KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Mustapäät keksivät joulukuusen

Pirjo Hämäläinen
24.12.2013 13.51
Fediverse-instanssi:

”Oi kuusipuu, oi kuusipuu ja lehväs uskolliset! Myös aina joulun aikahan sä saavut meidän majahan.

Oi kuusipuu, oi kuusipuu ja lehväs uskolliset!”

Saksalaiset ovat laulaneet O Tannenbaumista, kuusipuusta, 1500-luvulta lähtien, mutta laulun alkuperäisversiossa ei hiiskuta sanallakaan joulusta, sillä joulukuuset yleistyivät vasta paljon myöhemmin.

Liioittelematta voi sanoa, että kansakoulun- opettajat loivat suomalaisen joulun.

Varhaisena virstanpylväänä oli Johann Wolfgang von Goethen teos Nuoren Wertherin kärsimykset. Vuonna 1774 julkaistussa nyyhkyromaanissa yläluokkainen Werther vierailee joulun alla rakastamansa Lotten luona ja muistelee, miten ihanaa oli nähdä lapsena vahakynttilöin, makeisin ja omenoin koristeltu kuusi.

Wertherin melko mitättömät kärsimykset päättyivät itsemurhaan, mikä sai lukijat tolaltaan. Lemmenhuolten raskauttamat nuorukaiset pukeutuivat oitis Werther-asuun (sininen hännystakki, keltaiset polvihousut, pyöreä huopahattu) ja sieppasivat vasempaan käteensä Goethen romaanin ja oikeaan pistoolin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Jäljittelijöiden tarkkaa määrää ei tiedetä, mutta arvellaan, että Werther-kuume vaati jopa kaksituhatta uhria. Goethea joukkohysteria hirvitti, ja hän lisäsi toiseen painokseen varoituksen: ”Ole mies, äläkä seuraa esimerkkiäni!”

Nuoren Wertherin ohella joulukuusta levitti E. T. A. Hoffmannin Pähkinänsärkijä (1816). Sadun tapahtumat sijoittuvat jouluyöhön, joten kuvituksena nähtiin joulukuusi, jossa kultaiset omenat ja karamellit kimmelsivät. – Karamelli on muuten nykysaksaksi ”Bonbon”, mistä irtosi Bonnin pääkaupunkikaudella monenlaista hauskaa.

Kaikki itseään kunnioittavat balettitalot esittävät jouluisin Pjotr Tšaikovskin säveltämän Pähkinänsärkijän, vaikka omin jaloin harhailevat työkalut, hohtimet, pihdit ja pähkinänsärkijät, ovat unen maisemissakin outo aihe.

Elävän ja elottoman tunneside tuo Hoffmannin teoksiin aitoa goottilaista kauhua. Osuvimpia näytteitä aiheesta on Nukuttaja, kertomus nuoren Nathanaelin ja Olimpia-robotin rakkaudesta.

Sigmund Freud oivalsi Nukuttajaa lukiessaan, että saksan sana ”unheimlich”, kauhea, sisältää sanan ”heimlich”, kotoinen. Hyytävin kauhu piilee aina kotoisen kääntöpuolella, kuten myös Stephen King on tahollaan hoksannut. Sekä Hoffmannin Nukuttaja että Kingin Kolkuttajat perustuvat lapsia säikyttelevään folkloreen.

Saksalainen nukkumatti on jo valmiiksi ilkeä ryökäle, joka heittää unettomien kasvoille hautakumpujen hiekkaa, mutta aavemainen nukuttaja kerää lasten aukinaiset silmät pois ja jättää heidät sokkoina yön armoille.

Joulukuusella ja juhannuskokolla ei ole kummoistakaan eroa, sillä kynttilät, valoa heijastavat nauhat ja kiiltävät pallot tekevät kuusestakin palavan soihdun, auringon vertauskuvan.

Roomalaisten keskitalven saturnalia vahvisti aurinkoa, jotta se jaksaisi syntyä uudelleen. Kokot roihusivat vuorilla ja koristellut tammipuut hohtivat kynttilöiden loimussa kullalta ja hopealta.

Protestanttinen legenda väittää joulukuusen keksijäksi Martti Lutheria, joten lukuisissa kuvissa isä Luther, äiti Luther ja heidän pilttinsä ihastelevat saliin tuotua kuusta.

Tämä on tietysti pötyä. Vaikka joulukuusesta on mainintoja jo keskiajalta, kesti kauan ennen kuin se juurtui koteihin. Saksassa ratkaiseva käänne tapahtui 1870-luvulla, jolloin Ranskaa vastaan sotineet kansanmiehet näkivät kasarmeissa ja sotilassairaaloissa kuusia ja välittivät tavan kyliinsä.

Suomen säätyläispiireissä harrastettiin ensin nimipäiväkuusia ja sitten enemmän tai vähemmän improvisoituja joulukuusia, mutta maarahvaan majoihin kuuset saapuivat vasta kansakoulujen myötä.

Liioittelematta voi sanoa, että kansakoulunopettajat loivat suomalaisen joulun. Melkein kaikki joululaulut ovat opettajien sepittämiä ja melkein koko joulurekvisiitta on omaksuttu koulusta. Joulun sydänseutu ei olekaan napapiiri eikä suomalais-venäläinen Korvatunturi, vaan Jyväskylän siveellinen opettajaseminaari.

Tallinnaa voi pitää joulukuusen keskiaikaisena alkukotina. Mustapäiden killan nuoret saksalaiskauppiaat järjestivät papukaijan ammuntaretkiä, toukokreivin turnajaisia ja vähitellen myös jouluriehoja. Raatihuoneen torille pystytettiin kuusi, joka hurjan piiritanssin lopuksi kiljuen poltettiin.

Nimen puolisotilaalliselle killalle antoi Pyhä Mauritius, musta pohjoisafrikkalainen marttyyri. Mustaan väriin ovat yhteydessä myös maurit, ruokakomerossa vilistävät mauriaiset ja tietysti murjaanit.

Ennen kuin afrikkalaisia alettiin nimitellä neekereiksi, heitä pilkattiin Suomessa murjaaneiksi. Tiernapojissa murjaanien kuningas tarkoittaa Balthasaria, mustaihoista Itämaan tietäjää, jonka voi nähdä loppiaisen aikaan Espanjassa loisteliaassa arabiasussa.

”Mauri on tehnyt tehtävänsä, mauri saa mennä”, tunisialainen Hassan huokaa Friedrich Schillerin genovalaisdraamassa Fiesco. Hassania paljon kuuluisampi on kuitenkin William Shakespearen Othello, Venetsian mauri.

Mustapäiden kiltatalo seisoo yhä Tallinnan Pikk tänavilla, Pitkäkadulla, ja oven yläpuolella komeilee sama Pyhä Mauritius, joka lumosi Martti Haavion niin, että tämä otti runoilijanimekseen P. Mustapää – Pyhä Mustapää.

Umpisaksalainen joulukuusi säilyi myös natsikaudella. Muut perinteet uudistuivat radikaalisti, koska juutalaislapsen syntymää ei haluttu suurin surminkaan juhlia.

Lahjat oli jakanut hyväsydäminen Pyhä Nikolaus, mutta nyt konttia kantoi germaanien sodanjumala, silmäpuoli Odin. Neitsyt Mariaa ei pakanajumalattareen sentään vaihdettu, mutta hänet tyrkättiin sivuun ja joulusta tehtiin yleinen äitiyden päivä.

Hempeät enkelit ja enkelinhiuksiksi kutsutut hopealangat korvattiin miehekkäillä rautaristeillä. Piparkakut leivottiin hakaristin muotoon (kuten suomalaiset joulutortut), ja joulukalenterin luukkuihin painettiin kansallissosialistisia iskulauseita.

Latvatähdet tuottivat ongelmia, sillä viisisakaraiset muistuttivat Neuvostoliiton punatähtiä ja kuusisakaraiset yhtä nolosti Daavidin tähtiä. Puhdasoppisessa natsikuusessa ei voinut olla samanlaista koristetta kuin loskaan potkitulla juutalaisella verisessä rintapielessään.

Miksi punatähdessä on viisi sakaraa? Siksi että maapallolla on noin viisi mannerta, jotka kommunismin aate ylväästi yhdistää.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Käännytyslain hyväksyminen herättää pahaa verta SDP:ssä.

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

Gashaw Bibani.

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

Mai Kivelä.

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

Vasemmistoliitto lähtee tavoittelemaan lisäpaikkaa Hämeessä.

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

17.11.2026

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

17.11.2026

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

17.11.2026

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

16.11.2026

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset