KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Onko Venäjällä jotain positiivista?

Eilina Gusatinsky
12.10.2013 14.00
Fediverse-instanssi:

On se kummallista, kuinka mahdollisuus saada paljon reaaliaikaista tietoa mistä tahansa on oudolla tavalla supistanut näkökulmia. Ihmiset tuppaavat hakeutumaan vain niille tiedonlähteille, jotka vastaavat heidän odotuksiinsa ja sopivat heidän omiin näkemyksiinsä.

Nykyään on liian helppoa sulkea pois se, mikä häiritsee omaa maailmankatsomusta. Tuntuu siltä, että reaalimaailma on jokaisella omansa. Jos vahingossa eksyy toisten kentälle, niin mieli voi järkkyä – niin oudolta tuntuu vieras näkemys asioihin, josta itsellä on vankka käsitys. Yritys ymmärtää toista vaatii niin paljon ponnistuksia, että on helpompi luovuttaa ja hakeutua taas samanmielisten seuraan, missä väärinymmärryksen vaara on minimaalinen.

Harmi, että se vie meitä kaikkia vielä enemmän erilleen.

ILMOITUS
ILMOITUS
Miten ongelmapainotteiset kirjoitukset Venäjästä avaavat suomalaisille naapurimaata?

Yhdessä keskustelussa suomalainen toimittaja, joka kunnostautuu uutisoimalla Venäjästä, sai vastata kysymykseen, miksi itänaapurista ei kirjoiteta juuri mitään positiivista. Vastaus oli yksiselitteinen: länsimainen uutiskäsitys perustuu siihen, että toimittaja yrittää kiinnittää huomiota yhteiskunnan puutteisiin tai epäkohtiin ja auttaa siten yhteiskuntaa korjaamaan ne puutteet.

Keskustelun kulussa jäi vähän epäselväksi, kuinka suomalaiset voivat korjata epäkohtia Venäjällä. Mutta on totta, että Venäjän puutteet ovat meillä täällä erittäin tuttuja, ehkä tutumpia kuin siellä asuville (miten muuten voi selittää opposition heikkoa menestystä siellä). Kiitos median, tiedämme syynkin siihen – heillä ei ole vaihtoehtoisia tiedonlähteitä.

Samassa keskustelussa oli toinenkin selitys kriittisille jutuille Venäjästä: ne ovat ikäviä vain itänaapurin ”vallanpitäjille ja heidän mielistelijöilleen, mutta esimerkiksi kansalaisjärjestöjen tai -aktiivien näkökulmasta hyvinkin relevantteja ja uutisoimisen arvoisia”. Kirjoittavathan niistä opposition mediat – kuuluisi sanoa. Mutta sitten pitäisi selittää, että sellaisiakin on. Viimeiset kymmenen vuotta suomalaisille uskoteltiin, ettei ole.

Minun on vaikea uskoa, että niitä voi korjata muualta päin. Enkä usko, että jossain päin maailmaa on todellakin halua, resursseja ja aikomuksia rakentaa vierasta yhteiskuntaa oikeudenmukaiseksi ja demokraattisesti toimivaksi.

Kyllä, Venäjällä on mielettömästi ongelmia, puutteita ja epäkohtia. Niistä on kerrotettava – sitä kukaan ei epäile.

Mutta onko siellä muuta – kenties kehitystä, pyrkimyksiä löytää ratkaisuja?

”Suomeen matkustavien venäläisten tulotaso on kasvanut nopeasti viime vuosien aikana. Vuonna 2012 hyvätuloisten, yli 2 800 euroa kuukaudessa ansaitsevien perheiden osuus on kasvanut lähes kolmannekseen eli 29 prosenttiin [Suomeen matkoja tehneistä]. Alle 1 000 euroa kuukaudessa ansaitsevien osuus kaikista matkailijoista on laskenut kahdessa vuodessa 23 prosentista kahdeksaan prosenttiin ja 4 000–5 000 euroa kuukaudessa ansaitsevien perheiden osuus on kasvanut kuudesta prosentista 19 prosenttiin”.

Näin selittää Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy. Ja ennustaa, että viisumivapaus toisi lisää venäläisiä turisteja Suomeen ja loisi 12 000 uutta työpaikkaa.

Miten sitten ongelmapainotteiset kirjoitukset Venäjästä avaavat suomalaisille naapurimaata, auttavat ymmärtämään poliitikkojen ja liikemiesten pyrkimyksiä tukea kiinnostusta venäjänkieleen ja kulttuuriin, joita ilman on vaikea ylläpitää suhteita, nostaa Suomen taloutta ja hyvinvointia?

Eteläkarjalaisista viisumivapautta vastustaa 91 prosenttia. Kymenlaaksossa vastustajia on 65 prosenttia väestöstä ja Pohjois-Karjalassa yli puolet. Eihän tuloksilla ole mitään tekemistä median luomiin kuviin Venäjästä, eihän?

Kun yritin googlata ”Onko Venäjällä jotain positiivista”, ensimmäisenä minulle tarjottiin Taloussanomien juttua ”Työttömyys kasvussa Venäjällä” (vuodelta 2008). Sen alta löytyi kuvaava kommentti: ”Vai onko Venäjällä ollut kaikki nämä vuodet jotakin ”salaista” teollisuustuotantoa mitä kukaan ei ole vain koskaan huomannut? Vai mistä ihmeen teollisuustuotannosta tässä oikein on kysymys?”.

Ne, jotka matkustavat Pietariin ja Moskovaan kertovat valtavista muutoksista. Ne jotka uskaltavat lähteä Venäjälle – siis virallisen ja kulttuurisen pääkaupungin ulkopuolelle – hämmästelevät kehitystä jota on vaikea ohittaa. Tietysti kaupunkeja on erilaisia, mutta mikään ei muutu hetkessä eikä edes kahdessakymmenessä vuodessa.

Äitini oli ystävättärien kanssa Volgan risteilyllä, Nižni Novgorodista Donin Rostoviin. Uskallanko esittää täällä, minkälaisen vaikutuksen Venäjän kaupan rautanaisiin tekivät lähtökaupunki, Kazan ja Tšeboksary? Kukin heistä on työelämänsä aikana matkustanut Venäjällä hyvin paljon, jotkut ovat asuneetkin siellä useita vuosia, joten perspektiiviä riittää, samoin kriittisyyttä ja kykyä nähdä turistioppaiden esittämien nähtävyyksien lisäksi erilaisia yksityiskohtia. Ja tietysti kielitaito auttaa tutustumaan maahan syvällisemmin, vaikka kyseessä olikin lyhyt käynti eri kaupungeissa.

No, ehkä on parempi, jos jätän väliin äidin kertomukset, vaikka päätin yrittää itse käydä siellä ja nähdä, kuinka muualla Venäjällä eletään. Omakohtaiset kokemukset kuten tiedetään saattavat olla erilaisia. Sen takia suosittelisinkin matkustamista kaikille muille.

Kirjoittaja on Spektr–lehden päätoimittaja.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Emme muista sotia, jotka melkein syttyivät

Veikka Lahtinen

Suomi siirtyy miniaskelin kohti pelkäämäänsä Venäjää

Suomessa työmarkkinat ovat poikkeuksellisen eriytyneitä sukupuolen mukaan. Hoiva-alalla työskentelevistä ylivoimainen enemmistö on naisia.

Mutta me miehethän olemme jo tasa-arvoisia?

Kiinteistöbisneksessä pyörivät rahamäärät ovat valtavia. Kuva on Helsingin Lauttasaaresta.

Vieraskynä: Euroopan kohtuuhintaiset asunnot ovat pian vapaata riistaa sijoittajille

Uusimmat

Noin 155 000 neliökilometrin laajuinen Ruvuman jokialue yhdistää Etelä-Tansanian ylängöt Itä-Malawiin ja Pohjois-Mosambikiin ennen kuin joki laskee Intian valtamereen. Matkallaan se ruokkii metsiä, kosteikkoja ja hedelmällisiä tulvatasankoja.

Krokotiilien joki elättää miljoonia – nyt kolme maata yrittää pelastaa Ruvuman

Mielenosoittajat kantoivat toimittaja Daphne Caruana Galizian kuvia murhan vuosipäivänä Vallettassa.

Miksi maltalainen toimittaja murhattiin?

Perun Cuscon alueelta kotoisin oleva Ruth Flores on innokas ekologinen tuottaja. Hän vaatii viranomaisilta tukea tuotantomuodon kehittämiseksi. Kuvassa Flores työskentelee sadan neliömetrin kasvihuoneessaan.

Ekologinen maatalous elättää ketšuaperheitä, mutta reilut markkinat puuttuvat Perusta

Daniil Kozlov

Vapaaksi määrittelyn kahleista – Daniil Kozlovin Ryssä on tarina suomenvenäläisestä lapsuudesta ja nuoruudesta

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Uuden reseptin aika – vanhalla saatiin lisää työttömyyttä, konkursseja ja valtionvelkaa

 
02

Viisi näkökulmaa hyvinvointivaltioon – Kysyimme asiantuntijoilta, mikä säilyy ja mikä muuttuu

 
03

Koskelalta tyly arvio hallituksen kehysriihipäätöksistä: ”Jopa kuolemasta seuraa jatkossa maksu”

 
04

Li Andersson: Onko kukaan Suomen poliittisessa historiassa pettänyt lupauksia ja epäonnistunut tavoitteissaan pahemmin kuin Petteri Orpo ja Riikka Purra

 
05

Minja Koskela vappupuheessa: ”Petterin ja Riikan on korkea aika riisua vappunaamarit”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Minja Koskela vappupuheessa: ”Petterin ja Riikan on korkea aika riisua vappunaamarit”

01.05.2026

Kolumbia on hengenvaarallinen maa ihmisoikeuksien puolustajille

01.05.2026

SAK:n Syvärinen: Oikeistohallituksen työn tuloksena meillä on nyt ennätystyöttömyys ja ennätysvelka

01.05.2026

Li Andersson: Onko kukaan Suomen poliittisessa historiassa pettänyt lupauksia ja epäonnistunut tavoitteissaan pahemmin kuin Petteri Orpo ja Riikka Purra

01.05.2026

Riisto jatkuu – Miten työperäiseen hyväksikäyttöön pitäisi puuttua?

01.05.2026

Israel on kaapannut suomalaisen aktivistin kansainvälisillä vesillä – Kansanedustajat ja mepit vetoavat ulkoministeriin

30.04.2026

Oppositiolta yhteinen välikysymys hallituksen epäonnistuneesta talouspolitiikasta: ”Näytöt on annettu, ja pahalta näyttää”

30.04.2026

Suomalaisen vasemmiston uusi eurooppalainen koti – Tällainen on Euroopan vasemmistoliitto ELA

30.04.2026

Yrttiaho: Ydinaseiden käytöstä päättävät vain ydinasevallat – ”Toivoisin tässä rehellisyyttä”

29.04.2026

Honkasalo: Suomen paikka on ydinaseettomien maiden joukossa

29.04.2026

Hallitus tekee tieten tahtoen riittämätöntä ilmastopolitiikkaa, syyttää vasemmistoliiton Veronika Honkasalo

29.04.2026

Viisi näkökulmaa hyvinvointivaltioon – Kysyimme asiantuntijoilta, mikä säilyy ja mikä muuttuu

29.04.2026

Suhteellisen demokraattinen puolentoista miljardin ihmisen valtio – Minne Intia on matkalla?

28.04.2026

Lyhyempi työaika ja lisää arkivapaita, ehdottaa vasemmistoliiton Minja Koskela

27.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset