KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

60-luvulla kaikki oli toisin

Tuula-Liina Varis
1.5.2014 16.00
Fediverse-instanssi:

Vappu virittää minut aina muistelemaan omaa nuoruuttani, siis 60-lukua. Se oli hieno vuosikymmen eikä vain sen takia, että olin 17-vuotias sen alkaessa. Itse asiassa koin henkilökohtaisen elämäni pahimmat katastrofit juuri noihin aikoihin. Köyhäkin olin kuin kirkonrotta. Lohdukseni löysin Henry Millerin Kravun kääntöpiiristä lauseen: ”Minulla ei ole rahaa, ei resursseja, ei toiveita. Olen maailman onnellisin ihminen.” Se kuvasi tuntojani hyvin. Asiat alkoivat järjestyä vasta, kun pääsin tähän lehteen töihin. Onnellisin hetki sattui vuosikymmenen loppuun, kun tyttäreni syntyi nippa nappa 60-luvun puolella.

Elämä oli niukkaa, mutta hieno olikin 60-luvun yleinen ilmapiiri: optimistinen, toiveikas ja päämäärätietoinen. Nuoret ihmiset halusivat parantaa maailmaa ja uskoivat kykenevänsä siihen. Se oli iloista työtä, hauskaa piti olla. Yhteiskunnallisessa keskustelussa arvostettiin terävää huulenheittoa, ja paneelin kunkku oli se, joka eniten nauratti yleisöä. Ironia, satiiri ja nauru nousivat tehokkaiksi aseiksi nuorten radikaalien taistelussa pääomaa ja konservatismia vastaan. Yliopistojen jäykkä tapakulttuuri muuttui, Turun yliopiston vanhat proffat olivat pyörtyä opettajainhuoneissa, kun nuori dosentti Esko Ervasti tuli töihin villapaita päällä ja aikoi niissä tamineissa vielä luennoidakin. ”Vanha maailma” tuntui olevan täynnä luutuneita asenteita, pönäkkää arvovaltaa, sitkeää muutosvastarintaa, tekopyhää kirkkouskovaisuutta ja ajastaan jälkeen jääneitä vanhoja patuja. Niille sopi nauraa, ja pitikin.

”Olkaa realisteja, vaatikaa mahdottomia”, raapustettiin Pariisin Sorbonnen yliopiston seinään Euroopan ”hulluna vuonna” 1968. Ja niin juuri tehtiin. Uskottiin lujasti mahdollisuuteen korjata kaikki vääryydet sukupuolten epätasa-arvosta väestöräjähdykseen. Kolmas maailma tuli tietoisuuteen Suomessakin. Kapina kirkon arvovaltaa vastaan oli erityisen näkyvää. Kirkko hävisi joka matsin. Rukoussunnuntait poistettiin kalenterista, Hannu Salamalle jumalanpilkkasyyte toi lopulta vain mainetta ja kunniaa, kansanedustaja Margit Borg-Sundmanin MRA-laiset ristiretket tekivät hänet itsensä naurunalaiseksi, Orvokit ja muut kabareet, paneelit ja debatit vetivät sitä enemmän väkeä, mitä enemmän vanha väki niitä paheksui.

Elätän optimismia: kyllä nuori sukupolvi vielä tuulen kääntää, ei tietenkään entiseen, vaan aivan uuteen.

Suomi oli kulttuurisesti sulkeutunut ja pimeä maa aina 50-luvulle asti. Itsenäisyyden alun historiassa ei juuri mitään valoisaa tapahtunutkaan. Sisällissota raakuuksineen ja Euroopan ensimmäisine keskitysleireineen jakoi kansan ja traumatisoi molemmat osapuolet. 20-luvun aikana ilmapiiri hieman keveni, kun Suomen kulttuuriväki varovasti availi ikkunoita Eurooppaan. Mutta 30-luvulla lyötiin luukut taas kiinni, ja tärkein ulkomainen kontakti oli Saksa, jonka natsismi otettiin porvaripiireissä innolla vastaan. Lapuanliike merkitsi koko maan kattavaa terroria. Ja sitten äkkiä oli sota, perään toinen, ja molemmissa kävi huonosti.

Miten hävityn sodan ilmapiirissä olisi voinut kestää sotaa edeltävä ja sodan aikainen pateettinen isänmaallisuus? Miten edes sen kieli, jolla ei enää voinut ilmaista sitä todellisuutta, jossa elettiin. Ei ainakaan luoda kirjallisuutta. Käännöskirjallisuutta ei ollut juuri muualta kuin Saksasta, ennen kuin kulttuurin nuori rintama alkoi omin päin tutustuttaa suomalaisia ensin anglosaksiseen, sitten myös muiden maiden kirjallisuuteen. Parnasso tarjosi ensimmäiset elämykset.

Kun nykyisin selailee vanhoja lehtiä, tuntuu koomiselta se apinan raivo, millä konservatiivinen kulttuuriväki nousi puolustamaan luhistunutta maailmaansa ja sen ilmaisutapoja. Modernista runoudesta suorastaan taisteltiin. Jokainen kylälehden pakinanikkarikin katsoi itsensä päteväksi arvioimaan, pitääkö runossa olla loppusoinnut vai ei ja määrittelemään, millaisia romaanien henkilöt saavat olla.

Kuten tiedetään, eivät nämä ilmiöt pelkästään suomalaisia olleet. Koko Eurooppa elpyi sodasta vasta sen sukupolven mukana, joka ei ollut sotinut, mutta tunsi sitäkin paremmin omat sodan traumatisoimat vanhempansa ja vanhaa fraseologiaa pauhaavat opettajansa. Pään olisi pitänyt olla umpiluuta, jos ei olisi tajunnut muutoksen tarvetta.

Miksi mietin 60-lukua juuri vappuna? Tietenkin siksi, että siellä olivat ja sinne jäivätkin elämäni kivoimmat vaput. Juhlapäivien ”pakkohauska” ei ikinä ole ollut minulle hauskaa, ja ehkä juuri omasta vastahangastani johtuen kaikki kosteat juhannusbailut ja vappuaaton bileet menivät mönkään ja päättyivät riitaisissa fiiliksissä. Vapun päivän vietto ”edistyksellisessä” porukassa kulkueineen kaikkineen sen sijaan oli hauskaa, ja kaikkein hauskinta oli Kiilan vappulounailla, joissa vasemmistolaiset kulttuurisukupolvet olivat kuin veljet keskenään.

Nuori minäni ei 60-luvulla olisi ikinä uskonut, jos olisi väitetty, että tuuli kääntyy, että oikeistolaisuus, jopa äärioikeistolaisuus nousee, että Suomen nuorison kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin laimenee. Että jonakin päivänä maailmanparantaja on haukkumasana. Että raha ottaa ideologisen vallan, ja spekulantit nousevat valtiaiksi kaikissa maanosissa. Nyt tuntuu, että muutos alkoi jo 70-luvun alussa, kun vasemmiston poterovaihe alkoi. Yhteiskunnalliseen keskusteluun ilmestyivät terävien huulenheittäjien sijaan dogmaatikot ja totiset aatteen torven toitottajat. Maailman parantamisen sijaan keskityttiin tappelemaan keskenään.

Tässä ollaan, eikä ”nuoruus ole vaan nuoruutemme mennyt”, kuten runoilija kauniisti sanoo. Elätän optimismia: kyllä nuori sukupolvi vielä tuulen kääntää, ei tietenkään entiseen, vaan aivan uuteen. Kulttuuria myöten kaikkia elämänalueita hallitseva rahapuhe väistyy, markkinatotalitarismin niskaote herpoaa, kun tajutaan, että rahan kielellä ei voi ilmaista nyt elettävää maailmaa eikä käsitellä ihmiskunnan tulevaisuuden suurimpia ja kiperimpiä kysymyksiä. Merkkejä on näkyvissä.

Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Toimittajat tivaavat vaalitenteissä mahdollisista hallituskumppaneista. Kuva Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syysseminaarista marraskuulta.

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

Minja Koskela.

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

Veronika Honkasalo.

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 
05

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset