Lähinnä perussuomalaisten nuorisojärjestö on nostanut metelin valtion nuorisojärjestöjen tukirahoista. Suurin piirtein samanlainen keskustelu on käyty edellistenkin jakojen yhteydessä.
Nuorisorahoista päätti kulttuuri-ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas.) asiaa valmistelleen työryhmän esityksen pohjalta. Veikkausvoittovaroista myönnettävien avustusten summia ministeri ei lopulta muokannut kuin hyvin vähäiseltä osalta.
Suurin häly on jälleen nostettu poliittisten nuorisojärjestöjen saamista tuista. Rahanjako ei niiden osalta noudata arvostelijoiden mielestä poliittista tasapuolisuutta. Suurimpien puolueiden tai niitä lähellä olevat nuorisojärjestöt saivat poliittisista järjestöistä eniten rahaa, mutta niillä on myös paljon enemmän erilaista toimintaa kuin esimerkiksi vasta hiljattain perustelulla perussuomalaisten järjestöllä.
Rakentava kritiikki tämänkin päätöksen perusteluista on toki paikallaan, sillä ei ole olemassa vain yhtä ”oikeaa” jakotapaa. Jakoperusteita voidaan aina myös muuttaa, jos niistä löytyy yhteisymmärrys. Nyt noudatettu, lähinnä toiminnallisuuteen liittyvä jako vaikuttaa kuitenkin oikeudenmukaiselta, sillä se ikään kuin palkitsee aktiivisuuden. Perussuomalaistenkin tuki kasvoi hiukan viime vuodesta, vaikka aloittelevalla järjestöllä ei kovin paljon toimintaa ollutkaan.
Pelkkä puolueen valtakunnallinen kannatus ei voi ollakaan toimintatukien lähtökohta. Poliittisia nuorisojärjestöjä ei myöskään saa syrjiä, sillä nehän osaltaan vahvistavat kansanvaltamme perustaa kasvattamalla nuoria ottamaan vastuuta ja osallistumaan poliittiseen toimintaan.
Tukirahoista käyty keskustelu on ylipäätään keskittynyt liikaa poliittisten nuorisojärjestöjen saamiin tukiin, vaikka nytkin Arhinmäki myönsi varsin kattavasti rahaa myös monille poliittisesti sitoutumattomille, ansiokasta nuorisotyötä tekeville järjestöille. Eniten rahaa 11,3 miljoonan euron jakopotista saivat partiolaiset, noin 1,3 miljoonaa euroa.