KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Jos Venäjä alkaisi Kymijoelta

Pirjo Hämäläinen
14.4.2013 16.02
Fediverse-instanssi:

Keisari Aleksanteri I lavasti kuolemansa ja eli hautajaisten jälkeen lähes neljäkymmentä vuotta. Isänmurha vaati sovitusta, joten hän luovutti valtaistuimen salaa veljelleen, joka oli veriteon aikaan viaton viisivuotias.

Aleksanteri I:n arkku on Pietari-Paavalin linnoituksessa suvun arkkujen seassa, mutta ymmärrettävistä syistä sisällä ei ole ketään. Erakkovanhus Fjodor Kuzmitš, keisarin kaksoiskappale, lepää sen sijaan Siperian mullassa Tomskissa.

Meille suomalaisille Aleksanteri I antoi autonomisen suuriruhtinaskunnan ja vaihtoi pääkaupungin Turusta Helsinkiin. Näitä tapahtumia muisteltiin monin mieleen painuvin menoin vuosina 2009 ja 2012.

ILMOITUS
ILMOITUS
Karjalasta saa puhua vain nostalgisessa nousuhumalassa tai kansallispuku niskassa ja sirmakka kainalossa.

Seremonioiden kannalta oli hämmentävää, ettei Aleksanteri I:llä ole muuta muistomerkkiä kuin ajan kalvama rintakuva Kansalliskirjaston takapihalla. Eräät delegaatiot kukittivatkin vahingossa veljenpoika Aleksanteri II:n patsaan, joka oli Senaatintorilla sopivasti tyrkyllä.

Venäläinen veistäjämestari Ivan Martos näki Aleksanteri I:n voitokkaana Caesarina. Helsingissä keisarin kutreja peittää laakeriseppele ja Asovanmeren Taganrogissa (missä hän niin sanotusti kuoli) univormun esiliinana on roomalainen tooga.

Martosin tunnetuimmassa veistoksessa kauppias Kuzma Minin ja ruhtinas Dmitri Požarski ovat lähdössä puolalaisia kurittamaan. Kun veistos haittasi Punaisen torin paraateja, se siirrettiin likemmäs Vasili Autuaan karamellityylistä katedraalia.

Suomen sodan tappiot olisivat voineet johtaa isovihan ja pikkuvihan kaltaiseen miehitysaikaan, mutta Aleksanteri I oli poikkeuksellisen liberaali yksinvaltias.

Oma suuriruhtinaskunta oli suomalaisille täysi yllätys ja Helsingin pääkaupungin status sellainen tärsky, että turkulaiset tapailivat kirvestä.

Pietaria on kutsuttu uneksi ja harhaksi, sillä ihana kaupunki rakennettiin kerralla ihmisuhreista ja inkeriläiskylistä piittaamatta, mutta myös Helsinki nousi ilmoille kuin kangastus tai aarteen yllä lepattava virvatuli.

Nimitutkija Saulo Kepsu on julkaissut kiehtovan kirjan Pietarista ennen Pietaria, mutta millainen oli Helsinki ennen Helsinkiä? Miltä kaupunki näytti ennen kuin pylväspäätyiset palatsit täyttivät keskustan?

Helsingin harvoja suomenkielisiä paikannimiä olivat Harakan saari, Lepikon torppa Suon kaupunginosassa ja Paskalampi nykyisen Vironkadun notkossa. Suo levittäytyi Säätytalon itäpuolella ja rospuuttoaikaan sen kujat muuttuivat kuravelliksi. Kruununhaka, tykistön hevoslaidun, alkoi Suon takaa.

Turku oli Suomen sivistyksen kehto, tärkein kaupunki ja vuodesta 1809 lähtien myös pääkaupunki, jonka ylpeyden aiheita olivat keskiaikainen tuomiokirkko, keskiaikainen linna, 1600-luvun akatemia, 1600-luvun hovioikeus ja 1700-luvun telakka.

Korkeammat voimat olivat kuitenkin Helsingin puolella. Syksyllä 1827 Turku paloi niin perusteellisesti, että kaikki revanssitoiveet romahtivat ja turkulaiset saivat kyynelehtien katsella, miten akatemian hiiltyneet rippeet vietiin Helsinkiin. Jossakin muuttokuormassa meni myös Aleksanteri I:n seppelöity rintakuva.

Pääkaupunki siirtyi vuonna 1812 Tukholman porteilta Tallinnan vastarannalle, mutta tämä oli pientä verrattuna siihen, että samaan aikaan koko Karjala siirtyi Venäjältä Suomelle.

Karjalan palautuksen 200-vuotismuistolle ei viime vuonna kuitenkaan hurrattu, sillä Karjalasta saa puhua vain nostalgisessa nousuhumalassa tai kansallispuku niskassa ja sirmakka kainalossa.

Tämän todisti johtavan päivälehden ynseä kriitikko, joka odotti Helsingin Taidehallin Karjala!-näyttelyltä ”räiskyvää koristeellisuutta” (kansallispukua ja sirmakkaa) eikä suinkaan nolon paljaita osattomuuden teemoja.

Häme ja Savo ovat poliittisesti korrekteja ja katu-uskottavia maakuntia, mutta Karjala raahaa perässään sodan, nationalismin ja Suur-Suomen häpeää: se on raiskattu pakolaisnainen, joka on omaan raiskaukseensa syypää.

Jos höppänä mummu jättää perinnöksi Olavi Paavolaisen Karjala muistojen maan, kellastunut kuvateos piilotetaan pikaisesti komeroon, sillä mitä vieraatkin sanoisivat. Luulisivat vielä kiihkoilijoiksi, oikein fanaatikoiksi.

Palautuksen löysäpäiset vaatijat ovat tehneet Karjalasta huonon vitsin, mutta nyt heidän tarmonsa näyttää hiipuneen eikä Karjalan ”ensimmäistä” palautusta huomattu laisinkaan juhlia.

Vuoden 1812 tapahtumista on puhuttu aina Venäjän näkökulmasta, joten kaikki eivät edes ymmärrä, että Venäjän luovuttama Vanha Suomi tarkoittaa nimenomaan Karjalaa sekä kaistaletta ihan itäisintä Savoa.

Aleksanteri I:n palautushanketta vastustettiin laajasti. Jyrkimpien venäläisten mielestä vain maanpetturi saattoi luovuttaa (kenenkään pyytämättä) kaksi oikeauskoista luostaria ja tuhansia hehtaareja äiti Venäjän pyhää kuvetta.

Myös suomalaisilla oli asiassa nielemistä. J. L. Runeberg ajeli 1830-luvulla Imatrankoskelle ja räksytti koko matkan ryvettyneistä maisemista ja pahannäköisistä asukkaista. Karjalan naisia runon ruhtinas vertasi apinoihin.

Ilman palautusta kohtalomme olisi kuitenkin ollut toinen. Kun raja olisi kulkenut Kymijoessa, sodilta olisi säästytty ja Suomi olisi nyt puhtaasti läntinen Nato-maa, josta puuttuisivat ortodoksiset kirkot, virpovitsat, suolasienet, potaattipiirakat ja mietä ja sietä silviisii lustist löpisevät ihmiset.

Kohti itää katsova Kalevala olisi jäänyt julkaisematta ja Väinämöisen korvaisivat saagojen muinaiskuninkaat. Akseli Gallen-Kallela olisi Pohjanmaan tunnetuin latomaalari, ja Toivo Kuula eläisi edelleen, sillä häntä ei olisi Viipurissa ammuttu.

Matkailu keskittyisi Turun seudulle, koska ”Imatra immyt sorja”, uljas Punkaharju, pyöreä Hamina, sutki Lappeenranta, valtaosa Saimaata ja Olavinlinna olisivat Venäjän puolella. Venäläiset olisivat aloittaneet Olavinlinnassa Glinka-festivaalit, joille suomalaiset pääsisivät vain passi kourassa.

Ja ajatellaan vielä viihdettä. Mikäli Aleksanteri I ei olisi palauttanut Karjalaa, meiltä puuttuisivat sellaiset nimet kuin Veikko Lavi, Juha Watt Vainio, Reijo Taipale, Pelle Miljoona, Eeva Litmanen, Satu Silvo ja Elina Knihtilä. Heidän sijastaan suosiota nauttisi Pelimanniyhtye Möttöläiset Raisiosta.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Puheenaihe-podcastissa juontajat Leevi Leivo (kuvassa vas.) ja Rami Kurimo haastattelevat asiantuntijoita ajankohtaisista aiheista.

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

15.11.2026

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset