KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Vasemmisto ja eurokriisikeskustelu

Espanjan ja Kreikan kaduilla kasvaa kansanliike velkojen läpivalaisemiseksi. Kuvassa kreikkalaisia mielenosoittajia Ateenassa 13. toukokuuta.

Espanjan ja Kreikan kaduilla kasvaa kansanliike velkojen läpivalaisemiseksi. Kuvassa kreikkalaisia mielenosoittajia Ateenassa 13. toukokuuta. Kuva: Lehtikuva/ ARIS MESSINIS

Teppo Eskelinen
19.5.2013 12.00
Fediverse-instanssi:

Eurokriisin tämänhetkisissä henkisissä olosuhteissa kiinnostavaa on, että vasemmistolaisen politiikan tekeminen Euroopan tasolla on toisaalta äärimmäisen helppoa, toisaalta äärimmäisen vaikeaa.

Vaikeaa se on siksi, että arkijärkisyydet pelaavat vasemmistoa vastaan. Arkijärjen väittämäthän eivät ole mitään objektiivista todellisuutta. Sosiaalisen todellisuuden kuvaukset ovat aina metaforisia, valikoivia ja arvolatautuneita. Politiikan kannalta on keskeistä, minkä ryhmän poliittinen jäsennys hallitsee arkijärkeä.

Euroopassa on viimeistään kriisin myötä opittu, että muodollisten instituutioiden muuttaminen on nopeaa ja vaivatonta verrattuna kulttuuriin juurtuneisiin maailmanselityksiin. On helppoa tehdä (ja rikkoa) sopimuksia, mutta vaikeaa muuttaa syvään juurtuneita maailmanjäsennyksiä ja niistä nousevia intuitiivisia selitysmalleja. Esimerkiksi Saksan henkiseen ilmapiiriin syvään juurtunut inflaation pelko on eräs tärkeä syy sille, miksi Euroopassa on vaikeaa elvyttää.

Velkojen takaisinmaksu ei ole aina kunnia-asia.

En tarkoita, että tällaisten käsitysten sitkeyteen tulisi suhtautua ylitsepääsemättömänä asiana. Niiden tunnistaminen kuitenkin auttaa politiikan haasteiden ymmärtämisessä. Juuri nyt vasemmiston olisi vakuutettava ihmiset joistakin hallitsevan arkijärjen vastaisista asioista.

Saksan inflaatiopelko alkaa olla jo klisee, mutta samanlaisia ilmiöitä on tietysti Suomessakin. Suomi on läpeensä uusmerkantilistinen valtio. Henkisen taloushistoriamme ydin on ajatus siitä, että jossain on paikka nimeltä ”maailmanmarkkinat”, jonne upotetaan kaikki mitä Suomessa vietäväksi tuotetaan, kunhan vain laatu ja hinta ovat kohdallaan. Suomessa ei ole ikinä totuttu ajattelemaan, että Suomella voisi olla erityistä vastuuta tai tehtävää kokonaiskysynnän ylläpitämisessä. Lisäksi budjettitasapainoa pidetään hyveenä.

Nyt Suomen vaihtotase heikkenee ja teollisuustuotanto on jyrkässä laskussa. Ekspansiivisen talouspolitiikan harjoittaminen olisi välttämätöntä, jo kotimaisista syistä mutta myös koska koko euroalueella on vain kourallinen valtioita, jotka kykenevät ekspansiiviseen talouspolitiikkaan. Suomen ei toki yksin tarvitse elvyttää koko Euroopan puolesta, mutta on oltava osa maaryhmää, joka näin tekee.

Suuri ideologinen haaste onkin siinä, miten vakuuttaa Suomen kaltaiset maat siitä, että nykyisten keskinäisriippuvuuksien olosuhteissa ja laman uhatessa tarkoituksenmukaisin toimi on elvytys, ei ”tasapaino”.

Alijäämäinen budjetointi ei toki ole ainoa kysynnän lisäämisen väline. Tärkeää on myös palkkatason nostaminen, erityisesti tilanteissa joissa tuottavuus kasvaa, mutta ”kilpailukyvyn” nimissä palkkoja leikataan. Vaikka alijäämäisen budjetoinnin vaatiminen on vaikeaa (merkittävä osa ihmisistä todella uskoo, että laman torjunta kysyntää lisäämällä on ”lapsiltamme varastamista”), kokonaisvaltaisen ohjelman perusteleminen voi olla jo helpompaa.

Vasemmistolainen politiikka on varmasti haasteellista, jos politiikkaa tehdään hegemonisten arkijärkisyyksien vastaisesti. Se on kuitenkin tuhoon tuomittua, jos näin ei tehdä. Nykyisessä henkisessä ilmapiirissä on aivan liian helppoa selittää, että taloudelliset ongelmat johtuvat liiallisesta julkisesta kulutuksesta.

Valtionvelkojen korkotaso, euroalueen rakenteelliset epätasapainot ja spekulaatio valtion velkakirjoja vastaan ovat kaikki osa palettia, joka on asetettava selitysmalliksi ”valtion vika” -selitysmallia vastaan.

Nykytilanteen valoisa puoli on, että yhä useampi ihminen alkaa huomata todellisuuden olevan budjettikuripolitiikan vastustajien puolella. Budjettikuri on tarvinnut oikeutuksia, mutta nämä ovat romahtaneet. Enää edes uusklassiset ekonomistit eivät kykene tuottamaan leikkauslinjaa tukevaa tutkimusta.

Toki on ollut jo kauan selvää, että sosiaalisilla kriteereillä – kriteereillä joilla todella on merkitystä – budjettikuri on ollut tuhoisaa. Järkevillä kriteereillä epäonnistumisen lisäksi budjettikuri epäonnistuu omilla kriteereillään – eli se ei tuota kasvua.

Tämä ei tietenkään estä jatkamasta budjettikuripolitiikkaa, mutta argumenttien katoaminen politiikan pohjalta voi toki olla vaalitilanteessa ratkaisevaa. Yhä useammalle on käymässä selväksi, että komissio ei tiedä mitä tekee. Se jatkaa entistä sokeampana eteenpäin, kun ei kehtaa painaa jarrua eikä tiedä minne kääntyisi.

Tällaisessa tilanteessa on ratkaisevan tärkeää, että vasemmistolla on uskottava idea siitä, mitä Euroopalle pitäisi institutionaalisesti tehdä – idea, joka viestii sitä, että tiedämme mitä tehdä vallalla. Itsevarmuuden aistii.

Mitä sitten vasemmistolaisen Eurooppa-ohjelman ytimen pitäisi olla? Pankkisektorin sääntelyn tarvetta, ylikansallista verotusta ja sosiaalisen Euroopan teemoja on pidetty hyvin esillä. Mutta tämä on vasta hyvä alku.

Eurooppa tarvitsisi konkreettisia institutionaalisia rakenteita, jotka akuutin kriisinhoidon lisäksi vakauttaisivat järjestelmää. Keskeinen tällainen instituutio, joka lähtisi vasemmistolaisesta analyysista, olisi ”uusi kasvu- ja vakaussopimus”. Valtioiden demokraattista toimintakykyä rajoittavan ja suhdannepoliittisesti itsetuhoisen kasvu- ja vakaussopimuksen tilalle tulisi esittää järjestelyä, jossa sanktioidaan kaupan yli- ja alijäämiä. Tämä todella tuottaisi vakautta, toisin kuin vinksahtaneisiin friedmanilaisiin fantasioihin perustuva nykymalli.

Toiseksi olisi vaadittava pysyvän velkasovittelumekanismin luomista Euroopan alueelle.

Espanjan ja Kreikan kaduilla kasvaa kansanliike ”velka-auditointien” järjestämiseksi. Tavoitteena on valtionvelan läpivalaisu poliittisen oikeutuksen ja sosiaalisten perusoikeuksien näkökulmasta. Näille liikkeille on osoitettava tukea ja kamppailtava ”velan” kulttuurisesta tulkinnasta.

Velkojen takaisinmaksu ei ole aina kunnia-asia. Velka on vallankäytön vanhin muoto, ja toisen osapuolen saaminen kumuloituvien velkojen liekaan on poliittista orjuuttamista. Jotta velanmaksua voi vaatia, velan tulee läpäistä oikeutuskriteerit. Tällainen mekanismi tarvitaan euroalueelle pysyvästi.

Kolmanneksi euroalueella tarvittaisiin vihreä kasvu- ja investointiohjelma. Kun euroalue on lamassa, vain julkiset investoinnit luovat tarpeeksi kysyntää. Kun maailma on matkalla kohti ilmastokriisiä, Euroopalla muiden joukossa on kiire muuntaa infrastruktuurinsa perustaa ilmastoystävälliseen suuntaan. Tämäkin edellyttää julkisia investointeja. Vasemmistolla on suorastaan velvollisuus pitää julkisten vihreiden investointien merkitystä esillä.

Mikään vasemmiston institutionaalinen esitys ei tietenkään toteudu sellaisenaan. Uskottavilla ohjelmilla on kuitenkin merkitystä, kun nykyisten vallankäyttäjien uskottavuus kärsii. Niiden esittäminen on politiikkaa itsessään, ja osa kulttuurista kamppailua, jossa arkijärkeä väännetään vasemmistolle suotuisaan suuntaan. Ilman uskottavia ohjelmia on vaara jäädä vain toistelemaan uusliberalismin kritiikkiä, esittämättä mitään tilalle.

Kirjoittaja on yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori ja vasemmisto-liiton kansainvälisten asioiden työryhmän jäsen.

Teksti on suomeksi puhtaaksikirjoitettu ja editoitu versio Vasemmiston kansainvälisessä eurooppaseminaarissa 4.5. pidetystä puheenvuorosta.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomessakin talouspolitiikan valmistelu nojaa taloustieteen mikroperustaiseen pohjaan, jossa talouden toimijat työnhakijoista kuluttajiin ja yrityksiin reagoivat valtiovallan säätämiin kannustimiin, arvioi Timo Harjuniemi.

Vasemmisto on laiminlyönyt taloudellisen asiantuntijatyön, vaikka ekonomistit hallitsevat maailmaa

Veikka Lahtinen.

Rasismikeskustelu teki meistä jankkaajia – Rasismi on yhteiskunnan käytännöissä, viranomaisohjeissa ja koulutusjärjestelmässä, kirjoittaa KU:n kirjoittajavieras

Kun kone pysähtyy

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Uusimmat

Työttömyys alenee seuraavan kahden vuoden aikana vain marginaalisesti, ennustaa ministeriö.

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

Työssä olevatkin lykkäävät arjen hankintoja talouden epävarmuuden ja mahdollisen työttömyyden varalta.

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

Puheenaihe-podcastissa juontajat Leevi Leivo (kuvassa vas.) ja Rami Kurimo haastattelevat asiantuntijoita ajankohtaisista aiheista.

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

15.11.2026

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset