KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Kannatus Palestiinan tunnustamiselle kasvaa maailmalla

Jerusalem kuuluu Lähi-idän selkkauksen avainpaikkoihin.

Jerusalem kuuluu Lähi-idän selkkauksen avainpaikkoihin. Kuva: Lehtikuva/Gil Cohen Magen

Ranska on valmistelemassa YK:n turvallisuusneuvostolle päätöslauselmaa Lähi-idän rauhanneuvottelujen pohjaksi.

IPS–Joseph Chamie
19.4.2015 17.00

Valtaosa maailman valtioista on tunnustanut Palestiinan, mutta silti on epäselvää, saadaanko kahden valtion ratkaisu Lähi-idässä ikinä toimimaan.

Palestiinan on tunnustanut 135 maata, joissa asuu 82 prosenttia maapallon asukkaista. Joukossa ovat runsasväkisimmät kehitysmaat Brasilia, Etelä-Afrikka, Indonesia, Intia, Kiina, Nigeria ja Pakistan.

Euroopasta Palestiinan tunnustajiin kuuluvat Albania, Bulgaria, Georgia, Islanti, Kypros, Puola, Romania, Ruotsi, Slovakia, Tšekki, Ukraina, Unkari, Valko-Venäjä ja Venäjä.

50 valtiota ei ole tunnustanut Palestiinaa. Mukana ovat YK:n turvallisuusneuvoston veto-oikeudella varustetut jäsenet Britannia, Ranska ja Yhdysvallat sekä muun muassa Australia, Espanja, Etelä-Korea, Hollanti, Italia, Japani, Kanada, Meksiko, Saksa ja Sveitsi.

Kehotuksia parlamenteilta

Tunnustustaan pihtaavat maat katsovat, että itsenäinen Palestiina voi syntyä vain Israelin ja palestiinalaisten suorien neuvottelujen kautta.

Koska neuvottelut ovat jumissa, liikehdintä Palestiinan puolesta on voimistunut monissa maissa. Parlamentti on antanut hallitukselle ei-sitovan kehotuksen Palestiinan tunnustamiseen Belgiassa, Britanniassa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Luxemburgissa, Portugalissa, Ranskassa ja Tanskassa.

Myös Euroopan parlamentti on antanut periaatteellisen tukensa Palestiinan valtiolle.

Saksassa tehdyssä kyselyssä tunnustamista kannatti 71 prosenttia ja vastusti 15 prosenttia, loput eivät ottaneet kantaa.

Yhdysvalloissa yleinen mielipide on vaihdellut. Vuonna 2012 Palestiinan puolesta oli 51 prosenttia ja sitä vastusti 37 prosenttia. Tämän vuoden maaliskuussa kannattajia oli 39 ja vastaan 36 prosenttia.

Kannatus alueella vaihtelee

Pari vuotta sitten israelilaisista oli kahden valtion ratkaisun puolesta 63 prosenttia ja palestiinalaisista 53 prosenttia. Mutta kannatus heikkenee, mitä enemmän yksityiskohtia kysymykseen lisätään.

Tuoreessa kyselyssä kaksi kolmesta Israelin juutalaisesta vastusti Palestiinan valtion rajojen vetämistä vuoden 1967 sotaa edeltäneen tilanteen mukaan.

Palestiinalaisten kannatus kahden valtion ratkaisulle romahti vastaavasti kolmannekseen vastaajista, kun Yhdysvaltain vetämät rauhanneuvottelut katkesivat viime vuonna.

Sympatiat Palestiinaa kohtaan kasvoivat maailmalla, kun Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu julisti maansa vaalien alla, ettei Palestiinan valtiota tule hänen aikanaan. Voitettuaan maaliskuun vaalit Netanjahu perui puheitaan.

Ranska ehdottaa

Yhdysvaltain tunnustusta Palestiinalle ei odoteta lähiaikoina. Maa saattaa kuitenkin tukea Ranskan YK:n turvallisuusneuvostossa valmistelemaa päätöslauselmaa Lähi-idän rauhanneuvottelujen pohjaksi.

Ennakkotietojen mukaan Ranskan ehdotuksessa on viisi peruspilaria. Palautetaan vuoden 1967 kesäkuun 4. päivän rajat sovittavin vaihtokaupoin. Aseista riisutun Palestiinan turvallisuus taataan ja Israelin joukot vedetään sieltä kokonaan. Pakolaisongelma ratkaistaan oikeudenmukaisella ja realistisella tavalla. Jerusalemista tulee Israelin ja Palestiinan jaettu pääkaupunki. Kiistat vedestä ja muista olennaisista asioista ratkaistaan.

Jos Yhdysvallat ei tyrmää päätöslauselmaa vetollaan, se johtaa kansainvälisen Lähi-idän rauhankonferenssin koollekutsumiseen. Sen jälkeen Ranska ja sen liittolaiset ovat valmiit hyväksymään vuoden 1967 rajojen mukaisen itsenäisen Palestiinan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Kahden valtion mallin onnistuminen on kuitenkin mutkistunut paljon vuodesta 1947, jolloin se esitettiin ensi kerran. Silloin sekä Israelin että Palestiinan asukasmäärä oli vajaa miljoona. Nyt israelilaisia on 8,3 miljoonaa. Palestiinalaisia asuu Gazassa ja Länsirannalla 4,5 miljoonaa ja 5 miljoonaa naapurimaissa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään