KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Kurun kirkko tuo tuulahduksia 350 vuoden takaa

Kirkkovene Kapee vuodelta 1877.

Kirkkovene Kapee vuodelta 1877. Kuva: Juha Drufva

Kurun Kustaa Aadolfin puukirkko vuodelta 1781 on kulttuurisesti hyvin kansainvälinen.

Juha Drufva
21.7.2015 9.00

Kristusta ristillä esittävän alttaritaulun maalasi ruotsalainen taidemaalari J.Z. Blackstadius 1852 Firenzessä. Kuoriin sijoitetun Leonardo da Vincin Pyhä ehtoollinen -maalauksesta laaditun öljyvärimuunnelman lahjoitti Kurun puustellin omistaja kenraali Georg Balthasar von Moller 1800-luvun alkupuolella.

Pienempi kellotapulin kello hankittiin 1782 Tukholmasta ja suurempi Pietarista vuonna 1821, kun valta oli maassa vaihtunut Ruotsilta Venäjälle. Vuosina 1801–25 Venäjän keisarina olleen Aleksanteri I:n ja keisarinna Aleksandra Feodorovnan kipsikuvat olivat kirkossa alttarin molemmin puolin vuosina 1855–1924, mutta keisarikunnan kaaduttua kipsikuvat poistettiin.

Monien muidenkin keisarien valtakunnat ovat kaatuneet 233 vuoden aikana, mutta Kurun puukirkko on seissyt jykevästi paikallaan. Tampereen kaupungin perustamisvuonna paloi edellisvuonna rakennettu nykyisen kirkon edeltäjä. Kirkko tuhoutui heinäkuun 20. päivänä 1779 salaman sytyttämässä tulipalossa. Nykyisen kirkon katolle asennettiin ukkosenjohdatin 130 vuotta sitten.

ILMOITUS
ILMOITUS

Aivan kivuton ja vaivaton ei ukkosenjohdattimien tie kirkkojen katoille ollut. Kun bostonilainen Benjamin Franklin (1706–90) keksi ukkosenjohdattimen, Englannin ja Yhdysvaltain papisto Ison-Britannian kuninkaan Yrjö III:n (1738–1820) tuella tuomitsi keksinnön jumalattomaksi yritykseksi mitätöidä Jumalan tahto.

Jos Jumala halusi rangaista jotain henkilöä, hän lähetti salaman rankaisemaan jumalattomia ja muita syntisiä. Siveellisiin ja kuuliaisiin salama ei koskaan iskenyt. Ukkosenjohdatin oli kuin rikollisen auttamista pakenemaan. Kun Bostonia ravistelivat maanjäristykset ukkosenjohdattimen keksimisen jälkeen, kirkonmiehet tulkitsivat sen Jumalan vihan osoitukseksi, koska salaman olivat kukistaneet bostonilaisen tohtori Franklinin rautakärjet.

Pedon merkki

Kurun kappeliseurakunnan perustamisesta ja ensimmäisen saarnahuoneen rakentamisesta tulee vuoden kuluttua 350 vuotta. Perustamisvuonna 1666 maailma makasi niin, että 30-vuotinen uskonsota oli päättynyt 18 vuotta aikaisemmin Westfalenissa solmittuun rauhasopimukseen, jossa Saksan katoliset ja protestanttiset säädyt tulivat tasa-arvoisiksi. Kalvinistinen Sveitsi ja Alankomaat erotettiin lopullisesti Saksan valtakunnasta.

Ensimmäiset länsieurooppalaisten noitateorioiden mukaiset noitaoikeudenkäynnit Ruotsissa käytiin Ahvenanmaalla Kurun kappeliseurakunnan perustamisvuonna 1666. Ne alkoivat ilmeisesti Ahvenanmaan tuomarin Nils Psilanderin aloitteesta. Psilander oli opiskellut Tartossa, jossa hän oli tutustunut saksalaisiin noitateorioihin ja -sapattiin.

Hän katsoi perustavansa tekonsa aikakautensa uusimpaan tietoon. Taustalla saattoi myös vaikuttaa vuosiluvun kolme kuutosta, jota pidettiin paholaisen lukuna. Tarun mukaan luvun 666 takana piilee paholaisen nimi. Pedon luku mainitaan Raamatun Ilmestyskirjassa eli Johanneksen ilmestyksessä. Enkeli varoittaa kostosta kaikille, jotka kantavat tätä pedon merkin lukua käsissään tai päässään.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuonna 1938 käyttöön ottama suomennos Johanneksen ilmestyksen kolmannestatoista luvusta (Ilm. 13:16–18) toteaa:

16. Ja se saa kaikki, pienet ja suuret, sekä rikkaat että köyhät, sekä vapaat että orjat, panemaan merkin oikeaan käteensä tai otsaansa,

17. ettei kukaan muu voisi ostaa eikä myydä kuin se, jossa on merkki: pedon nimi tai sen nimen luku.

18. Tässä on viisaus. Jolla ymmärrys on, se laskekoon pedon luvun; sillä se on ihmisen luku. Ja sen luku on kuusisataa kuusikymmentä kuusi.

Noitavainoista terroristijahtiin

Laajamittaisemmat noitaoikeudenkäynnit alkoivat emä-Ruotsissa kaksi vuotta Ahvenanmaan tapahtumien jälkeen leviten sieltä ruotsinkieliselle Pohjanmaalle. Suomen noitaoikeudenkäynnit joukkohysterioineen eivät eronneet muiden eurooppalaisten alueiden tapahtumista.

Ruotsin alueella vahingoittava noituus oli tavanomaisin syytös, jonka jälkeen yleisimmäksi syytteeksi nousi taikuus.

Suomessa taikuussyytökset yleistyivät 1660-luvun jälkeen. Naisista tuli Ruotsin valtakunnassa 1670–80-luvuilla suurin noituudesta ja taikuudesta syytetty ryhmä.

Suomen alueella oli syytettyinä yli 200 ihmistä, joista useita tuomittiin kuolemaan. 1680-luvulla noitavainot alkoivat vaimentua ja kuolemaan tuomittujen määrä väheni. Noitaoikeudenkäyntejä oli vielä 1700-luvun alussa. Ruovedellä pidettiin kuusi noitaoikeudenkäyntiä, joissa oli syytettynä neljä miestä ja kaksi naista. Nykyään noitavainojen tilalle on astunut terrorismijahti, ja uskonto on pysynyt samana.

Kurun kirkon urut tuovat tuulahduksen 120 vuoden takaa. Urut rakensi Kangasalan Urkutehdas 1894 johtajanaan Bror Axel Thulé. Soinniltaan urut ovat voimakkaat ja leveät pienestä äänikertamäärästä huolimatta. Koko historiansa ajan urut ovat säilyneet soinnillisesti muuttumattomana eikä niitä ole korvattu uusilla. Kurun kirkon urut ovat maassamme harvinaisuus, sillä 1800-luvulta säilyneitä urkuja ei alkuperäisessä asussa ole enää monta käytössä. Kurun kirkossa järjestetään säännöllisesti urkukonsertteja.

Kuru-laiva haaksirikkoutui Tampereen edustalla 7. syyskuuta 1929, jossa menehtyi 138 ihmistä, heistä 38 oli kotoisin Kurusta. Kirkon takaseinälle on sijoitettu Kuru-laivan onnettomuuden 70-vuotismuistotaulu.

Kirkkotarhasta löytyy 10-hankainen kirkkovene Kapee vuodelta 1877. Tyynellä säällä 30 henkeä kuljettaneella veneellä pyyhkäistiin Näsijärven yli 45 minuutissa. Kirkkoveneiden edeltäjät pitäjäveneet liittyvät viikinkiaikaa vanhempaan purjehdusperinteeseen. Pitäjäveneistä löytyy asiakirjamerkintöjä jo tuhannen vuoden takaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään