KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Elokuvat

Risaisen elämän äärellä

Anssi Mänttäri ohjaa elokuvaa Saunavieras.

Anssi Mänttäri ohjaa elokuvaa Saunavieras.

Aikamme suurimmat synnit, taiteilijuus ja epätäydellisyys, avautuvat Anssi Mänttärin elokuvissa hersyvänä nauruna ja palavana aistillisuutena. Helsinki on muuttunut 30 vuodessa, aivan kuten suomalainen elokuvakin.

Eero Tammi
23.2.2013 16.02
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Parhaat palat

Anssi Mänttärin elokuvat on julkaissut dvd-levyinä VL-Musiikki Oy.

Niistä parhaat:

Pyhä perhe (1976)

Toto (1982)

Regina ja miehet (1983)

Huhtikuu on kuukausista julmin (1983)

Rakkauselokuva (1984)

Kello (1984)

Viimeiset rotannahat (1985)

Muuttolinnun aika (1991)

Marraskuun harmaa valo (1993)

Palkkasoturi (1997)

Peter von Bagh näki Elokuvan historiansa uudistetussa laitoksessa (1998), että suomalaisohjaaja Anssi Mänttärin 1980-luvun halpatuotannoista avautuu vielä aarreaitta vuosikymmenen maailmaa tutkiville.

Aki Kaurismäki senttasi Filmihulluun 1984, että kun ”näiden viheliäisten vuosien aikana tuotettuja elokuvia jälkeenpäin arvioidaan, Toto (1982), Regina ja miehet (1983) ja Huhtikuu on kuukausista julmin (1983) nousevat uudestaan esiin.”

Nyt Mänttärin parhaat elokuvat toimivat kuin 30-vuotiaat viinitynnyrit – täynnä. Kriitikko Hannu Waarala on nähnyt niissä juopon käsialaa. Vielä helpommin niissä tunnistaa runoilijan käsialan. Mänttäri tarraa tulehtuneisiin ihmissuhteisiin, sisäisiin kaaoksiin ja kriisitiloihin, suhtautuen henkilöhahmoihinsa vaivattoman myötätuntoisesti ja armotta. Määrätyn rehellisyyden edessä saattaa katsoja tuntea jotain myös itsessään. Pistosta seuraa usein nauru.

Mänttärin elokuvien dvd-julkaisu on kulttuuriteko, joka vähintäänkin paljastaa laajan ihmistyyppien ja elämäntilanteiden kirjon.

Oma tyyli salanimellä

Ohjaaja viritteli oman tyylinsä ja luontaisimman tekotapansa salanimellä Suvi-Marja Korvenheimo. Aikuiset ihmissuhde-elokuvat kuvattiin nopeasti Helsingin ulkoilmassa ja ohjaajan tuttujen asunnoissa – joskus vain muutamissa päivissä, mutta tunnollisen pohjatyön siivittäminä. Arkisesta sanatulvasta aforistisiin sävyihin pamppaileva vuoropuhelu syntyi jazz-muusikkonakin kunnostautuneen ohjaajan omasta kynästä. Moni taitava näyttelijä teki Mänttärin ohjauksessa uransa parhaaksi jäävän elokuvaroolin.

Jari Tervo raportoi Ilta-Sanomiin 1984: ”Ohjaaja Anssi Mänttäri sanoo jättävänsä elokuvanteon – saattaa olla, että hän palaa ohjaajanpallille vasta ensi syyskuussa. Hän on sitä ennen mukana kahdessa muussa tuotannossa.”

Etsijöitä arjen harmaudessa

Samana vuonna valmistunut Kello kirjattiin Guinnessin ennätysten kirjaan nopean tuotantoaikataulunsa vuoksi. Vahva surumieli ja taituruus nostavat sen ohikiitävän yläpuolelle. Miehen (Paavo Piskonen) ja naisen (Riitta Havukainen) yhden yön suhde esitetään kamarinäytelmänä, jonka Mänttärin vakiokuvaaja Heikki Katajisto valaisee niukasti, mutta rikkaasti. Ihmiset nähdään hämärässä huoneessa ilman keinotekoisuuden vaikutelmaa. Valoa on vähän, mutta taitavasti käytettynä se avartaa henkilöhahmojen sieluntiloja.

Tottumus vaivaa Mänttärin kuvaamia ihmisiä. Olivat he ekonomeja, sosiologeja, liikemiehiä, autonasentajia, taiteilijoita tai partureita, he pohtivat samoja kysymyksiä: suhdetta oman työn mielekkyyteen, puolisoon ja lapsiin. He kaikki haluavat jotain muuta kuin mitä arjessaan elävät.

Mänttärin henkilöhahmot purkavat elämäänsä sanelunauhureille, päiväkirjoihin ja joskus suoraan kameralle. He etsivät epätoivoisesti uusia peilejä ympäröivästä maailmasta, joka ei aina vastaa.

Tragikoomisen Ylösnousemuksen (1985) lähtökohtana on kuvaava anekdootti: mies lavastaa itsemurhansa nähdäkseen omaistensa surevan, mutta huomaa onnettomuudekseen, ettei häntä kukaan surekaan. Hän yrittää palata takaisin arkeen, mutta hänet torjutaan, koska asiat on ehditty jo järjestää uusiksi.

Kapakkaeläjien aikalaiskuvaaja

Mänttäri kykenee uppoutumaan useisiin ikäluokkiin, elämäntilanteisin ja aikakausiin, mutta väkevimmillään hän on ollut ikäistensä toimittajien, taiteilijoiden ja kapakkaeläjien aikalaiskuvaajana. Elokuvista voi melkein haistaa savuiset baarit ja parittelunjälkiset makuuhuoneet.

Elokuvan Regina ja miehet henkilögalleriaan kuuluu Jörn Donnerin esittämä kirjailija. Kun Donnerin roolihahmo rakastuu ravintolaillallisen aikana Liisa Halosen tulkitsemaan äänittäjään, heidät nähdään vain yhdessä kaukaa otetussa kuvassa Donnerin traagisen monologin taustoittamana. Tämä ihminen, kuten moni muukin Mänttärin hahmo, elää pelossa, maailmaa väistellen.

Reginan ja miesten nimihenkilö, Rea Maurasen ilmentämä televisiotoimittaja, on toinen rakkautta pelkäävä, narsistinen, mutta haavoittuva menestyjä.

Mitä on moraali, mitä vapaus

Kuten elokuviensa henkilöhahmot, Mänttäri rikkoo jatkuvasti sääntöjä. Hän pohtii, kuinka ihmisten halutaan elävän, ja miksi, miten yhteiskunnassa tulisi käyttäytyä, mitä merkitsee moraali, mitä vapaus. Matti Pellonpään kaltainen boheemi sopii loisteliaasti Mänttärin elokuvien maailmaan, esiintyen yhteensä kuudessa hänen filmissään. Ansiokkaasti Mänttärin henkilöhahmot myös osoittavat, miten typerä ja yksinkertainen voi olla älykäs ja koulutettu aikuinen.

Monilla Mänttärin hahmolla on tosielämän esikuvansa. Elokuvan Huhtikuu on kuukausista julmin värikästä henkilögalleriaa voidaan pitää avainromaanin filmillisenä vastineena. Mukana on muun muassa mainio parodia ohjaaja Mikko Niskasesta. Elokuvan lopussa Aki Kaurismäen näyttelemä kirjailijanalku tiedustelee Antti Litjan esittämältä konkarilta, mikä on hyvän tekstin salaisuus. Vastaus: ”Viinaa ja lyhyitä lauseita!”

Aistillisuuden palo yhdistää Mänttärin henkilöitä. Jos elämässä ei ole intohimoa ja nautintoa, jotain on pielessä. Jos elämässä ei taas ole mitään hallintaa, ei kaaoksestakaan synny järjestystä. Sen osoittavat perusteellisimmin Mänttärin itsensä tulkitsemat päähenkilöt Berliini-kuvauksessa Morena (1986) ja taiteilijasatiirissa Viimeiset rotannahat (1985).

Koska ohjaajan vakioaiheisiin kuuluvat menetys ja katoavuus, 1980-luvun ajankuva täydentää niitä nykyperspektiivistä käsin ihanteellisesti. Nuhjuiset raitiovaunut, puhelinkioskit, magneettinauhurit, portsarit ja Juice Leskinen värjäävät Mänttärin henkilöhahmojen tyhjyyden pelkoa.

Armoton ajankulu

Mänttärin viimeisimmässä elokuvassa Saunavieras kohtaavat huippualkoholisoitunut, narsistinen ja sovinistinen kirjailija (Kari Väänänen) sekä kurinalainen, elämäänsä kyllästynyt palkkamurhaaja (Jone Takamäki). Moraliteettina ja kamarinäytelmänä Saunavieraassa on kaikki ainekset, hyvä dialogi ja mahtavat näyttelijät, mutta kuvauksen ja leikkauksen osalta elokuva on niin ala-arvoinen, että itkettää. Syy on osin tekemisen edellytyksissä.

1990-luvulla Mänttäri alkoi pudota entistä enemmän marginaaliin. Hän yritti kaupallista menestystä, mutta sai aikaan huonoimmat elokuvansa: Matti Nykäsen julkisuusilmiön ympärillä kompuroiva Mestari (1992) ja Espanjassa kuvattu hirveä puskafarssi Dirlandaa (1999).

Loistava lama-ajan kuvaus Palkkasoturi (1997), vuosikymmenen kiistattomia avainelokuvia, sai vain muutamia satoja katsojia. Mänttärin tuottama Eros & Psykhe (1998) meni lippuluukuilla vielä huonommin. Vuosikymmenen lopulla käynnistynyt suomalaisen elokuvan buumi ei voinut tuntea vieraampaa tapausta kuin Mänttäri. Elokuvasäätiöstä ilmoitettiin, että hän on aivan liian vanha kolkuttelemaan heidän oviinsa.

50-vuotiaat mystisesti kateissa

Historiattomuus on suomalaisen elokuva-alan vahvin traditio. Se elää väsymyksestä kuin sota, joka haluaa nuorta lihaa. Valentin Vaala, Teuvo Tulio, Jack Witikka, Maunu Kurkvaara, Timo Linnasalo ja Jaakko Pakkasvirta, toiset heistä elossa, mutta ohjaajina mystisesti kateissa, todistavat, ettei 50-vuotias juurikaan ohjaa Suomessa enää pitkiä elokuvia. Muualla Euroopassa tällainen tilanne ymmärrettäisiin järjenvastaisena.

Nykyään Mänttäri on tukahdutettu, poissiivottu ilmiö, suomalaisen elokuvan alitajunnassa jonkinlainen peikko, joka kutittelee erityisesti virkamiehiä vääristä paikoista.

Kun nyt elämme jälkidomekarukoskelaista digiaikaa, voimmekin olohuoneissamme hämmästellä Mänttärin tuotannon psykologista rehellisyyttä ja vaivattomuutta, polttavaa tarvetta nähdä ihminen kaikessa epätäydellisyydessään ja olosuhteidensa ailahtelevaisuudessa.

”Jos ihmisellä nyt menee huonosti, niin voihan se olla helvetin hauskaa”, on Mänttäri todennut elokuvistaan.

Kirjoittaja (s. 1983) on elokuvaleikkauksen opiskelija.

Parhaat palat

Anssi Mänttärin elokuvat on julkaissut dvd-levyinä VL-Musiikki Oy.

Niistä parhaat:

Pyhä perhe (1976)

Toto (1982)

Regina ja miehet (1983)

Huhtikuu on kuukausista julmin (1983)

Rakkauselokuva (1984)

Kello (1984)

Viimeiset rotannahat (1985)

Muuttolinnun aika (1991)

Marraskuun harmaa valo (1993)

Palkkasoturi (1997)

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Presidentin kyyditys. Takana Tom Rejström ja Aku Sipola. Edessä Jussi Vatanen ja Pääru Oja.

Muilutus josta tuli lapuanliikkeen joutsenlaulu

Hinduille pyhä Jamuna-joki vaahtoaa valkoisena saastumisen seurauksena.

Invisible Demons tuo ympäristökatastrofin iholle

Elokuvassa tunturit mielletään nukkuviksi jättiläisiksi.

Nukkuvat jättiläiset heräävät – Tunturin tarina on hyvä päätös luontofilmitrilogialle

KAVI esittää Helsingissä Kino Reginassa joulukuussa viisi Šukšinin elokuva. Niistä yksi on Me poikamiehet.

KAVIn Šukšin-elokuvien sarja käynnistyy joulukuussa – ”Teemana elokuvissa on usein maalaisuus, siperialaisuus ja nyrjähtänyt syrjäytyneisyys”

Uusimmat

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset