KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Kolmatta linjaa takaisin

Pirjo Hämäläinen
16.9.2013 18.20
Fediverse-instanssi:

Mihail Mihailovitš Schmidt pysähtyi Sredni prospektilla, jatkoi himmeiden lyhtyjen valaisemalle Bolšoi prospektille ja edelleen Nikolain rantakadulle.

Nastasia Aleksandrovna juoksi – minkä pitkältä hameeltaan pääsi – samaa reittiä: Sedmaja, Šestaja, Pjataja, Tšetvertaja. Nikolain sillalla hän näki Mihail Mihailovitšin ja huusi niin että huuto leikkasi ilmaa kuin veitsenterä.

Juha Seppälän venäläis-karjalaisessa romaanissa Mr. Smith (WSOY 2012) avausmaisemana on vuoden 1891 Pietari. Kadut luetellaan tarkasti ja taideakatemiakin mainitaan, joten tässä liikutaan Vasilinsaarella, saksalaisväestön ja kaiketi myös Mihail Mihailovitš Schmidtin kotikulmilla.

Suomi oli Venäjän alusmaa eikä työläisten puutaloilla ja ulkohuusseilla ollut Manhattanin kanssa tekemistä.

Vasilinsaarta voisi luonnehtia vastapäiseksi rannaksi. Kun turisti seisoo Amiraliteetin tienoilla ja katselee yli Nevan, hänen edessään levittäytyvät Yliopiston rantakadun rakennukset, jotka ovat Vasilinsaaren laitaa ja vanhinta Pietaria.

Ruutuasemakaava ja rutikuiva nimistö antavat Vasilinsaarelle sotilaallisen leiman. Saarta halkovat toiseen suuntaan valtakadut, Bolšoi (iso), Sredni (keskimmäinen) ja Malenki (pieni) prospekt, sekä toiseen suuntaan linjat, jotka on numeroitu ykkösestä 29:ään.

Seppälän romaanin Sedmaja on Seitsemäs linja, Šestaja Kuudes linja ja niin poispäin. Nastasia Aleksandrovna riensi ohi Seitsemännen, Kuudennen ja vielä Viidennen ja Neljännen linjan, mutta matka ei ollut kummoinen, sillä todellisuudessa hän ohitti vain yhden korttelin.

Kun länteen suuntautunut Pietari Suuri halusi tehdä pääkaupungistaan uuden Amsterdamin, ensimmäiseksi piti kaivaa kanavat. Hoviarkkitehti Domenico Trezzini katsoi, että Vasilinsaarelle riitti kolme katua – kaikki muut kulkuväylät olisivat kanavia.

Kanavat saatiin valmiiksi, mutta vettä niihin ei koskaan laskettu. 1770-luvulla hiekan tukkimat uomat oli pakko muuttaa kaduiksi, tarkemmin sanoen linjoiksi.

Alkuperäiset aikomukset näkyvät yhä Vasilinsaarella, sillä linjat ovat kuin kanavien laidoille rakennettuja laitureita. Kuudes linja ja Seitsemäs linja eivät ole eri katuja, vaan saman kadun kaksi puoliskoa.

Säntillinen Vasilinsaari miellytti saksalaista kansanosaa, jota Pietari Suuri suosi niin, että häntä epäiltiin vaihdokkaaksi. Väitteessä ei ollut perää, mutta vähän myöhemmin hallitsijahuone saksalaistui läpikotaisin.

Holstein-Gottorpin herttua (Pietari III) ja Anhalt-Zerbstin prinsessa (Katariina Suuri) solmivat vuonna 1745 avioliiton ja aloittivat samalla tradition, jonka mukaan keisarien oli naitava aina Saksasta.

Nationalistit palvovat Nikolai II:ta pyhänä kärsimyksenkantajana ja pukevat hänet ikoneissa muinaisvenäläisiin vaatteisiin, mutta viimeisen keisarin aikaan hovin venäläisyys oli enää hiuskarvan ja Grigori Rasputinin varassa.

Kirjallisuudessa venäläiset ja saksalaiset ovat toistensa vastakohtia. Ivan Gontšarovin romaanissa Oblomov (1859) saksalaissyntyinen Andrei Ivanitš Stoltz pursuaa energiaa ja kiitää milloin Belgiaan, milloin Englantiin.

Stoltzin ystävä, laiska ja pulska Ilja Iljitš Oblomov vetelehtii sen sijaan itämaisessa halatissa jaksamatta laskeutua Gorohovajalle. Sohvaperunan mielenlaatu juontuu lapsuusvuosilta, jolloin curling-vanhemmat varjelivat Oblomovia kaikelta rasitukselta.

Tarpeettoman ihmisen teema paisuu Gontšarovilla parodisiin mittoihin, mutta Fjodor Dostojevskin Krokotiilissa (1864) tullaan jo lähelle Franz Kafkaa. Saksalainen krokotiili nielee kertomuksessa venäläisen pikkuvirkamiehen, mikä järkyttää omistajaa, koska virkamiehestä rakas Karlchen voi saada vatsanväänteitä.

Krokotiili poikii omistajalleen rutkasti rahaa, joten uhrin pelastamista ei edes harkita. Hätää virkamiehellä ei olekaan, sillä hän kellii tyytyväisenä Karlchenin sisuksissa ja haaveilee skandaalin tuomista rikkauksista.

Vasilinsaaren linjat yhdistetään usein Kallion linjoihin. Helsinkiläiset eivät ajatuksesta pidä, sillä heidän mielestään linjat viittaavat New Yorkiin, missä on sellaisia numeroituja katuja kuin 5th Avenue tai 42nd Street.

Linjat syntyivät kuitenkin jo Kallion vuoden 1887 jakokaavassa. Suomi oli tuolloin Venäjän alusmaa eikä työläisten puutaloilla ja ulkohuusseilla ollut Manhattanin kanssa tekemistä.

Vasilinsaarelta Kallion linjat – Ensimmäinen, Toinen, Kolmas, Neljäs ja Viides – eivät ole liioin nimeään saaneet. Taustalla on vanha venäläinen perinne, joka levisi keisarivallan loppuaikoina Riikaan ja Helsinkiin saakka.

Koko Venäjänmaa on edelleen linjoja täynnä. Niitä on Donin Rostovissa, Krasnodarissa, Omskissa, Rjazanissa, Saratovissa, Vladimirissa. Petroskoista linjat ovat päässeet jo katoamaan.

Linjoja on myös Valko-Venäjällä ja Ukrainassa, mutta ei läntisessä Euroopassa eikä Amerikassa. Kallion linjat eivät ole siis amerikkalainen tuulahdus muuten niin itäisessä Helsingissä, vaan aivan tavanomainen merkki Venäjän läsnäolosta.

Samaan aikaan kun Pietari Suuri valvoi Pietari-Paavalin linnoituksen rakennustöitä, hänen upseeriystävänsä Vasili Kortšmin tähtäili viereiseltä saarelta ruotsalaisia. Keisari jakoi neuvoja kirjelipuilla, joiden päälle hän raapusti ”Vasilille saarella”.

Kortšminilla on Vasilinsaarella patsas, mutta hiukan tieteellisemmän teorian mukaan nimen taustalla häämöttävät Novgorodin muinaiset posadnikat, joista ainakin Kazimer, Selezen ja Ananin olivat Vasileja.

Suomalaislähteissä Vasilinsaari yhdistetään halukkaasti Vasikkasaareen, sillä ennen Pietarin rakentamista suiston saarilla oli suomenkieliset nimet ja myös Nevanlinnassa puhuttiin yleisesti suomea.

Venäläinen Pietari jatkoi siitä, mihin ruotsalaisen Nevanlinnan historia päättyi. Inkerinmaan suomalaiset sopeutuivat pian muutokseen ja kutsuivat Pietariakin linnaksi. Talvisin he kulkivat ”linnan kaiaista katua, Nevan vartta vaarutellen” ja olivat kesäisin ”linnassa likkana, Pauluskoissa palkan eestä”.

Mutta missä Nevanlinna sijaitsi? Jos otetaan Suomen asemalta pirssi ja ajetaan Sverdlovskin rantakatua pitkin hotelli Moskovaan, Nevanlinnan kohta ylitetään heti hotelli Ohtinskajan jälkeen.

Oikealla puolella näkyy tuolloin Smolna, jossa ovat majailleet nunnat ja institutkat ja jossa bolševikit lykkäsivät erokirjeen suomalaisten käteen.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Gashaw Bibani.

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

Mai Kivelä.

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

Vasemmistoliitto lähtee tavoittelemaan lisäpaikkaa Hämeessä.

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

Aino-Kaisa Pekonen.

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

17.11.2026

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

17.11.2026

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

17.11.2026

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

16.11.2026

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

15.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset