KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Armeija hyökkää Sörkkään

Jarmo Nieminen paljastaa kirjassaan Santahamina, sinivalkoinen saari, kuinka työläiskaupunginosia vastaan oli tarkoitus käyttää lähes kaikkia saatavilla olevia joukkoja suojeluskuntaa myöten.

Jarmo Nieminen paljastaa kirjassaan Santahamina, sinivalkoinen saari, kuinka työläiskaupunginosia vastaan oli tarkoitus käyttää lähes kaikkia saatavilla olevia joukkoja suojeluskuntaa myöten.

Jukka Parkkari
27.1.2013 14.00
Fediverse-instanssi:

Kurvit suoriksi

Vuoden 1918 Suomen sisällissodan jälkeenkin Helsingin porvarit nukkuivat huonosti laajoista punaisen teloituksista ja vielä mittavimmista vankileirikuolemista huolimatta. Valkoinen valta pelkäsi erityisesti Sörkän sällejä ja muitakin pääkaupungin työläiskaupunginosien asukkaita.

Pitkän sillan pohjoispuolella asuvat muodostivat herrasväen mielestä uhan, jota varauduttiin torjumaan 1920-luvulla rankoin sotilaallisin operaatioin. Näistä kertoo yksityiskohtaisesti Jarmo Nieminen kirjassaan Santahamina, sinivalkoinen saari (Maanpuolustuskorkeakoulu 2012).

Teoksen kyseisen luvun nimi on Santahaminan joukot Söörnäistä valtaamassa. Annetuista toimintakäskyistä paljastuu, että työläiskaupunginosia vastaan oli tarkoitus käyttää lähes kaikkia saatavilla olevia joukkoja suojeluskuntaa myöten.

ILMOITUS
ILMOITUS
Paavo Lipposta tosin luultiin ulkomailla jokunen kerta omaksi turvamiehekseen.

Sörkän sällit oli tarkoitus motittaa ja sitten niiden kimppuun olisi käyty kahdelta suunnata, etelästä ja pohjoisesta. Hyökkäyksen kärjessä olisi rymistellyt muun muassa Santahaminasta laivattu tai marssitettu tankkikomppania.

Hyökkäystä tukemaan oli käsketty sekä armeijan että suojeluskunnan tykistö, laivasto-osasto sekä lentokonekin. Tykistön tehtävänä oli miehittää ennalta tiedustellut asemat niin, että tykkien tulella kyetään ”pyyhkäisemään Söörnäisten pääkatuja”.

Jos valkoisen vallan käskyjen ja suunnitelmien mukaan olisi jossain vaiheessa todella toimittu, niin Sörkän monissa tehtaissa olisi saattanut ilmetä melkoista pulaa työvoimasta.

Toimintakäsky Sörkän valtaamiseksi annettiin 30.6.1920. Käskyn antoi kenraalimajuri Birger Åkerman komentamansa divisioonan joukoille. Käskyn oli tarkastanut ja hyväksynyt sotaväen päällikkö kenraalimajuri Karl Wilkama.

Käskyyn liittyvissä toimintaohjeissa korostettiin, että levottomuuksien todennäköisen keskus, ”pesäpaikka” oli Söörnäinen. Sinne oli suunnattava päähuomio, vaikka levottomuuksia olisi muuallakin kaupungin alueella.

Nieminen kuvailee käskyn perusajatusta näin:

”Tilanteen salliessa piti Sörnäisiin tukeutua heti ja miehittää alue. Jos suora tunkeutuminen ei ollut mahdollista, joukot tuli ryhmittää hyökkäystä varten kantakaupungin puolelle Siltavuorenrannan ja Kaisaniemenlahden pohjoispään väliselle alueelle aina Kolmannelle linjalle asti. Jos mahdollista, sillanpääasema tuli ottaa haltuun Pitkänsillan pohjoispuolelta sekä ryhmittää pohjoiset joukot linjalle Fredriksbergin (Pasilan) asema – Vanhankaupunginselkä.”

Työläiskaupunginosiin hyökkääville joukoille oli määrätty ”taistelukaistat”. Esimerkiksi Uudenmaan kasarmin pataljoonan piti hyökätä alueelle Pitkäsiltä–Helsinginkatu Töölönlahden pohjoispohjukan luona. S-joukkojen eli suojeluskuntalaisten kaista taas oli Helsinginkadulla ja sen ja Pasilan aseman välisellä alueella. S-joukoilla oli tukenaan kaksi panssariautoa.

Sörnäisten pohjoispuolelle ryhmitettävien armeijajoukkojen taistelukaistaksi määrättiin linja Helsinginkatu – Kolmas linja – Alppikatu – Franzeninkatu – Torkkelinkatu – Käenkuja – meren ranta.

Helsinkiin hyökkäävän divisioonan komentajan johtamispaikka oli sijoitettu Töölön sokeritehtaalle eli nykyisen oopperatalon kulmille. Armeijan joukkojen pääsitomispaikka oli käsketty Kammion sairaalaan.

Kirjassaan Nieminen esittelee myös muita 1920-luvun käskyjä ja suunnitelmia Helsingin miehittämiseksi joko levottomuuksien tai liikekannallepanon vuoksi. Kaikissa niissä oli tarkoitus käyttää sekä armeijaa että suojeluskuntia.

Armeijan sotasuunnitelmat toiminnasta maan omia kansalaisia vastaan eivät kovin nopeasti muuttuneet. Vielä vuoden 1956 yleislakon aikana oli varauduttu käyttämään lakkolaisia vastaan Parolan panssariprikaatin taistelupanssarivaunuja, jotka olisi miehitetty pelkästään kantahenkilökunnalla.

Samaan aikaan kun sotaväen päällystö valmistautui valloittamaan Sörkkää, niin Suomen diplomaattikunta kävi ankaraa taistelua saadakseen oman univormun. Sen hankintaa perusteltiin monin tavoin, mutta vankin argumentti tuntui olevan se, että pelättiin diplomaattejamme luultavan ilman vormua tarjoilijoiksi tai vahtimestareiksi.

Tästä vuosia kestäneestä kädenväännöstä kerrotaan Jussi Pekkarisen kirjassa Maailmanluokan tarkkailupaikka. Suomen Lontoon suurlähetystön historia (SKS 2012).

Lopulta ulkoministeriö hyväksyi vormujen hankkimisen, mutta juuri silloin maahan tuli punamultahallitus, joka tyrmäsi herrojen hankkeen. Valmisteluista jouduttiin kuitenkin maksamaan huomattava summa brittiläiselle Wilkinson & Son -nimiselle herrojen vaatehtimolle.

Diplomaatit ovat siis saaneet tulla toimeen ilman univormuja. Sekaannuksia tarjoilijoihin ja vahtimestareihin ei liene juuri sattunut. Pääministeri Paavo Lipposta tosin luultiin ulkomailla jokunen kerta omaksi turvamiehekseen, mutta hän ei olutkaan diplomaatti.

Pekkarisen kirjassa on suurlähettiläistämme pikanttia tietoa. G. A. Gripenberg leimautui fasistiksi muun muassa siksi, että palkkasi lähetystön töihin julkifasistin. Sakari Tuomioja kävi presidentinvaalikamppailun Lontoosta käsin täydellä liksalla. A. H. Saastamoinen hoiteli lähettiläänä myös firmansa asioita ja niin edelleen.

Mutta suurlähettiläs Leo Tuominen ei isompia herroja pelännyt. Kun valtionvarainministeri Esa Kaitila kadotti passinsa Lontoon humussa ja sumussa, niin Tuominen laati hänelle matkustusasiakirjan, jossa luki suurin kirjaimin: ”Hukannut juovuspäissään passinsa”.

Sillä oli ministerin Suomeen palattava.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset