KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Elokuvat

Suomi vuonna 2012 vuonna 1969

Vuoden 2012 suomalaisia vuonna 1969 ensi-iltansa saaneen Ruusujen aika -elokuvan mukaan. Heitä esittivät Ritva Vepsä (takana) ja Tarja Markus.

Vuoden 2012 suomalaisia vuonna 1969 ensi-iltansa saaneen Ruusujen aika -elokuvan mukaan. Heitä esittivät Ritva Vepsä (takana) ja Tarja Markus.

Risto Jarvan ohjaama elokuva Ruusujen aika osui oikeaan monissa visioinneissaan.

Juhana Unkuri
25.12.2012 9.45

Risto Jarvan ohjaaman ja yhdessä Peter von Baghin ja Jaakko Pakkasvirran kanssa kirjoittaman Ruusujen aika -elokuvan päähenkilö tekee vuonna 2012 historiallista tutkimusta 1970-luvulla tapaturmaisesti kuolleesta naisesta. Elokuvassa Historian instituutin virallisen katsauksen mukaan yhteiskunta on 1960- ja 70 -lukujen levottomien aikojen jälkeen muuttunut ihmiskeskeiseksi, demokraattiseksi ja liberaaliksi. Edistys kukoistaa ja luokkarajat ovat hävinneet. Teknologia takaa ihmisen kaikenpuolisen hyvinvoinnin.

– Elokuvan kuluessa kuitenkin paljastuu, ettei pehmeä julkisivu vastaa todellisuutta. Pinnan alla on jännitteitä, tyytymättömyyttä ja ristiriitoja. Demokratia on näennäistä ja tosiasiassa yhteiskunnassa vallitsee piilototalitarismi, toteaa elokuvatutkija Markku Varjola.

Ruusujen ajassa puolueita ei enää ole. Poliittinen päätöksenteko on jätetty meritokraateille ja byrokraateille eli asiantuntija- ja virkamiesvallalle. Ne kontrolloivat kansalaisia ja sääntelevät yhteiskuntaa ilman kansalaisten antamaa avointa valtakirjaa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Näkemys tietorekistereistä on toteutunut, sillä Suomessa on valvontayhteiskunta.

Varjolan mielestä vuonna 1969 ensi-iltansa saaneen Ruusujen ajan näkökulma vastaa varsin hyvin yhteiskunnan nykyistä tilannetta.

– Mielestäni demokratia ei toteudu Suomessa kovin hyvin. Edustuksellinen demokratia ei ole sama asia kuin todellinen kansanvalta. Nyky-yhteiskunnassa vallitsee harvainvalta. Tämä liittyy niin poliitikkoihin, liike-elämän johtoon, asiantuntijoihin kuin ylimpiin virkamiehiin.

Varjolan mukaan Ruusujen aika kuvaa niin valtarakenteita kuin tekohetkeään 1960-luvun loppua epäsuorasti.

– Päätöksenteko on elokuvassa tiivistetty Historian instituuttiin, joka ei ole varsinainen hallintoelin. On selvää, että elokuvassa kaikkia rakenteita ei voida käsitellä erikseen.

– Tekohetkeen liittyvät yhtäläisyydet näkyvät lähinnä elokuvan lakkoilevien insinöörien kohdalla. Heidän voidaan katsoa edustavan opiskelijoiden ja työväestön vastarintaa, jota oli eri puolilla maailmaa vuonna 1968.

Tekniikan hyödyt ja haitat

Elokuvan käsikirjoittajat hyödynsivät tulevaisuusasiantuntijoita ja lukivat alan kirjallisuutta. Taustakirjallisuutena oli esimerkiksi Herman Kahnin Maailma vuonna 2000 ja Michael Youngin satiiri meritokratiasta.

Ruusujen aika osui oikeaan monissa teknologissa visioinneissaan. Elokuvassa nähdään esimerkiksi laitteita ja teknisiä ratkaisuja, jotka ovat kännykän, Skypen tai Messengerin kuvayhteyden ja autojen navigaattoreiden kaltaisia.

Ruusujen ajan Suomessa on kaksi televisiokanavaa. Valtion virallisen tiedotuskanavan lisäksi on vapaakanava, jossa kuka tahansa kansalainen saa sanoa mielipiteensä mistä tahansa. Internetissä tämän ajatuksen voidaan katsoa toteutuneen. Elokuvassa kerrotaan myös rekistereistä, joissa on valtavasti tietoa ihmisistä. Ihmiset ovat vain näennäisen vapaita.

– Tämäkin on toteutunut, sillä meillä on valvontayhteiskunta. Uusi teknologia on lisännyt yksilön mahdollisuuksia ja tuonut vapautta. Samalla yksilön valvonta ja kontrollointi on lisääntynyt. Tekniikka toimii Iso Veli -yhteiskunnan palveluksessa. Tekniikka on ollut kaksiteräinen miekka.

Lisäksi elokuvassa ihmiset syövät mielialapillereitä, mikä on nykyään monien kohdalla todellisuutta.

Naisen asema muuttunut

Ruusujen ajassa miehet ja naiset käyttävät urheilutiloissa yhteistä pukuhuonetta.

– Elokuvan tekoaikaan yhteiskunta oli vielä hyvin puritaaninen. Seksuaalinen vapautuminen oli alkamassa muun muassa e-pillerien keksimisen myötä. Tekijät olivat oikeassa siinä, että nykyinen yhteiskunta on seksuaalisesti vapaampi kuin 1960-luvulla. Kiinnostavaa on, että en ole ainakaan huomannut Ruusujen ajassa viittauksia seksuaalisiin vähemmistöihin, Varjola toteaa.

Elokuva ennakoi myös naisen aseman tasa-arvoistuvan.

– Toinen naispäähenkilö on insinööri ja Historia-instituutin johtaja on nainen. Tekijät ovat selvästi nähneet, että naiset tulevat saamaan jalansijaa keskeisissä yhteiskunnallisissa tehtävissä. Kaikkialla maailmassahan tämä ei tosin ole toteutunut. Eikä meillä Suomessakaan naisia ole juuri ollut talouselämän korkeimmissa johtotehtävissä.

Varjola sanoo Ruusujen ajan olevan monessa mielessä edistyksellinen ja ei-perinteinen elokuva.

– En tiedä onko se tieteiselokuvana ainutlaatuinen tai erityisen poikkeuksellinen. Tieteiselokuvien valtavirtaa se ei missään tapauksessa edusta. Siinä liikutaan maapallon reaaliympäristössä, eikä esimerkiksi avaruudessa. Vaikkapa elokuvan pukeutumistyyliin ei kuitenkaan kannata liikaa keskittyä. Muotiahan ei voi ennustaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Hinduille pyhä Jamuna-joki vaahtoaa valkoisena saastumisen seurauksena.

Invisible Demons tuo ympäristökatastrofin iholle

Elokuvassa tunturit mielletään nukkuviksi jättiläisiksi.

Nukkuvat jättiläiset heräävät – Tunturin tarina on hyvä päätös luontofilmitrilogialle

KAVI esittää Helsingissä Kino Reginassa joulukuussa viisi Šukšinin elokuva. Niistä yksi on Me poikamiehet.

KAVIn Šukšin-elokuvien sarja käynnistyy joulukuussa – ”Teemana elokuvissa on usein maalaisuus, siperialaisuus ja nyrjähtänyt syrjäytyneisyys”

Ohjaaja Juho Kuosmanen sanoo, että hänen elokuvansa ja Rosa Liksomin kirja ovat itsenäisiä eri teoksia, mutta sielunkumppaneita keskenään. Kuvassa Kuosmanen pääosanesittäjä Seidi Haarlan kanssa kuvausjunassa.

Ohjaaja Juho Kuosmanen Hytti nro 6:sta: ”Molemmat teokset ovat muiston kaltaisia”

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään