KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Kolmipäisiä kaloja ja suomalaista uhoa

Latinalaisen Amerikan tutkija Jussi Pakkasvirta kartoitti sellukiistan vaiheet, syyt ja mahdolliset seuraukset.

Latinalaisen Amerikan tutkija Jussi Pakkasvirta kartoitti sellukiistan vaiheet, syyt ja mahdolliset seuraukset. Kuva: Jarmo Lintunen

KAI HIRVASNORO
31.10.2008 9.00

Botnian Uruguayn sellutehdas läpivalaisussa

Toiset rakastavat sitä, mikä heiltä viedään. Toisille tuodaan muilta viety väkisin.

Tältä metsäteollisuuden globalisaatio näytti Latinalaisen Amerikan tutkijan Jussi Pakkasvirran silmin vuosi, pari sitten. Hän oli käynyt koulunsa Kuusankoskella, jonka vakaa elämä tehtaan varjossa meni raiteiltaan, kun UPM-Kymmene lakkautti toissa vuonna Voikkaan sellutehtaan.

Ja samaan aikaan Argentiinassa vastustettiin raivoisasti Metsä-Botniaa, joka oli rakentamassa sellutehdasta rajajoen toiselle puolelle Uruguayhin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Kahdesta vastakkaisesta kehityskulusta Pakkasvirta kirjoitti kirjan Pulp & Fiction – Tarinoita globalisaatiosta ja sellutehtaasta (Gaudeamus 2008), joka on ensimmäinen laaja tutkimus Suomen ja Argentiinan suhteet tulehduttaneesta kiistasta. Sen lisäksi kirja on myös tarina siitä, millaisena suomalaiset näkevät itsensä ja paikkansa maailmassa.

Verotonta tuloa
Botnia-yhtiölle

Stora Enson Brasilian Veracelin tehtaan perusteella tiedetään, että sellutehtaitten perustaminen Latinalaiseen Amerikkaan voi olla huikean kannattavaa. Veracelin tehdas teki 123 miljoonan euron voiton 283 miljoonan liikevaihdolla vuonna 2006. Parhaisiin suomalaisiin sellutehtaisiin verrattuna kannattavuus oli kaksinkertainen.

Botniaa Uruguayhin houkuttelivat suurten voittojen näkymien lisäksi tehtaan sijoittuminen vapaatuotantoalueelle. Se ei siis maksa Uruguaylle veroja eikä tullimaksuja. Raaka-aineen Botnia saa 70-prosenttisesti itse omistamiltaan puuplantaaseilta. Puupellon työmies ansaitsee 220 dollaria kuukaudessa. Tehdastyöläisen ansiot nousevat 400 dollariin.

Poliittiset riskit juuri Uruguayssa ovat muita Latinalaisen Amerikan maita pienemmät. Maakiistoja ei ole ja Pakkasvirran mukaan Uruguay on johonkin mittaan asti hyvinvointivaltio.

Vastustus alkoi
Uruguaysta

Botnia aloitti tehtaan rakentamisen Fray Bentosiin maaliskuussa 2005. Kyseinen 800 miljoonan euron investointi on suurin yksittäinen suomalainen investointi ulkomaille. Tehtaalla käytetään uusinta, aiemmin Euroopassa koeteltua tekniikkaa. Ympäristöselvitykset oli tehty asiallisesti.

Miksi konflikti silti syntyi?

Botnian ja jo aiemmin käynnistetyn espanjalaisen Ence-yhtiön selluhankkeiden vastustus ei käynnistynyt Argentiinasta, vaikka konfliktin kestäessä siltä näytti. Paikalliset ympäristöjärjestöt olivat huolissaan eukalyptusplantaaseista sekä tehtaiden mahdollisista päästöistä jo 2000-luvun alussa. Vuonna 2002 oppositiossa ollut Tabaré Vázquezin puolue Frente Amplio vastusti liberaalihallituksen tukemia tehdashankkeita.

Uruguaysta huoli levisi rajajoen toiselle puolelle. Oletuksena oli, että Fray Bentosiin aiotaan rakentaa vanhempaan tekniikkaan perustuvia laitoksia, joista juuri Encellä on erittäin huono maine Espanjassa.

Argentiinassa vastarinta järjestäytyi keskiluokkaiseksi eräänlaiseksi nimby-liikkeeksi.

Uruguayssa sosialisti Tabaré Vázquez nousi presidentiksi vuonna 2005 ja ryhtyi tehdashankkeen kannattajaksi. Argentiinan presidentti Néstor Kirchner taas sisäpoliittisista syistä salli paikallisen kansanliikkeen sulkea maiden välisen rajasillan kerta toisensa jälkeen. Talouskriisin jäljiltä argentiinalaiset olivat kapinaherkkiä ja edelliset presidentit olivat kaatuneet katumielenosoitusten jälkeen. Myös paikallispoliitikot näkivät sellutehtaiden vastustamisessa tilaisuuden kohentaa omia asemiaan.

Kriisi kärjistyi kansainväliseksi. Se heilutti Latinalaisen Amerikan maiden välejä. Argentiinalaisten vaatimuksista huolimatta Suomen valtiojohto pysyttäytyi kiistan ulkopuolella viittaamalla Botnian olevan yksityinen yhtiö.

Tieto valtaa
konflikteissa

Kaiken kohun keskellä tehdas valmistui ja käynnistettiin vuosi sitten. Kesällä 2008 kiista oli katoamassa otsikoista myös Argentiinassa, kun hallitus sai uusia huolia. Uruguayssa Botnian tehtaalla on kansalaisten selvä tuki.

Jussi Pakkasvirran mukaan tiedon tuottaminen ja sen hallinta olivat konfliktin ydintä. Hän kirjoittaa sekä tehtaan vastustajien että vastustusta ihmetelleiden suomalaisten toimijoiden tukeutuneen uskomuksiin ja huhuihin.

Argentiinassa kirjoitettiin happosateista, syövästä ja kolmipäisistä kaloista. Tehtaiden väitettiin lähtevän Suomesta, koska täällä joet ja järvet ovat saastuneet ja ihmiset sairaita.

Suomessa taas rakennettiin kuvaa riskittömästä sellutehtaasta, jota argentiinalaiset vastustivat kateuttaan tai yleensä kuumapäisyyttään.

Pakkasvirran mielestä kiistalla voi lopulta olla monia myönteisiä seurauksia. Fray Bentosin tehdas on erityisen silmälläpidon alla ja siksi siitä saattaa tulla globaali mallilaitos haju- ja jätevesihaittojen minimoinnissa. Sijoittajilta aletaan myös vaatia entistä parempia ympäristöselvityksiä.

Mitä konflikti sitten kertoi Suomesta?

Jussi Pakkasvirta kirjoittaa suomalaisen nationalismin koostuneen pitkään saunasta ja sisusta sekä metsäsuomalaisuudesta.

2000-luvulla on hänen mukaansa palattu Akateemisen karjalaseuran henkeen: Suomalaiset ovat aina ylivertaisia, tehokkaita, kunnollisia, reiluja ja lahjomattomia. Siksi täällä on vaikea käsittää, mitä ne ”lattarit” meuhkaavat maailman parasta sellutehdasta vastaan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Katuvilinää Tansanian suurimman kaupungin, Dar es Salaamin, kaupankäynnin keskuksessa Kariakoossa.

Myrkyllinen hengitysilma uhkaa miljoonien terveyttä tansanialaisessa suurkaupungissa

Jabiru Muhammedin vieressä oleva puu on istutettu hänen kotikyläänsä Jigawan osavaltiossa osana Saharan vihreä muuri -hanketta.

Islamistit ja aseistetut rosvojoukot estävät Saharan vihreän muurin etenemistä Nigeriassa

Paneelikeskustelu median vapaudesta, keskustelijat vasemmalta päätoimittaja Brian Hioe Taiwanista, freelancetoimittaja Saba Chaudhry Pakistanista, reportteri Krixia Subingsubing Filippiineiltä, päätoimittaja Trinh Huu Long Vietnamista ja päätoimittaja Tess B. Bcalla tilaisuuden järjestäneestä Asia Democracy Networkista.

Huumori, rohkeus ja kahvi ovat Aasian riippumattoman median selviytymisen salaisuuksia

Merlyn Sandoval seisoo sadeveden keräilytankin vieressä pienellä tontillaan San Jose Las Pilasin kylässä Itä-Guatemalassa. Sandovalin perhe on mukana hankkeessa, jolla pyritään lievittämään kuivuuden vaikutuksia Keski-Amerikan kuivassa käytävässä.

Tipassa on tankin alku, mikrovesien keräilyhanke opettaa

Uusimmat

Hallitus vie rahat Nuorisoasuntoliitolta ensi vuoden jälkeen.

Hallitus vie rahat Nuorisoasuntoliitolta, nuorten asunnottomuuden ehkäisy romuttuu

Vasemmistoliitto esitteli vaihtoehtobudjettinsa pari viikkoa sitten. Tänään julkaistiin sen mukainen vastalause budjettimietintöön.

Suomella ei ole varaa olla elvyttämättä, vasemmistoliitto katsoo budjettimietinnön vastalauseessaan

Isien osuus perhevapaiden käytöstä lisääntyi huomattavasti edellisen hallituksen uudistuksen ansiosta.

Marinin hallituksen perhevapaauudistus sai isät vanhempainvapaalle

Jessi Jokelainen muisuttaa siitä, että kannabiksen laillistamisen seuraukset eivät välttämättä ole huonoja.

Eduskunta tyrmää kannabiksen vaikka ”yleensä laillistamisen seuraukset eivät ole olleet erityisen dramaattisia”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Hallitus valmis vapauttamaan Fazerin, Pauligin, Fiskarsin ja tuhannet muut yritykset vastuullisuusvelvoitteista

 
02

Köyhiltä leikataan samaan aikaan, kun jopa 17 miljoonaa euroa lisätään byrokratian pyörittämiseen

 
03

Taloutta on potkittu liikkeelle 15 vuotta yritysten vero- ja maksuhelpotuksilla, ainoa tulos on osinkojen kasvu

 
04

Hallitus teki jättileikkauksen ay-taustaisen kehitysyhteistyöjärjestön tukeen vastoin virkamiesten esitystä

 
05

Furuholm Orpolle toimeentulotuen leikkauksesta: Eikö teitä hävetä?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Hallitus vie 50000 työttömältä kuntouttavan työtoiminnan 1,6 miljoonan säästön takia

10.12.2025

”Näemme joka kuukausi nälkää” – näin Suomessa eletään vuonna 2025

10.12.2025

Myrkyllinen hengitysilma uhkaa miljoonien terveyttä tansanialaisessa suurkaupungissa

09.12.2025

Li Andersson osallistuu keskusteluun Suomen sudenhoidosta: Ei täytä EU-lainsäädännön vaatimuksia

09.12.2025

Vasemmistoliiton edustajat lukevat eduskunnassa kansalaisten viestejä sosiaaliturvan leikkausten vaikutuksista

09.12.2025

Islamistit ja aseistetut rosvojoukot estävät Saharan vihreän muurin etenemistä Nigeriassa

09.12.2025

Huumori, rohkeus ja kahvi ovat Aasian riippumattoman median selviytymisen salaisuuksia

09.12.2025

Tipassa on tankin alku, mikrovesien keräilyhanke opettaa

09.12.2025

Potkulaki perustuslain vastainen EK:n toimeksianto, eriävän mielipiteen jättänyt Yrttiaho sanoo

09.12.2025

Tohinassa eläimetkin sekaisin – suden metsästyksestä täysi härdelli valiokunnassa hallituspuolueiden toimesta

09.12.2025

Kovaa tekstiä Orpolle: Suomi etujoukossa luontoa vastaan

08.12.2025

Köyhiltä leikataan samaan aikaan, kun jopa 17 miljoonaa euroa lisätään byrokratian pyörittämiseen

08.12.2025

Joulun toivotukset toimeentulotuen muutoksilla: ”Lisää äärimmäistä köyhyyttä”

08.12.2025

Taloutta on potkittu liikkeelle 15 vuotta yritysten vero- ja maksuhelpotuksilla, ainoa tulos on osinkojen kasvu

08.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään