Viikon kysymys
Keskiviikkona pyörähti käyntiin viides Nenäpäivä-keräys. Tarkoituksena on saada ihmiset lahjoittamaan roponsa maailman köyhimmissä oloissa elävien lasten hyväksi. Keräys kestää kolme viikkoa ja huipentuu Yleisradion Nenäpäivä-lähetykseen 9. marraskuuta.
Miksi Nenäpäivänä pitää pöljäillä, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASK:n vt. viestintäpäällikkö Aleksi Vienonen?
– Nenäpäivän ydin on, että laitetaan nenä päähän, tehdään jotain vähän pöljää työpaikalla ja sen varjolla kerätään rahaa hyvään tarkoitukseen. Keräykseen tulee hyvä fiilis.
– Normaalisti keräyksissä korostetaan kurjuutta. Tässä pidetään vakavan asian takia vähän hauskaa.
Isossa-Britanniassa Nenäpäivä-keräyksellä on saatu asukasta kohden viisi kertaa enemmän rahaa kuin Suomessa. Ovatko he suomalaisia rikkaampia?
– Koko Nenäpäivä-idea on syntynyt Britanniassa, parikymmentä vuotta sitten. Red Nose Day on siellä jo osa kulttuuria. Päiväkodeissa vietetään Nenäpäivää, jolloin lapset sisäistävät idean. Muutenkin avustaminen ja lahjoittaminen kuuluvat brittien toimintamalleihin.
– Yritämme juurruttaa päivää Suomeen. Ehkä nenän ja peruukin päähän laittaminen ja hulluttelu koetaan vielä vähän vieraaksi. Silti voisimme ottaa haasteen vastaan ja yrittää kiriä brittien ohi asukaskohtaisessa keräyssummassa.
Mihin SASK tarvitsee Nenäpäivää?
– Nenäpäivä-keräyksen tuottoja käytetään lapsityövoiman käytön vähentämiseen kolmessa eri hankkeessamme.
Missä nämä kohteet ovat?
– Nepalissa, Intiassa ja Bangladeshissa. Nepalissa ja Intiassa kohteena ovat ulkosalla tiilitehtaissa työskentelevät lapset. Tehtailla työskentelevät kokonaiset perheet, lapset auttavat mukana. Tarjoamme lapsille koulutusta, eli he voivat mennä työpäivän jälkeen kouluun. Kaksivuotisessa koulussa opitaan vähimmäistaso lukemisessa, kirjoittamisessa ja laskemisessa. Tarjolla on myös terveydenhuoltoa.
– Bangladeshissa on samantyyppinen hanke tekstiilitehtaiden tytöille ja pojille.
Kuinka tämä vähentää lapsityövoiman käyttöä?
– Haluamme antaa lapselle mahdollisuuden normaaliin nuoruuteen, mahdollisuuden päästä edes hetkeksi kouluun, pois työn äärestä. Luku- ja kirjoitustaito ovat avainasemassa, jotta lapsi saadaan pois köyhyyskierteestä ja kunnon töihin.
Hyötyykö ay-liike hankkeista jotenkin?
– Paikallisten ammattiliittojen pyörittämät koulut ja klinikat houkuttavat lasten vanhempia liittymään liittoon. Niiden vahvistaminen on olennaista lapsityövoiman vähentämisessä.
– Lapsityövoimahankkeissa mukana oleviin ammattiliittoihin on tullut lähes satatuhatta uutta jäsentä. Kehitysmaiden ay-liikkeen vahvistaminen on meidän reseptimme köyhyyden torjumiseksi ja työolojen parantamiseksi.
uutiskirje 
