Hallitus sai keskeisten ministerien yövalvomisten jälkeen kasaan paketin niin sanotuista rakenneuudistuksista. Valtiovarainministeriön mukaan tavoite kuntien menojen yhden miljardin euron säästöistä toteutuu.
Paketin suurimman erän muodostaa vanhusten laitoshoidon vähentäminen. Onko 300 miljoonan euron säästö mahdollinen ilman että kenenkään turvallisuus vaarantuu? Hallitus olisi osoittanut hyvää pelisilmää, jos olisi samalla kertonut, miten kotihoidon resursseja lisätään. Täytyyhän sen tämäkin tietää hintalappuineen? Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin mukaan yhtälö ei ole mahdollinen. Kotihoito on jo nyt kriisissä.
Poliitikkojen puheissa toistuu nykyään sana luottamus. Hallitukset tekevät rakenneuudistuksia ei äänestäjien, vaan markkinoiden luottamuksen säilyttämiseksi. Lähiviikkoina punnitaan, kelpaako tämä paketti amerikkalaisille luottoluokittajille. Jos kelpaa, niin seuraavaksi yritetään arvata, mitä ne haluavat ensi kevään kehysriiheltä.
Sijoittajien luottamusta riittää, mutta kotimaassa kuplii.
Itsenäisyyspäivä on hyvä paikka pohtia kansanvallan tilaa meillä ja muualla. Ovatko hallitukset isäntiä vai renkejä? Mitä on demokratia silloin, kun kansanvalittujen keskeinen tehtävä on pitää koko ajan omaa etuaan ajavat markkinat rauhallisina ja tyytyväisinä?
Tilanne on epätyydyttävä ja se näkyy myös kotimaisessa keskusteluilmapiirissä. Sijoittajien luottamusta vielä riittää, mutta kotimaassa kuplii. Iso oire tästä on se, että sosialidemokraattiset ay-johtajat ovat purkaneet koko syksyn tyytymättömyyttään paitsi työnantajiin, myös hallitukseen. Yleensä hallitusta on tuettu silloin kun omat ovat siellä.
Pettymys on kova, kun alla ovat yhteisöveron raju alennus ja äärimaltillinen palkkaratkaisu, mutta koko syksy on ollut yhtä yt:tä. Lisäksi jättiläispalkkoja nauttivat yritysjohtajat ovat keränneet adressin, jossa vaaditaan lisää veronkevennyksiä.
Nämä pettymyksen tunteet hallitus löytää vielä edestään. Talouden tasapainottamisessa paljon paukkuja on varattu eläkeratkaisulle (lue: eläkeiän korottamiselle), josta neuvottelut eivät ole vielä edes alkaneet ja ilmapiiri on valmiiksi tulehtunut.
Vaalikausi on niin pitkällä, että hallitukselta voi yksinkertaisesti loppua aika. Työurien pidentämisen lisäksi suuret hankkeet sote- ja kuntauudistus ovat aina vain auki ja niiden ratkaisemisen edellä on perustuslaillisia kysymyksiä.
Isoja ratkaisuja tehdään seuraavan kerran kevään kehysriihessä ja viimeisen kerran elokuun budjettiriihessä. Välissä ovat eurovaalit, joiden jälkeen pakka saattaa olla sekaisin. Vaaleissa huonosti menestyvien hallituspuolueiden välit kiristyvät ja päätöksenteko muuttuu aina vain vaikeammaksi.
Pois laskuista ei ole, että kannatuskuopan jatkuessa SDP vaihtaa vielä puheenjohtajaa alkukesällä.
uutiskirje 