriosta yli 600 istumapaikan Carelia-saliin, eikä sekään riittänyt; vaikka portaat ja seinänvieretkin oli miehitetty, kaikki halukkaat eivät mahtuneet saliin. Yli 600 hengen yleisön kokosi myös Helsingissä vuonna 200 järjestetty neljäs Studia Litteraria.

Miksi ei kiinnosta kirjailijan kaikkein intiimein: avomielinen ja tunnustuksellinen tilitys elämästä ja luovasta työstä?

Viime syksynä pidetyn viidennen Studia Litterarian järjestelyvastuu oli Suomen Kirjailijaliitolla. Luentosarja järjestettiin Turun kulttuuripääkaupunkivuoden kunniaksi Turun yliopistossa, jolla on pitkät perinteet kirjallisuuden tutkimuksessa ja opetuksessa. Ja oletettavasti suuret määrät kiinnostuneita kirjallisuudenopiskelijoita. Tulos oli häkellyttävä: vähimmillään yleisöä oli alle 30 henkeä, enimmillään toista sataa. Onneksi luentosarja toistettiin keväällä Teatterikorkeakoulussa Helsingissä.

Luentoja oli viikon välein yhdeksän, puhujina 18 suomalaisen kirjallisuuden keskeistä kirjailijaa, kriitikoiden arvostamia ja yleisön suosimia, kaikilla takanaan pitkä ura ja laaja tuotanto. Esitelmät olivat loistavia niin kuin aina ovat olleet.

Miksi yleisökato? Aikana, jolloin joka tuutista toitotetaan, että kirjailija on kiinnostavampi kuin kirjat, ja yleisönsuosikit nousevat supertähdiksi julkkistaivaalle. Miksi ei kiinnosta kirjailijan kaikkein intiimein: avomielinen ja tunnustuksellinen tilitys elämästä ja luovasta työstä? Kirjallisuudenopiskelijat loistivat poissaolollaan. Aihepiiri ei tuntunut kiinnostavan myöskään sitä suurta harrastajien joukkoa, joka kouluttaa itseään kursseilla ja vertaisryhmissä ja haaveilee kirjailijan urasta.

Pitääkö minun uskoa kirjallisuuden professoria, jolle asiaa ihmettelin ja joka sanoi, että tämän ajan ihmiset, nuoret varsinkin, ovat kiinnostuneita kirjailijasta julkkiksena, ei heitä kirjailijantyön sisältö kiinnosta pätkän vertaa. En millään haluaisi uskoa. Ja kun kokemus Joensuun kirjallisuustapahtumastakin todistaa ihan muusta.

Turun kokemusta ei voi tietenkään yleistää, eikä professorin näkemystäkään. Jos ei aitoa harrastusta ja kiinnostusta ja vakavaa pyrkimystä kirjailijaksi olisi, kirjailijat kuolisivat Suomessa sukupuuttoon. Ja sitä ei totisesti ole näköpiirissä.

Mediaakaan ei Turun Studia Litteraria juuri kiinnostanut. Toisin oli ennen. Lehdet julkaisivat esitelmiä
lyhennettyinä, ja kirjailijoita haastateltiin. Joensuussa Ylen alueradion aktiivinen kulttuuritoimittaja nauhoitti kaikki esitelmät, ja ne myös lähetettiin. SKS:n kirjallisuusarkisto toki nauhoitti Turun esitelmät ja sai näin merkittävän määrän lisää kirjailijoiden autenttista puhetta tallennetuksi tutkijoiden käyttöön. Vasta ilmestynyt kirja tuo esitelmät kaikkien saataville.

Alusta alkaen Ritva Haavikon missiona oli lähentää kirjailijaa ja suurta yleisöä, tuoda kirjailija ”norsunluutornistaan” lukijoiden keskuuteen ja tuttavaksi.

Toinen suuri missio oli tutkimuksellinen, ja siitä Ritva Haavikko kertoo jokaisen toimittamansa Miten kirjani ovat syntyneet -teoksen esipuheessa. Hän piti kummallisena sitä, että elävän kirjailijan kuulemista ei arvosteta, hänen omaan sanaansa ei luoteta, vaan sitä pidetään
”esityksenä”, teatterina, jopa valehteluna. Ylipäätään Haavikon mielestä Suomessa arvostetaan vain kuolleiden kirjailijoiden tutkimista. Ajat ovat muuttuneet, mutta käsittääkseni Studia Litterarian tutkimuksellisesta arvosta vallitsee yhä suuri erimielisyys.

Ritva Haavikko itse on tehnyt paljon tutkimustyötä luentosarjan aineiston parissa, seurannut yhteiskunnallisten ja kulttuuristen virtausten vaikutusta kirjallisuuteen, tehnyt huomioita kirjailijoiden ja kritiikin suhteesta ja etsinyt kirjailijoiden elämänvaiheista ja kokemuksista vastausta kysymykseen, miten kirjailijaksi tullaan. Alun alkaen hän kummasteli eri maiden tutkimustraditiossa vallitsevaa välinpitämättömyyttä elävää kirjailijaa kohtaan. Hänen mielestään tieteenala, jolla ei välitetä koota saatavissa olevaa tietoa, on verrattavissa ”likinäköiseen mieheen, joka ei hanki silmälaseja: toiminnan tulokset ovat sattumanvaraisia, menetykset varmat”.

Miten kirjani ovat syntyneet -kirjasarjassa on nyt tallessa 90 kirjailijan esitelmät. Minulle teokset ovat alusta asti olleet paitsi suuri ilon ja opin lähde, myös työväline: kirjailijoiden haastatteluja varten näistä esitelmistä saa parhaat pohjat kysymyksille.

Mutta rakastettu, tärkeä kirjailija on yhtä sykähdyttävää tavata ”itse asiassa kuultuna” kuoleman jälkeenkin: Tuomas Anhava, P. Mustapää, Eeva Joenpelto, Eeva-Liisa Manner, Juha Mannerkorpi, Paavo Rintala, Helvi Hämäläinen, Kerttu-Kaarina Suosalmi, Alpo Ruuth, Bo Carpelan, Matti Pulkkinen…

Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset