KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Joutilaisuus edellyttää yksityistä omistusoikeutta

Juha Drufva
14.8.2013 8.43

Joutilas luokka osa 11

Miksi kaikki ei voisi olla yhtä hyvin mieletöntä, joutavaa ja haihtuvaa kuin mielekästä, tärkeää ja pysyvää? Kristinusko teki yläluokalle karhunpalveluksen, kun se leimasi joutilaisuuden arveluttavaksi ja joutavaksi elämäntavaksi nostamalla raatamisen tärkeimmäksi pelastushyveeksi.

Siihen saakka toimettomuus ja joutilaisuus veivät yläluokan ajan niin tarkkaan, ettei sitä jäänyt lainkaan työntekoon.

Veblen muistuttaa, että antiikista saakka pidettiin arvokkaan, kauniin ja moitteettoman elämän välttämättömänä edellytyksenä tietynasteista joutilaisuutta ja etäisyyden ottoa sellaisiin tuotantoprosesseihin, jotka palvelivat jotain välitöntä ja jokapäiväistä ihmiselämän tarkoitusta. Joutilasta elämää pidettiin vaikutuksiltaan jalostavana:

ILMOITUS
ILMOITUS

”Työntekoa pidettiin vallitsevien normien mukaan heikkouden osoituksena. Siksi työntekoa alettiin pitää myös itsessään halveksittavana.”

Saalistavan kulttuurivaiheen aikana joutilaan ja työtä tekevän luokan ero oli seremoniaalinen. Raavaat miehet pysyivät visusti erossa kaikesta, mikä heidän käsityksensä mukaan oli halpa-arvoista raadantaa.

Veblenin mukaan joutilaisuus ja omaisuus ovat aina kuuluneet yhteen. Työn totunnainen laiminlyönti ei kuitenkaan vielä synnyttänyt joutilasluokkaa, eikä pelkkä mekaaninen kuluttaminen omistusoikeutta. Joutilaisuus edellyttää aina yksityistä omistusoikeutta.

Joutilaan ja työtätekevän luokan erottelu perustui varhaisemmassa barbaarikulttuurissa vallinneeseen jakoon miesten ja naisten töiden välillä.

Omistusoikeuden varhaisin muoto oli yhteisön työkykyisten miesten oikeus omistaa naisia. Tarve-esineiden haltuunotto tapahtui jo ennen naisten omistusta.

Naisten omistaminen alkoi varhaisen barbarian kulttuurivaiheessa naispuolisten vankien ottamisesta. Naisten kaappaamisen ja haltuunoton alkuperäinen syy oli heidän käyttökelpoisuutensa voitonmerkkeinä. Naisesta tuli taloudellisena arvon mitta.

Naisten anastaminen viholliselta voitonmerkeiksi antoi sysäyksen omistusavioliitolle, josta syntyi miespuolisen perheenpään johtama kotitalous.

Myöhemmin orjuus ulotettiin myös muihin vankeihin sekä alempiarvoisiin henkilöihin ja omistusavioliiton levitessä myös muihin kuin viholliselta anastettuihin naisiin.

Saalistukseen perustuvassa elämäntavassa kilvoittelun tuloksena oli pakkoavioliitto ja toisaalta yksityinen omistusoikeus. Molemmat saivat alkunsa menestyneiden miesten halusta todistaa urhoollisuuttaan esittämällä pysyviä tuloksia urotöistään.

Molemmat myös edistivät kaikkia saalistavia yhteisöjä leimaavaa herruuden pyrkimystä. Naisten omistamisesta omistusoikeuden käsite laajeni käsittämään myös naisten työn tulokset. Näin sai alkunsa sekä tavaroihin että henkilöihin kohdistuva omistusoikeus.

Valloittamalla tai väkipakolla hankitut hyödykkeet tai palvelut olivat todiste menestyksellisestä kilpailusta. Siksi hyödykkeiden hankkimista muutoin kuin valloittamalla alettiin pitää miehuutensa kukoistuksessa oleville sopimattomana.

Tuottavan työn tekemistä tai palvelijan tehtäviä inhottiin samasta syystä. Näin syntyi kateutta herättävä vertailutilanne urotyön ja valloitusten sekä tuotannollisen työn välille. Työnteosta tuli vastenmielistä siihen liittyvän nöyryytyksen vuoksi.

Tämän 25-osaisen juttusarjan runkona on Thorstein Veblenin 1899 ilmestynyt teos ”Joutilas luokka” (Art House 2002, suom. Tiina Arppe ja Sulevi Riukulehto).

Norjalais-yhdysvaltalainen taloustieteilijä ja kulutussosiologi Veblen (1857-1929) kehitti teorian joutilaasta luokasta, miten rikkaat karttavat työntekoa vaikka näyttävät olevankin koko ajan jotain puuhastelemassa ja jakelemassa rahvaalle elämänohjeita ahkeruutta silmällä pitäen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Uusimmat

Kati Roudan Lappi-dekkari on todella erilainen.

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
03

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään