Säästökuurit ja budjettikuri ovat luoneet Eurooppaan vakavan taantuman, joka vaikuttaa myös Suomeen. Silti Suomi on Saksan rinnalla osallistunut aktiivisesti budjettikurin tiukentamiseen, sanoi professori Heikki Patomäki Vasemmistoliiton Eurooppa-seminaarissa lauantaina Helsingissä.
– Budjettikuri rapauttaa Euroopan kasvun edellytyksiä ja vaikuttaa koko maailmantalouteen.
Patomäen mukaan budjettivaje on pieni ongelma verrattuna jo pitkään pahenemassa olleisiin työllisyys- ja demokratiavajeisiin. Euroopan sosiaalinen malli alkaa olla mennyttä.
Budjettikuri rapauttaa Euroopan kasvun edellytyksiä.
– Sisämarkkinavapaudet sopivat yhteen ainoastaan muodollisen demokratian kanssa. Niin sanotun demokratian tehtäväksi jää neutralisoida oppositio ja legitimoida keskuksissa tehtyjä päätöksiä.
Julkisen rahoituksen markkinakuri ei toimi muun muassa siksi, että sillä on taipumusta vahvistaa suhdannevaihteluita.
– Koska maiden yli- ja alijäämien summa on nolla, tarvitaan mekanismeja, joilla vastuu epätasapainoon sopeutuksesta on olennaisesti myös ylijäämämailla.
Skenaarioita EU:n tulevaisuudesta
Patomäki esitti kolme skenaariota EU:n tulevaisuudesta. Niistä todennäköisin lyhyellä aikavälillä on, että uusliberaali Eurooppa-projekti jatkuu. Se sopii yhteen EU:n osittaisen hajoamisen kanssa.
Toinen vaihtoehto on ”suhteellisen sosiaalidemokraattinen liittovaltio”. Siinä federalismi rakentuu jälkikeynesiläisen talousteorian pohjalle; uudelleensääntely ja rahoitusvero ovat jo askelia suuntaan. Todennäköisesti mukana kuitenkin on myös eurosentrisiä ja suurvaltapoliittisia ideoita ja tavoitteita.
Kolmas vaihtoehto on ”kosmopoliittinen EU osana sosiaalidemokraattista globaalihallintaa”. Tämä on lyhyellä aikavälillä skenaarioista epätodennäköisin, mutta pitkällä aikavälillä kestävimmällä pohjalla.
Pohjana olisi tällöin globaali keynesiläisyys, joka ymmärtää julkisen talouspolitiikan ja politiikan ylipäätään koko maailmantalouden mittakaavassa.
Patomäen mukaan globaali keynesiläisyys pyrkii sääntelemään ja ohjaamaan globaaleja keskinäisriippuvuuksia siten, että tuloksena on mahdollisimman korkea ja järkevä kasvu, täystyöllisyys ja laajalle levinnyt hyvinvointi kaikkialla samanaikaisesti. Myös ekologinen vastuullisuus kuuluu siihen.
Finansialisaatiota purkamaan
Patomäen mielestä olisi ryhdyttävä purkamaan finansialisaatiota. Askelina tässä olisivat globaali velkasovittelumekanismi, spekulaation verotus, rajoittaminen ja osittain täyskielto sekä vero- ja sääntelyparatiisien sulkeminen esimerkiksi verottamalla tulovirtoja niihin ja takaisin.
Lisäksi ryhdyttäisiin purkamaan kasautunutta velkaa alkaen kotitalouksista, käytettäisiin keskuspankkirahoitusta kansalaisten ja julkisten budjettien tukemiseen sekä luotaisiin globaaleja mekanismeja kontrolloimaan vaihtotaseen yli- ja alijäämiä.
Patomäki varoitti suomalaista vasemmistoa keskittymästä vain Suomeen ja ”suomalaisiin asioihin”, koska tämän todennäköinen seuraus on talouspoliittisen ja muun vaihtoehdottomuuden edelleen lisääntyminen myös Suomessa.
– Lisäksi oletettava seuraus on nationalistinen vastareaktio, jonka voittajana on nurkkakuntainen ja muukalaisvihamielinen populismi. Sen talouspolitiikka horjuu uusliberaalin kilpailukykypolitiikan ja autarkiaan taipuvaisen hyvinvointivaltiosovinismin välillä.
Patomäen alustus laajemmassa muodossa on luettavissa powerpoint-esityksenä osoitteessa
uutiskirje 
